Väestönsuojan todellisuus - Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista

Yö humisee.

Katossa hopeisena hohtava putki kimaltelee viereisestä huoneesta tihkuvassa valossa. Oven eteen pystytetty vihreä sulkuteltta on suljettu. Myös sivuseinälle pystytetyt kuivakäymälät ovat vihreän muovin takana.

Metallitangoista kasatun kerrosvuoteen ylimmällä tasolla katto on lähellä. Minuutti minuutilta ilmanvaihtokoneiston humina kuulostaa voimistuvan. Kalkki ja muovi tuoksuvat.

Kun kääntää huovan alla kylkeä, muovi notkuu ja nitisee. Mitä useammin havahtuu hereille, sitä pitemmäksi yö väestönsuojassa venyy. Lavastettu harjoitustilanne on pikkutunneilla pelkkää olemista.

Se alkaa käydä työstä.

Jos kysymyksessä olisi aito hätätilanne, neljän ihmisen sijasta Temet Oy:n väestösuojassa Helsingin Herttoniemessä olisi 120 henkeä.

Meillä on ruhtinaallisesti tilaa. 120 ihmiselle sitä riittäisi vain 0,75 neliömetriä henkeä kohden.

Tositilanteesta selviäminen arveluttaa. Miten ahtautta pystyy sietämään? Kuka ylipäätään pääsisi väestönsuojaan?

Kuumaa ja kosteaa

Suomessa on noin kolme miljoonaa turvallisuusmääräykset täyttävää väestönsuojapaikkaa. Noin miljoona paikkaa vaatisi korjaamista, koska niiden hiekkasuodatinjärjestelmät pitäisi vaihtaa nykyaikaisiin ilmanvaihtolaitteistoihin.

Paikkoja on yhteensä noin 4,2 miljoonaa, mutta suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa.

”Kaikki suomalaiset eivät joudu suojautumaan samaan aikaan. Suojapaikkojen määrä lasketaan uhkakuva-ajattelun mukaan ”, kertoo rakennusneuvos ja väestösuoja-asiantuntija Pekka Rajajärvi.

Hänen ja minun lisäkseni suojassa yöpyvät kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps) sekä 20 vuotta Helsingin Pelastuslaitoksen toimitusjohtajana ja väestönsuojakouluttajana toiminut Ilkka Kianto.

”Haja-asutusalueilla ihmiset voivat suojautua omakotitaloihin tiettyyn rajaan saakka, ja tarpeen vaatiessa heidät evakuoidaan lähimpiin väestönsuojiin”, Rajajärvi jatkaa.

Väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti sotatilanteita varten, mutta suojat otetaan käyttöön myös, jos tapahtuu esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden kaltaisia suuria katastrofeja.

Punainen valo vilahtaa Rajajärven pitelemässä kojeessa, minkä digitaalinäyttö ilmoittaa lämpötilaksi 20,7 celsiusastetta.

Täydessä suojassa lämpötila nousee noin 30 asteeseen ja suhteellinen ilmankosteus hipoo sataa.

”Olosuhteet ovat rasittavat ja suojassa olijoiden liikkumista joudutaan rajoittamaan.”

Hengitys hidastuu

Nyt vihreää muovia puetaan minun ja kansanedustaja Juho Eerolan päälle. Takin ja housujen lisäksi suojavarustukseen kuuluvat käsineet, jotka teipataan kiinni hihoihin. Jalassa pitäisi olla kumisaappaat, mutta nyt selvitään talvikengillä. Ne teipataan lahkeisiin. Sitten suojamaski kasvoille ja päähän huppu, joka teipataan kiinni otsaan.

”Ihoa ei saa jäädä suojaamatta, ettei se altistu säteilylle”, Ilkka Kianto tähdentää.

Meistä tulee partio, joka käy ulkoilmassa mittaamassa säteilyn määrän. Mittarin gamma- ja röntgensäteilyn lukema on 0,40 mikrosievertiä tunnissa, mikä vastaa normaalia taustasäteilyä. Vaaraa ei ole, joten palaamme alipaineistetun sulkutilan kautta väestönsuojaan.

Maskin sisällä hengitys on raskaampaa ja se hidastuu.

Kun maskin riisuu pois, on hengästynyt. Väestönsuojan 20 asteen lämmössä tulee muovivaatteissa hiki, ennen kuin ne ehtii riisua pois.

Suomen suurimpaan, Tampereen Hervannan väestösuojaan, sopii peräti 16 500 ihmistä. Helsingin Itä-Pasilan suoja vetää reilut 11 000 henkeä.

Suojaan saapuvat ihmiset jaetaan vähintään kolmeen ryhmään, joista yksi nukkuu, toinen on vapaavuorolla ja kolmannella on työvuoro. Työtehtäviä ovat esimerkiksi vartiointi, lääkintä, hygienianhoito, päivystys ja järjestyksen ylläpito.

Johtoryhmään kuuluvat etukäteen nimetyt suojelujohtaja, varajohtaja, väestönsuojanhoitaja ja hänen apulaisensa.

”Ketään yksittäistä ihmistä ei käännytetä suojan ovelta pois”, Kianto kertoo.

”Jos suoja on likimain täynnä ja sisään pyrkii kymmenien ihmisten ryhmä, heidät kuljetetaan toiseen suojaan, missä on riittävästi tilaa.”

Täyttä ja tyhjää

Suomen ensimmäisiä väestösuojia suunniteltiin Jyväskylään jo vuonna 1934. Sota-aika keskeytti lainvoimaiseksi tulleen väestönsuojien rakentamisen vuosikymmeneksi. Teräsbetonisuojien rakentaminen alkoi 1955 ja vuonna 1991 koko Suomi tuli suojelurakentamisen piiriin.

Väestönsuojapaikoista noin 400 000 on suurissa kalliosuojissa. Teollisuuden ja julkisten rakennusten yhteydessä olevia vahvoja teräsbetonisuojia riittää 113 000 henkilölle.

Valtaosa väestönsuojista, noin 3,7 miljoonaa paikkaa, on liikerakennusten ja taloyhtiöiden teräsbetonisuojissa.

Väestönsuojakouluttaja Ilkka Kiannon mukaan taloyhtiöiden ja liikerakennusten väestönsuojien varustuksessa voi esiintyä puutteita eikä suojan käyttöä aina hallita.

”Tosipaikan tullen on myöhäistä harjoitella. Väestönsuojien tarkastuksia tulisi tehostaa ja lisätä ja vastuuhenkilöiden pitäisi hakeutua nykyistä enemmän koulutukseen”, Kianto sanoo.

Valtaosa ihmisistä ei välttämättä edes tiedä oman asuinalueensa väestönsuojan sijaintia.

”Todennäköisesti aidossa, yllättäen tulevassa tilanteessa puolet suojista olisi liian täynnä ja toinen puoli jäisi tyhjiksi tai ainakin vajaakäytölle.”

Säteilytaso nousee

Seuraava harjoite on ilmanvaihtolaitteiston varustaminen tilanteeseen, jossa olosuhteet ulkopuolella ovat lisääntyneen säteilyn vuoksi heikentyneet.

Nurkassa humiseva ilmanvaihtolaitteisto on ottanut ilmaa suoraan ulkoa. Säteilyltä suojautuaksemme meidän on asennettava koneeseen suodatin.

Valmiiksi koneessa kiinni oleva suodatin käännetään sivulta paikoilleen koneen keskelle. Kumi nitisee metallia vasten, kun kansanedustaja Eerola hivuttaa tiivisteen koneen ja suodattimen saumakohtaan ja alkaa kiristää sitä tiukemmalle.

”Ydinlaskeuman säteilyn taso vaihtelee sääolosuhteiden kuten tuulen ja sateen vaikutuksesta”, Ilkka Kianto kertoo.

Kun säteilyn määrä kasvaa yhä vaarallisemmaksi, ilmanvaihtolaitteisto suljetaan kokonaan ja suojassa on tultava toimeen sillä hapella, mikä suojan sisällä on. Suojassa voidaan pysyä yhtä monta tuntia kuin suojassa on tilavuutta kuutiometreinä henkeä kohden.

Kriisiajan viestintäkanavana toimivan radion välityksellä suojaan saadaan tietoa säteilytasojen muutoksista.

”Jos Yleisradio vaikenee, niin sitten täytyy lähettää partio pihalle mittaamaan säteilyn määrän.”

Säteilytason laskiessa sulku poistetaan ja palataan suodatuksen kautta vapaaseen ilmanvaihtoon.

”Pitkäaikaisen vaaran aiheuttava ydinlaskeuma ei ole enää suurin uhkatekijä. Suojan mitoituksen lähtökohtana on ollut se, että siellä pystytään olemaan yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan.”

Tinkimätöntä turvaa

Kun vielä varauloskäytävä on todettu toimintakelpoiseksi sekä suojan sisä- että ulkopuolelta, ei valmiiksi varustetussa väestönsuojassa ole enää juuri muuta tekemistä kuin odottaa.

Todellisessa tilanteessa suojaan tulijoiden pitäisi tuoda mukanaan kolmen päivän muonat. Meille on laitettu eväät valmiiksi.

Juustosämpylät ovat muhkeita. Erilaisia teelaatuja on puolisen tusinaa.

Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa rakennuskustannusten hillitsemiseksi siten, että väestönsuoja olisi rakennettava vain 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan raja on asuinrakennuksissa 1 200 ja teollisuusrakennuksissa 1 500 neliötä.

Hallitusohjelman kirjauksen mukainen esitys vedettiin äskettäin takaisin, koska maailman ja Suomen turvallisuustilanteen katsotaan muuttuneen.

”Hylätyn esityksen mukaan Suomeen olisi syntynyt uuden rakennuskannan mukana 191 väestönsuojaa vuodessa, kun nyt syntyy 819”, kertoo rakennusneuvos Pekka Rajajärvi.

Väestönsuojan osuus koko rakennuskustannuksista on vain noin 1–2 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestönsuojien rakentamisesta kertyvät kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

”Se vastaa parin Hornet-hävittäjän ohjuksen hintaa.”

Rajajärven mielestä väestönsuojat eivät ensisijaisesti ole rakentamiseen vaan kokonaisvaltaiseen maanpuolustukseen liittyvä asia.

Myös kansanedustaja Juho Eerola, jolle hallintovaliokunnan puheenjohtajana väestönsuojeluasiat eduskunnan työnjaossa kuuluvat, on nyt tyytyväinen siitä, että hallitus perui väestönsuojien rakentamisvesityksen.

”Itsenäisen valtion tärkeimpiä tehtäviä ovat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Melkein kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta turvallisuudesta ei voida säästää.”

Sähkö katkeaa

Kun väestönsuojasta sammutetaan valot, harjoitustilanteessa se tarkoittaa, että suojasta ovat katkenneet sähköt. Pysähtynyttä ilmanvaihtokoneistoa on alettava käyttää manuaalisesti.

Alkaa veivaaminen.

Veivistä kääntämällä koneisto alkaa taas imeä ilmaa sisätiloihin. Kone nytkyy seinässä ja siitä kuuluu hiljaista suhinaa.

Kun suodatin ei ole päällä, veivi kääntyy kevyesti. Suodattimen kanssa veivaaminen on raskaampaa.

Valot syttyvät. Sähköt ovat palanneet ja tilanne on ohi. Koneisto toimii taas itsekseen.

Jo pitkäksi venähtänyt teehetki jatkuu, ja Kianto jatkaa kesken jääneen sudokun täyttämistä. Kansanedustaja Juho Eerolan katselee puhelintaan. Eduskunnassa on käynnissä kiista Seinäjoen ja Vaasan sairaaloiden päivystysasetuksesta. Kansanedustajaa tarvittaisiin Pikku Parlamentissa, mutta Eerola joutuu yöpymään väestösuojassa.

”Jos suoja olisi täynnä ja täällä jouduttaisiin olemaan kolme vuorokautta, se olisi raskasta meille kaikille”, Ilkka Kianto sanoo.

Helsingin Viikissä järjestettiin kolmen vuorokauden mittainen koesuojautuminen lokakuussa 2000.

Kiannon mukaan vapaaehtoisesti kokeeseen ilmoittautuneet olivat normaalia motivoituneempia sietämään suojautumisen rasitukset.

”Kommelluksilta ei kuitenkaan vältytty, mutta vain yksi henkikö jouduttiin terveydentilansa vuoksi poistamaan suojasta ennen aikojaan.”

Kaikilla harjoitukseen osallistuneilla ei kuitenkaan ollut pääasiana perehtyä väestönsuojeluun.

”Mukaan ilmoittautui myös salapari. He varmasti pettyivät, koska eivät päässeet vetäytymään omaan rauhaansa.”

Ulos vapauteen

Aamu alkaa puhelimen hälytysäänellä. Ilkka Kianto nousee viereisen sängyn keskivuoteelta ylös ja vetäytyy oven eteen puhumaan.

Aamuvirkku Juho Eerola on noussut jo aikaisemmin. Kansanedustaja löytyy valaistusta huoneesta näppäilemästä sähkökitaraa.

Jos aito uhkatilanne olisi nyt ohi, ihmiset ohjattaisiin suojasta ulos. Tyhjän suojan ilmanvaihtokoneiston suodatin poistettaisiin, suoja siivottaisiin ja tilassa tehtäisiin tiiviyskoe.

Raskas ovi avautuu muovisen sulkutilan uumenista hitaasti. Käytävällä puhe ja askeleet kaikuvat. Punainen generaattori kimaltelee kattovalossa. Kuulu humahdus, kun iso ovi vedetään kiinni.

Yksi yö väestönsuojassa on ohi ja toivottavasti toista yötä ei koskaan tule.

Nousevat portaat kaartuvat vasemmalle. Ulko-oven edestä portaat jatkuvat vielä ylemmäs toimiston aulaan. Ylempi osa portaista tuli yöllä tutuiksi.

Kuivakäymälät jäivät kuiviksi. Käytimme yläkerran vessaa.