Kakkaaja jouluseimessä tuo onnea Kataloniassa - Joulumatkailija voi valita näistäkin jouluperinteistä omansa

Harras, rento, outo, pakanallinen, näyttävä… Maailmalla on monta tapaa juhlia joulua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Espanjan Katalonian jouluperinteeseen on kuuluu caganer-hahmo, suomeksi kakkaaja. Housut kintuissa kykkivä kakkaaja on tapana piilottaa jouluseimeen. Hahmojen etsiminen heinien seasta on suurta kansanhuvia.

Harras, rento, outo, pakanallinen, näyttävä… Maailmalla on monta tapaa juhlia joulua.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Vatikaani: Syntymä

”Jumalan poika syntyy tänään, ja kaikki muuttuu. Maailman pelastaja tulee nauttimaan meidän ihmisluonnostamme; me emme enää ole yksinäisiä ja hylättyjä. Joten, kun kuulemme tarinan Jeesuksen syntymästä, olkaamme hiljaa ja antakaamme lapsen puhua.”

Viime vuonna paavi Franciscus puhui Vatikaanin jouluyön messussa, kuten ikivanhaan perinteeseen kuuluu.

Juhlaan kuuluu myös se, että joulupäivänä kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuvat Pietarinkirkon aukiolle kuulemaan paavin urbi et orbi -siunauksen, joka annetaan kaikille kansoille – myös meille suomalaisille.

USA: Valon juhla

”Isä, onko meidän talo tulessa?”

”Ei, lapseni. Jouluvalot siellä vaan tuikkivat.”

USA:n lähiöissä jouluvalojen kilpavarustelu on lähtenyt täysin lapasesta. Pahimmat valofriikit asentavat talojensa ympärille tietokoneohjattuja valoja, jotka välkkyvät musiikin tahdissa. TV-yhtiö ABC on esittänyt jo vuosia The Great Christmas Light Fight -tosi-tv-ohjelmaa. Siinä perheet taistelevat siitä, kenellä on hienoimmat valot.

Kuvan tyylinäyte on New Yorkin Brooklynista.

Islanti: Pahat pojat

Kuvittele, että joulupukin tehtävät on annettu Extreme Duudsoneille. Suunnilleen sellainen on joulu Islannissa.

Satujen saarella ei ole vain yhtä joulupukkia, vaan peräti 13 pahankurista joulupoikaa. Oikeastaan nämä Jolarsveinar-tontut ovat lapsia napostelevan örkin jälkeläisiä – arvaamattomia keppostelijoita, joiden seurassa kannattaa olla varuillaan.

Joulupojat vierailevat yksitellen islantilaisten luona 13 päivän aikana. Jokaisella pojalla on oma metkunsa, Makkarakoukku vohkii makkarat, Gluggagägir pelottelee kurkkimalla ikkunoista. Veljesten toilailut huipentuvat jouluaattoon, jolloin Kynttilänkärttäjä varastaa perheiden joulukynttilät. Veljesten lisäksi nurkissa hiippailee kauhea joulukissa ja sekalainen joukko muuta haltiaväkeä.

Intia: Siirtokunnan joulu

Moni suomalainen on viettänyt joulua Intian Goan hiekkarannoilla, entisessä Portugalin siirtokunnassa. Toinen, vähemmän tunnettu paikka on itärannikolla sijaitseva Puducherry. Siellä Intian eksotiikka sekoittuu vanhan ranskalaisen siirtokunnan historiaan. Kaupungissa on katolisia kirkkoja, joissa voi käydä kristillisessä joulumessussa.

Joulukinkkua Puducherrysta on vaikea löytää. Mutta ehkä se ei ole niin vaarallista. Banaaninlehdellä tarjoiltu dosa-leipä lisukkeineen vie sekin kielen mennessään.

Hollanti: Pikipetteri

Hollannissa joulusesonki alkaa jo marraskuussa, kun joulupukki saapuu höyrylaivalla Espanjasta. Pukin mukana seuraa joukko apulaisia. He eivät kuitenkaan ole tonttuja, vaan tummaihoisia ”Pikipettereitä”.

Pikipetterin eli Zwarte Pietin tarina pohjautuu vanhoihin kertomuksiin, joissa kristitty pyhimys Nikolaus kiersi auttamassa ihmisiä yhdessä afrikkalaisen mauripalvelijansa kanssa. Zwarte Pietin juhlaa vietetään joulukuun viidentenä, pyhän Nikolauksen päivän aattona. Silloin kaduilla on paljon mustaksi maalattuja miehiä, jotka jakelevat lapsille karkkeja ja Strooigoed-pikkuleipiä.

Nykyaikana Pikipetterin tarina on poliittisesti niin epäkorrekti, ettei sitä voisi kertoa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Hollantilaisille kyse on kuitenkin viattomasta perinteestä. Mielipidemittausten mukaan enemmistö ei näe asetelmassa rasistisia piirteitä.

Meksiko: Yhdeksän päivää

Meksikolaisten joulujuhlallisuudet alkavat yhdeksän päivää ennen joulua. Las Posadas -perinteeseen kuuluvat joulukulkueet, jotka symboloivat sekä Marian ja Josefin matkaa Beetlehemiin että Marian yhdeksän kuukauden raskausaikaa.

Las Posadas tarkoittaa majataloja. Joka ilta liikkeelle lähtee uusi kulkue, joka suuntaa sovitun talon luo. Perillä lauletaan ja syödään yhdessä. Lapset hajottavat karkeilla täytettyjä piñata-tähtiä, joiden seitsemän sakaraa symboloivat kuolemansyntejä.

Saksa: Torilla tavataan

Saksalainen joulutori hedelmäkakkuineen, kanelikekseineen ja hehkuviineineen on huippuinnovaatio, jonka moni on yrittänyt kopioida. Aitoa saksalaista joulutunnelmaa on kuitenkin vaikea päihittää. Melkein joka kaupungissa on joulutori, jonne ihmiset kerääntyvät myöhäissyksyn pimeinä iltoina.

Yksi näyttävimmistä joulutoreista on Kölnissä. Katedraalin lähellä, suuren joulukuusen ympärillä, on suuri määrä kojuja sekä esiintymislava. Läheltä löytyy myös luistelurata ja ”Enkelitori”, jossa myydään käsitöitä.

Tänä vuonna myös homoyhteisöllä on Kölnissä oma joulutorinsa.

Australia: Surffipukki

Australiassa on jouluna keskikesä. Ja aussit suhtautuvat juhlaan tyypilliseen tapaansa – rennosti. Helteellä voi käydä niinkin, että pukki näyttäytyy sandaaleihin ja shortseihin sonnustautuneina.

Neljä vuotta sitten ALDI-ostosketju kiteytti eteläisen jouluhengen tv-kampanjalla, jossa mainostettiin joulukinkkuja. Mainoksessa joulupukkien armeija surfasi Tyynellä valtamerellä kinkkujen kanssa.

Espanja: Katalonian kakkaaja

Espanjan Katalonian asukkailla on outo huumorintaju. 1700-luvulta lähtien sikäläiseen jouluperinteeseen on kuulunut caganer-hahmo, suomeksi kakkaaja.

Housut kintuissa kykkivä kakkaaja on tapana piilottaa jouluseimeen. Hahmojen etsiminen heinien seasta on suurta kansanhuvia. Usein nämä pikku kakkiaiset muistuttavat jotain julkkista. Tapa symboloi kaikkien ihmisten samanarvoisuutta säätyyn katsomatta. On myös väitetty, että ulostaja tuo onnea tulevan vuoden sadolle, mutta siitä ei ole näyttöä.

Julkisella paikalla kakkiminen on toki paheksuttavaa myös Kataloniassa. EU-aikana caganerit ovat saaneet häädön Barcelonan keskustan juhlavasta seimiasetelmasta.

Venäjä: Pukin korvike

Alunperin venäläinen Pakkasukko liittyi uudenvuoden, ei joulun viettoon. Mutta neuvostoaikana, kun kristillinen joulu oli kielletty, Pakkasukko alkoi saada ihmisten mielessä uudenlaisia merkityksiä. Nyky-Venäjällä Pakkasukko on joillekin eräänlainen länsimaisen joulupukin korvike – vietetäänhän sen juhlaa joka tapauksessa niin lähellä joulua.

Ortodoksit juhlivat joulua, kuten muutkin kristityt, mutta Venäjällä joulupäivä on vasta tammikuun seitsemäs. Juhlapyhää vietetään juliaanisen kalenterin mukaan, eli 13 päivää myöhemmin kuin länsimaissa.

X