Suomi ei ole enää peräkammarin poika

HELMIKUUN LOPUN perjantai-ilta. Moskovajoen silta lähellä Kremliä. Neljä laukausta oppositiojohtaja Boris Nemtsovin selkään. Kuolema seuraa heti.

Tällainen on Venäjä nyt.

PALKKAMURHAAJAN päivä on pulkassa. Tilaustyö on hoidettu.

Syyllinen todennäköisesti löytyy. Syyllinen on joku vanhalla Ladalla ajava tshetsheeni, inguusi tai ukrainalainen.

SYYLLINEN EI välttämättä ole sama kuin ampuja, mutta ei olla pikkutarkkoja.

Nyt tarvitaan syyllinen.

TUSKIN KOSKAAN selviää, kuka on tappajan murhatöihin palkannut.

Ei selviä, vaikka itse Vladimir Putin on armollisesti ottanut päävastuun murhatutkimuksista.

PIENESSÄ turvallisessa Suomessa on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea takaisin maailman suurten joukkoon pyrkivässä maassa tapahtuu.

Se kyllä tajutaan, että vastaavaa ei täällä kaivata. Pelon päälle ei rakenneta mitään kestävää.

Elämä lintukodossa voi joskus tuntua tylsältä ja tapahtumaköyhältä, mutta on siinä puolensakin.

FALUNIN MM-HIIHDOT olivat maaottelu Norja–Ruotsi. Muut maat saivat palkintopöydältä varissutta irtometallia eikä Suomi juuri sitäkään.

Talviurheilussakin alan terminologia muuttuu kaiken aikaa. Hiukan Koikkalaisen korvaan kirskahti kalusto-sana, jota selostajakaksikko Tapio Suominen–Virpi Sarasvuo viljeli ahkeraan.

KALUSTOLLA EI OLE tässä yhteydessä tiettävästi mitään tekemistä panssarivaunujen tai hampaiden kanssa. Kuumeta alkaa, kun ollaan lähellä juksua, pälästä ja mäystintä. Ne ovat suksen osia ja kalusto taas tarkoittanee niin suksia, sauvoja kuin muutakin hiihto-Niilon tarvitsemaa.

TOINEN KISASELOSTUKSISSA runsaasti käytetty sana oli ennakkoluulo- ton.

Jos suomalaishiihtäjä aloitti niin rivakasti, että makasi viimeistään puolessa matkaa hangessa kieli ulkona kaikkensa antaneena, niin hän oli selostajien mukaan hiihtänyt ennakkoluulottomasti.

Muu joukko oli jo musta piste taivaanrannassa.

HIIHTOPOMOT OVAT tällä viikolla pitäneet muutamankin palaverin siitä, miten hiihtäjät saataisiin kunnialla maaliin ja mäkihyppääjät tornista alas. Riemuhuutoja ei Falunissa kajauteltu, mutta ainakin yhteen asiaan voitaisiin välittömästi tarttua.

Jätetään nyt ensi alkuun ainakin se ennakkoluuloton hiihto pois.

MAAILMASSA ON Koikkalaisen mielestä niin paljon muuta murhetta, ettei urheilusta kannata pitää kovin suurta lukua. Ajanviete, mikä ajanviete, mutta ei ehkä huonoimmasta päästä kuitenkaan.

Mutta ei urheilun takia ole syytä palttoota repiä. Isossa kirjassakin sanotaan, että myös viimeisiä tarvitaan.

PUNKBÄNDI Pertti Kurikan Nimipäivät on poikkeuksellisen raikas vaihtoehto kevään Euroviisuihin. On riemukasta seurata kaikkensa antavien kehitysvammaisten veijareiden soitantaa.

Siitä sakista on Euroviisuille tyypillinen muovin maku ja keinotekoinen glamour kaukana. Varsinkin solisti Kari Aallon karkea alkuvoimaisuus ja hänen mielipiteittensä suoraviivaisuus ja osuvuus ovat vertaansa vailla.

BÄNDI ON esiintymisissään jo niin rutinoitunut, että kenenkään ei tarvitse pelätä poikien puolesta. Kyllä heidät voi päästää irralleen niin lavalle kuin kalustettuun huoneeseenkin.

Suomi ei ole enää peräkammarin poika.

Pertti Kurikan Nimipäivät tekee toukokuussa Wienissä lordit.