Päätoimittajaa tarvitaan palomuuriksi toimitusten ja poliitikkojen välille

Venäjän, Unkarin tai Puolan sananvapautta surkutellaan, mutta myös kotoisen YLEn suunta herättää pelkoja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ylen kiusallinen tilanne ei selviä sisäisillä keskusteluilla. Mediatutkijan mukaan tarvitaan ulkopuolinen selvitys.

Venäjän, Unkarin tai Puolan sananvapautta surkutellaan, mutta myös kotoisen YLEn suunta herättää pelkoja.
Teksti:
Sanna Puhto

Reilun puolen vuoden aikana kolme arvostettua ja palkittua journalistia, Pekka Ervasti, Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski ovat lähteneet Ylen palveluksesta. Ajankohtaistoimituksen esimiehelle Jussi Eroselle talon tavat selvisivät runsaassa vuodessa.

”Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on sekoittanut journalistisen roolinsa edunvalvojan rooliin”, Eronen sanoo.

Yhtiön uutispäätoimittaja ajaa Erosen havaintojen mukaan linjauksia tehdessään hallituspuolueiden ja varsinkin keskustan asiaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aivan erityisessä suojeluksessa.

”Syynä on pelko rahoittajien suututtamisesta, vaikka Ylen johto sanoo juttujen hyllyttämisen tai julkaisun hidastamisen syyksi journalistiset perusteet.”

Eronen ottaa esimerkiksi jutut keskustataustaisen Nuorisosäätiön kyseenalaisesta sijoitustoiminnasta.

Jutut olivat valmiina tutkivien toimittajien Jyri Hännisen ja Esko Varhon tekeminä jo viime talvena, mutta aihe sai päätoimittaja Jääskeläisen huolestumaan. Nuorisosäätiö-jutuille asetettiin tavanomaisesta poikkeavat vaatimukset ja ne juuttuivat kuukausiksi paikoilleen.

Kesällä hankkeeseen kiinnitettiin kolmas toimittaja, Jarno Liski. Pitkä prosessi oli kokeneille journalisteille turhauttava. Tekstin muokkaamiseen sekaantui eri vaiheissa kymmenkunta pomoa, jotka kaikki toimivat Jääskeläisen alaisuudessa. Yksi kehotti lisäämään juttuun jotain, minkä toinen kohta käski poistaa.

”Kun juttu lopulta julkaistiin elokuussa, se ei enää ollut johdonkaan silmissä kuuma aihe. Ylen rahoitusratkaisu oli syntynyt siinä välissä. Myös jutun näkökulma oli muuttunut sellaiseksi, että se ei ollut keskustan kannalta niin hankala”, Eronen sanoo.

Tällainen toiminta on vastoin länsimaisia journalistisia periaatteita. Kun tehdään vallankäyttäjien toimia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä epäkohtia paljastavaa tutkivaa journalismia, päätoimittajan rooli palomuurina toimituksen ja jutun kohteiden välillä korostuu.

”Päätoimittajan pitää ottaa vastaan toimitukseen kohdistuva painostus ja vaikutusyritykset eikä taipua niiden mukaan. Toimittajat saavat työrauhan, jos hän pystyy pitämään manipulointiyritykset omana tietonaan”, sanoo tutkivan journalismin asiantuntija, Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Heikki Kuutti.

Kuutin mukaan ilman päätoimittajan muodostamaa palomuuria tutkivalle journalismille aiheutuu suuria vaikeuksia.

”Jos päätoimittaja ymmärtää roolinsa, painostuksella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa toimituksen työhön.”

Maan tapa

Kasanedustajat valitsevat Yleisradion ylimmän päättävän elimen, hallintoneuvoston.

”On pelkkä maan tapa, että eduskunta valitsee hallintoneuvoston keskuudestaan. Yleisradiolaki ei edellytä, että hallintoneuvosto koostuu juuri kansanedustajista. Sinne voisi valita ketä tahansa päteviä henkilöitä”, Kuutti sanoo.

Moista maan tapaa ihmetellään Kuutin mukaan ulkomailla. Ei ihme, sillä seuraukset näkyvät Sipilä-kohussa.

”Kun hallintoneuvosto koostuu pelkistä politiikoista, he eivät ole riippumattomia arvioimaan esimerkiksi Sipilä-tapausta.”

Koska poliitikoilla on niin suuri valta Yleisradiossa, uutisten johdon kannattaa kumartaa poliitikkoja, antautua lobbariksi.

Ei kestä merivettä

”Ilman Erosen tuulensuojaa on hirvittävän vaikea nähdä edellytyksiä sellaisen työn jatkumiselle, jota teimme hänen alaisuudessaan”, sanoo Ylen ajankohtaistoimituksessa toistaiseksi työskentelevä toimittaja Jarno Liski.

Liski tuli Yleen töihin viime kesänä. Hän on se tutkiva toimittaja, jonka juttu Juha Sipilän sijoitusinstrumentista, vakuutuskuorista sai suurta huomiota Seurassa elokuussa 2015.

Pian Yleen tulon jälkeen Liskille välitettiin viesti, että Sipilän vakuutuskuoria on turha enää täällä tutkia, sillä ne ovat laillisia järjestelyjä.

”Yllättävä ohjeistus vahvisti käsitystäni, että Sipilän vakuutuskuoret olivat erittäin arka asia Ylelle. Hiljattain asiaan hämmästyksekseni palattiin. Nyt sanoma oli, että ei ole ollut tarkoitus sanoa, etteivätkö vakuutuskuoret olisi tutkittava aihe.”

Ylestä irtisanoutunut tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski ehti olla talossa töissä melkein vuoden. Hänenkin kohdallaan mitta täyttyi Sipilä-uutisesta, josta pääministeri pahoitti mielensä ja jota päätoimittaja ryhtyi omin käsin sensuroimaan.

”On hirveän vaarallinen tie, että pääministeri saa Yleltä erikoiskohtelua, jota muut eivät saa. Sellainen toiminta ei kestä merivettä. Kun ymmärsin, että Ylen johto ei näe tässä ongelmaa eikä aio peruuttaa, päätin itse lähteä.”

Ainoa jolla resurssit

Heikki Kuutin mielestä ulkopuolinen selvitys auttaisi Yleä eteenpäin.

Jarno Liski ei usko, että tehdyt organisaatiomuutokset korjaavat asiaa.

”Olen todella surullinen siitä, että talo, jolla on Suomessa parhaat resurssit tehdä tutkivia juttuja, tekee sen itse niin mahdottomaksi.”

Yhteiskunnallisesti tärkeän tutkivan journalismin tilasta on huolissaan myös Jussi Eronen.

”Ylen vastuu on tällä hetkellä erityisen suuri, kun monet kaupalliset mediat ovat joutuneet vähentämään työntekijöitä.”

Venäjän, Unkarin tai Puolan sananvapautta surkutellaan, mutta myös kotoisen YLEn suunta herättää pelkoja.

Maan sijoitus sananvapauden perusteella (180 maata)

  • Venäjä 148/180 
  • Vapaan median olosuhteet ovat vaikeutuneet jyrkästi Putinin tultua taas presidentiksi 2012. Riippumattomia toimituksia on lakkautettu tai siirretty Kremlin kontrolliin. TV-kanavat vyöryttävät valtion propagandaa ja sen kyseenalaistavan laatulehdistön toimintaedellytykset ovat huonontuneet radikaalisti.
  • Italia 77/180 
  • Erityisesti korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta tutkivat journalistit ovat hengenvaarassa. Noin 40 toimittajaa on uhkausten takia poliisisuojeluksessa. Vatikaaniin korruptiota tutkineita toimittajia odottaa kahdeksan vuoden vankeusrangaistus.
  • Unkari 67/180 
  • Pääministeri Viktor Orban on asettunut maan mediavaltiaaksi uuden medialain turvin 2011 lähtien. Orbanin kannattajia on palkittu kaupallisilla radiotaajuuksilla, lojaaleja tiedotusvälineitä valtion mainostuloilla. Orbanin sijoittajaystävä sai vallata maan toiseksi tärkeimmän uutisportaalin.
  • Espanja 43/180
  • Talouskriisi kiihdytti median keskittymistä, sillä vuosina 2008–2014 lakkautettiin 354 lehteä. Uudet turvallisuus- ja informaatiolait kaventavat ilmaisunvapautta ja kokoontumisoikeutta. Tiedon saamista ei pidetä perustuslaillisena oikeutena, mikä vaikeuttaa julkisen tiedon saantia.
  • Puola 47/180
  • Alkuvuodesta 2016 pääministeripuolue Laki ja oikeus sääti medialain, jonka turvin hallitus otti maan yleisradioyhtiön kontrolliinsa ja nimitti johtajaksi valtapuoluetta lähellä olevan henkilön. Kymmenet toimittajat ovat saaneet potkut yleisradiosta. Nyt hallitus aikoo rajoittaa median pääsyä parlamenttiin seuraamaan päätöksentekoa.
  • Suomi 1/180
  • Suomi on ollut viime vuodet sananvapauden kärkimaa. Suomen ongelmia ovat vahvasti keskittynyt median omistus ja se, että tutkivien toimittajien on välillä vaikea saada käsiinsä viranomaisten keräämää julkista tietoa. Todennäköisesti Yle-kohu tulee vaikuttamaan Suomen asemaan sananvapauden mallimaana.

Lähde: Toimittajat ilman rajoja

X