Tehometsätalous uhkaa Suomen metsäluontotyyppejä - Lahopuita on liian vähän

Metsiemme luontotyypeistä noin 70 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Suurin ongelmien aiheuttaja on tehometsätalous.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Metsiemme luontotyypeistä noin 70 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Suurin ongelmien aiheuttaja on tehometsätalous.
Teksti:
Ville Vanhala

Valkoselkätikan hätä on hieman helpottanut. Valkoselkätikan uhanalaisuusluokitus on vuosina 2010–2015 lieventynyt äärimmäisen uhanalaisesta vaarantuneeksi. Pesivien valkoselkätikkaparien määrä on siis maassamme lisääntynyt.

”Myönteinen kehitys on seurausta siitä, että valkoselkätikan elinalueita, koivuvaltaisia metsiköitä, joissa on runsaasti lahopuuta, on aktiivisesti suojeltu”, kertoo projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta.

Sen sijaan ennen kovin yleiset ja elinvoimaiset hömö- ja töyhtötiaiset on nykyisin luokiteltu uhanalaisiksi.

”Hömö- ja töyhtötiaisten taantumisen syytä ei vielä tunneta, mutta se liittynee vanhojen metsien vähentymiseen.”

Lahopuu on elämänpuu

Suomen metsät jaotellaan 74 luontotyyppiin. Jaottelu perustuu muun muassa kasvupaikkatyyppiin, vallitsevaan puulajiin ja metsän ikään.

Metsätyypeistä 54 on kangasmetsiä ja 13 lehtoja, muita metsätyyppejä on seitsemän.

Viimeisimmän arvion mukaan 70 prosenttia maamme metsien luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi.

Suurin syy metsäluontotyyppien vaarantumiseen on tehometsätalous ja etenkin sen aiheuttama lahopuun väheneminen.

”Meidän täytyy elää sen tosiasian kanssa, että hyödynnämme metsiämme, mutta ratkaisevaa metsien kannalta on se, miten me sen teemme”, Kuusela toteaa.

Metsänkäsittelyssä pitäisi säästää nykyistä enemmän sekapuustoa ja vanhoja järeitä puita. Myös lahopuun säilyttäminen on metsäluontotyypeille ja -lajeille tärkeää.

Suuri osa metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta. Lahoissa elää sieniä, hyönteisiä ja selkärangattomia.

”Lahopuiden eliöstö ylläpitää metsän hajotustoimintaa. Lahossa elävät eliöt taas ovat useiden muiden lajien ravintoa.”

Rehevöityvät kankaat

Äärimmäisen uhanalaisiksi on luokiteltu esimerkiksi kuivat karukkokankaat, joita uhkaavat porojen ylilaidunnus ja rehevöityminen.

Liikenteen ja maatalouden päästöt sekä ilman kautta leviävä typpilaskeuma kiihdyttävät maapohjan rehevöitymistä, jolloin avoimet metsäympäristöt ovat vaarassa kasvaa umpeen.

Vastaavanlainen ”pusikoituminen” uhkaa myös kalliometsiä, rantoja sekä perinnebiotyyppejä, niittyjä ja ketoja.

Suomessa on tähän saakka suojeltu vanhoja metsiä, mutta myös nuoret, luonnontilaiset metsät ovat käymässä maassamme harvinaisiksi. Nuoren metsän iäksi määritellään alle 40 vuotta.

”Nuorissa luonnonmetsissä elää oma lajistonsa, jonka olemassaolo on elinympäristöjen kutistuessa vaarantunut.”

Myönteistä kehitystä

Nykyisin Suomen lajistosta joka kymmenes laji on luokiteltu uhanalaiseksi ja joka neljäs silmälläpidettäväksi lajiksi. Uhanalaisista lajeista 36 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä.

”Tietyillä metsälajeilla menee paremmin kuin 2000-luvun alussa, kun taas toisten lajiryhmien alamäki jatkuu”, Saija Kuusela sanoo.

Esimerkiksi metsissämme elävien kovakuoriaisten ja luteiden tilanne on parantunut hakkuissa säästettyjen puiden ansiosta. Myös ennallistamispoltot ja luonnonhoidolliset kulotukset auttavat metsälajistojen säilymisessä.

”Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää sitä, että tulevaisuudessa tehdään riittäviä ja oikein kohdennettuja toimia niin talousmetsissä kuin suojelualueillakin.”

Tiesitkö?

Ilmaston lämpeneminen tulee muuttamaan Suomen metsien luontotyyppejä. Osa luontotyypeistä hyötyy lämpenemisestä ja osa kärsii. Ilmaston lämmetessä metsäraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.

Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi jalopuiset lehdot saattavat yleistyä Suomessa, ja maahamme saapuu uusia tulokaslajeja. Pohjoiset lajit taas joutuvat vetäytymään yhä pohjoisemmaksi, jolloin vaarana on niiden elintilan loppuminen.

Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta, mikä lisää rehevöitymistä. Myös sademäärien oletetaan kasvavan, mikä puolestaan lisää rehevöitymistä aiheuttavia valumia.

X