Oliko Himmlerin päiväkirjoissaan mainitsema suomalainen hieroja Felix Kersten sankari vai huijari?

Felix Kersten väitti pelastaneensa juutalaisia natseilta, mutta Werner Neuss todistelee hänen olleen huijari ja murhaaja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Himmler tyttärensä kanssa. Felix Kersten tuli tunnetuksi Himmlerin entisenä hierojana.

Felix Kersten väitti pelastaneensa juutalaisia natseilta, mutta Werner Neuss todistelee hänen olleen huijari ja murhaaja.
(Päivitetty: )
Teksti: Boris Salomon

Saksalainen lääkäri Werner Neuss kiistää Felix Kerstenin version elämänvaiheistaan. Neuss väittää vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan Menschenfreund und Mörder (Ihmisystävä ja murhaaja), että Kersten oli todellisuudessa Hallen kaupungista kotoisin oleva Felix Huberti.

Tämän tiedon Neuss on saanut isältään Erich Neussilta, joka oli Hubertin nuoruudenystävä. Erich Neussin mukaan Felix Huberti pakeni Viroon murhattuaan Karl Meseberg -nimisen matruusin.

Virossa Hubertista tuli Felix Kersten. Hän otti itselleen virolaisen Edvard Alexander Felix Kerstenin henkilöllisyyden sen jälkeen, kun tämä oli kuollut taisteluissa Viron bolsevikkeja vastaan. Kun Huberti palasi Saksaan, hänen tukijansa kuuluivat ”SS:n valtakunnanjohtajan ystäväpiiriin.” Heistä eräs esitteli hänet Himmlerille.

Kansallisarkiston asiakirjoista käy ilmi, että Huberti ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran kesäkuussa 1919. Hän esiintyi Edvard Alexander Felix Kersteninä ja käytti tämän sotilaspassia.

Kun Huberti haki Suomen hallitukselta palvelusvuosiensa hyväksymistä, armeijan sisäisessä tarkastuksessa todettiin, että passi kuului toiselle henkilölle. Tämän hän myönsi ja joutui eroamaan armeijan palveluksesta. Ennen kuin lisätutkimuksia voitiin tehdä, oli mies poistunut maasta alkukeväällä 1922.

Neussin kirja osoittaa myös, miten keinotekoisesti Felix Kersten satuili elämänkertansa Kolmannen valtakunnan romahduksen jälkeen päästäkseen pakoon voittajavaltioiden oikeusistuimia ja saadakseen ansiotonta tunnustusta.

Hän väitti muun muassa, että Himmlerin ”henkilääkärinä” ja luottomiehenä hän oli vuonna 1941 estänyt miljoonien hollantilaisten karkotuksen Itä-Puolaan. Tästä hyvästä Kersten sai vuonna 1950 Hollannin korkeimman huomionosoituksen, Orania-Nassaun kunniamerkin.

Israelin valtio ei ole tähän päivään mennessä voinut asettaa Felix Kersteniä Yad Vashemin muistomerkin oikeamielisten pitkään luetteloon.

Lue Kerstenin oma versio elämäntarinastaan Seurasta 38/16. 

X