Suomalaisten häätavoissa valtavia alueellisia eroja – katso, missä päin Suomea on eniten kirkkohäitä ja siviilivihkimisiä
Suurissa kaupungeissa yli puolet menee naimisiin maistraatissa, Pohjanmaalla kirkkohäitä viettää jopa yhdeksän paria kymmenestä.
Siviilivihkimisestä tuli viime vuonna Suomen suosituin vihkimismuoto. Missä menee kirkkohää-Suomen ja maistraattihää-Suomen raja?
Siviilivihkimisten määrä ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa kirkkovihkimisten määrän Suomen historiassa.
Siviilivihkimisen määrä on ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana selkeässä nousussa koko maassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 solmittiin 24 462 avioliittoa. Näistä 11 942 oli kirkollisia häitä ja 12 395 siviilivihkimisiä.
Maistraatin puoleen käännytään kaupungissa useammin kuin maaseudulla.
Seura pyysi Tilastokeskukselta siviili- ja kirkkovihkimisten keskinäistä suhdetta kuvaavia prosenttilukuja kunnissa, jossa vuonna 2014 meni naimisiin enemmän kuin 20 paria. Kunta on määritelty naisen kotipaikan mukaan.
Tulokset piirtävät kuvan kirkkohää-Suomen ja siviilivihmis-Suomen rajoista.
Kirkkosuomi luottaa yhtenäiskulttuuriin
Prosentuaalisesti eniten kirkkovihkimisiä tehdään Keski-Pohjanmaalla Luodon ja Kruunupyyn seurakunnissa. Luoto pitää kärkeä jopa 91 kirkkovihkimisprosentilla. Kruunupyyn on hyvänä kakkosena: 82 prosenttia kunnassa viime vuonna solmituista avioliitoista oli kirkkivihkimisiä.
Kruunupyyn kirkkoherra Markus Sventin ei ole yllättynyt luvuista.
”Kai me olemme täällä raamattuvyöhykkeellä. Meillä kirkkovihkimisen ja väestön kirkkoon kuulumisen korkeat prosentit kulkevat käsi kädessä. Alueemme yhtenäiskulttuuri vaikuttaa siihen, että ihmiset ovat sitoutuneempia seurakunnan toimintaan”, Sventin sanoo.
Kruunupyyn seurakunnan tyypillisiä vihittäviä ovat 20–30 -vuotiaat ensimmäistä avioliittoaan solmivat parit. Toiseen tai kolmanteen avioliittoon vihittävät parit ovat Sventinin mukaan harvinaisempia.
Sventin on yllättynyt sekä Luodon ja Kruununpyyn kärkisijoista koko maan tasolla, että siviilivihkimysten suosion noususta.
”Ensitreffit alttarilla-nimessä televisiosarjassa on alttari, vaikka kyseessä olikin siviilivihkiminen. Se kertoo minusta siitä, että avioliitto liitetään edelleen kirkolliseksi toimitukseksi.”
Turistihäät maistraatissa Lapissa
Tilastokeskuksen lukujen mukaan siviilivihkimisten yleistyminen on ollut nopeinta erityisesti kaupunkimaisissa kunnissa. Myös taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat ovat kasvattaneet siviilivihkimisten määrää, mutta seuraavat trendiä hitaammin kuin kaupungit.
Suomen kuudesta suuremmasta kaupungista kirkollinen vihkiminen on hallitseva naimisiinmenotapa vain Oulussa, jossa kirkkohäitä juhlii 67 prosenttia pareista.
Prosentuaalisesti siviilivihkimislistan kärjessä ovat Etelä-Suomen kunnat Askola (71 prosenttia avioliitoista siviilivihkimisiä), Kerava (67) ja Loppi (67). Viiden kärkeen yltävät kuitenkin yllättäen Lapin kunnat Inari (68) ja Kemijärvi (66).
Mistä alle 10 000 asukkaan lappilaiskuntien korkea siviilivihkimisprosentti johtuu?
Inarin kirkkoherra lääninrovasti Jouko Lepistökin ihmettelee aluksi kuntansa siviilivihkimisten määrää.
”Kokonaismäärällisesti voi pitää paikkansa. Turisteja vihitään maistraatissa paljon, ja se vääristää Inarissa tätä tilastoa”, Lepistö arvelee.
Inarin kirkkoherranviraston mukaan 12 omaa seurakuntalaista meni siviilivihkimyksellä naimisiin vuonna 2014. Avioliittoja solmittiin kaikkiaan 28.