Lisääntyykö lakkouhka, kun vasemmiston romahdus ajaa ay-liikettä paitsioon?
Vasemmiston romahdus nakertaa siitä riippuvaisen ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Miten ay-pomot reagoivat?
Vasemmiston surkea vaalitulos on ajanut ay-liikkeen ahtaalle. Tuoko tukala tilanne mielenosoituksia Hakaniemen torille?
1. AY-LIIKE PAITSIOON?
Hallitus joutuu painimaan talouden suurten rakennemuutosten kanssa. Ainakin porvaripuolen mielestä kilpailukykyä olisi parannettava ja kestävyysvajetta paikattava radikaaleilla päätöksillä. Jos SDP jää oppositioon, ay-liikkeen mahdollisuus vaikuttaa muutoksiin pienenee merkittävästi.
”Se riippuu hyvin paljon keskustan suuntauksesta”, sanoo ay-liikkeeseen perehtynyt tutkijatohtori Mika Helander Turun yliopistosta.
”Luulen, että Juha Sipilällä ei ole tarvetta ruveta keikuttamaan vuosikymmenten varrella sementoitunutta toimivaa järjestelmää.”
2. KOLMIKANNAN ROOLI?
Kolmikanta pysyy Helanderin mukaan perustuksillaan hallituksen muodosta riippumatta.
”Järjestelmää ei voida missään tapauksessa kokonaan sivuuttaa.”
3. ”AY-LIIKE KRIISITIETOINEN”
Vaikka ay-liike ei pääsisi vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin, se on iso tekijä Sipilän työstämässä laajassa yhteiskuntasopimuksessa.
”Ay-liike on varmaankin nyt kriisitietoinen. Sen vuoksi siellä on valmius lähteä yhteiskuntasopimukseen.”
Ay-liike pitänee kuitenkin kiinni strategisista tavoitteistaan eli esimerkiksi ostovoiman turvaamisesta.
4. JOKO YHTEISKUNTASOPIMUS?
Keskustalaiset pääministerit Esko Aho (työreformi) ja Matti Vanhanen (eläkeikäuudistus) yrittivät saada suuria muutoksia kolmikannan vallanjakoon – huonolla menestyksellä. Jos Sipilä tarjoaa ay-liikkeelle uutta tulopoliittista kokonaisratkausua muistuttavaa pakettia, hänellä on Helanderin mukaan edeltäjiään paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön.
”Jos tarjolla on suora palkkojen lasku ilman mitään kompensaatiota, en usko, että onnistuu.”
5. UHKAAKO YLEISLAKKO?
Demarien piirissä on väläytelty ajatusta suurista lakoista, jos maahan tulee porvarihallitus. Helander ei usko ay-liikkeen haluavan lakkoa. ”Se on viimeinen keino valikoimassa.”
Yleislakko on hänestä erittäin epätodennäköinen. Helanderin mukaan ääriratkaisuun voitaisiin päätyä vain silloin, jos hinnat dramaattisesti nousisivat ja palkat eivät, kuten vuoden 1956 yleislakon alla tapahtui.