Korkeakouluhaun uudistus suosisi eliittiä - ”Veisi yhteiskuntaa eriarvoistavaan suuntaan”

Pääsykokeiden merkitystä yliopistoihin pyrkimisessä halutaan karsia. Tutkijasta se vaikeuttaisi työläisperheiden lasten mahdollisuutta päästä korkeakouluihin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pääsykoejärjestelmä on kansantaloudellinen rasite, linjaavat Vattin tutkijat. Se kuitenkin tukee tasa-arvoa, koulutustutkija vastaa.

Pääsykokeiden merkitystä yliopistoihin pyrkimisessä halutaan karsia. Tutkijasta se vaikeuttaisi työläisperheiden lasten mahdollisuutta päästä korkeakouluihin.
Teksti:
Matti Rämö

Vattin esitys ja valintarekisteri

Raskaiden ja aikaavievien pääsykokeiden merkitystä yliopistojen opiskelijavalinnassa tulisi merkittävästi vähentää. Vastaavasti lukiomenestyksen ja ylioppilaskirjoitusten merkitystä valinnoissa pitäisi korostaa. Näin esittävät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat Matti Sarvimäki ja Tuomas Pekkarinen tuoreessa raportissaan Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.

Tutkijat haluaisivat myös luoda rekisterin, jonne hakijat voisivat kirjata useita opiskelupaikkatoiveita. Niiden ja aiemman koulumenestyksen perusteella tietokone valitsisi mieluisimman opiskelupaikan. Oppilaitoksille jäisi mahdollisuus täydentää hakua haastatteluilla tai pääsykokeilla. Niitä kaivattaisiin esimerkiksi taidealoilla. Tällöin monelle alalle voisi siis päästä lukematta yhteenkään pääsykokeeseen. Muutos nopeuttaisi jatko-opintojen alkua antamalla mahdollisuuden pyrkiä kerralla moneen kouluun ja useammalle alalle.

Eliitin etumatka

Korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät yliopistoihin 8-kertaisella todennäköisyydellä muihin nähden. He myös aloittavat opintonsa muita nopeammin. ”Vähän koulutettujen vanhempien lapset tulevat usein yliopistoon vasta välivuosien jälkeen. He myös hankkivat usein välissä matalampaa jatkokoulutusta ennen kuin uskaltautuvat hakeutumaan yliopistoon”, aihetta tutkinut Hanna Nori sanoo.

Vanhempien koulumenestys ennustaa vahvasti lasten koulussa pärjäämistä. Yhteyttä selitetään kodin koulutusmyönteisyydellä. ”Vähemmän koulutettujen vanhempien lapset eivät välttämättä hae yliopistoon heti lukion jälkeen, koska se ei tunnu heistä aidolta vaihtoehdolta.”

Suomalaisen koulutuspolitiikan perusperiaatteita on ollut tarjota kaikenlaisista taustoista tuleville nuorille mahdollisimman tasavertainen mahdollisuus opiskeluun. Norista pääsykokeiden karsiminen sotisi sitä vastaan.

”Alempien yhteiskuntaluokkien lapsille pääsykoe on aidosti toinen mahdollisuus. Sen merkityksen vähentäminen veisi eriarvoistavaan suuntaan.”

X