Tiesitkö tämän: Influenssan jälkitaudeilta voi suojautua

Kausi-influenssa ja sen jälkitaudit ovat vaarallisia erityisesti niille, joilla on erilaisia perussairauksia. Tartuntaa voi ehkäistä rokotuksella ja käsienpesulla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kausi-influenssa ja sen jälkitaudit ovat vaarallisia erityisesti niille, joilla on erilaisia perussairauksia. Tartuntaa voi ehkäistä rokotuksella ja käsienpesulla.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Influenssan jälkitaudit voivat olla kyseessä, jos taudin oireet pahenevat tai yllättäen palaavat.

Miten influenssa eroaa tavallisesta nuhasta?

Influenssa on vakavampi hengitystieinfektio kuin nuhakuume. Tavallinen nuha alkaa usein kurkkukivulla, joka yleensä helpottaa päivän tai parin jälkeen. Nenän vuotaminen, tukkoisuus ja yskiminen seuraavat vähän ensioireiden jälkeen. Influenssa alkaa yleensä korkealla kuumeella, joka voi kestää 5–7 päivää. Tyypillisiä oireita ovat lihaskivut ja yskä. Jos kurkkukipua ilmaantuu, se tulee vasta muutaman päivän sairastelun jälkeen, ei heti alussa.

Influenssasta paraneminen kestää huomattavasti kauemmin kuin tavallisesta nuhasta, jonka jälkeen olo on yleensä hyvä jo parin päivän jälkeen. Influenssan jälkeen olo voi olla voimaton jopa viikkoja.

Minkälaisia influenssan jälkitaudit ovat?

Influenssa aiheuttaa usein bakteeriperäisiä jälkitauteja, joista yleisimmät ovat keuhkokuume, keuhkotulehdus, poskiontelotulehdus ja sydänlihastulehdus. Pienet lapset saavat usein myös korvatulehduksen.

Vaarallisin influenssan jälkitaudeista on keuhkokuume, joka on keuhkokudoksen tulehdustauti. Hoitamattomana se voi johtaa jopa kuolemaan. Kun tiedotusvälineissä kerrotaan jonkun menehtyneen kausi-influenssaan, sillä viitataan usein taudin jälkitautina saatuun keuhkokuumeeseen. Bakteeriperäisiä jälkitauteja voidaan kuitenkin hyvin hoitaa antibiooteilla, kunhan hakeutuu hoitoon ajoissa.

Kenelle influenssa ja influenssan jälkitaudit ovat on erityisen vaarallisia?

Influenssa ja sen mahdolliset jälkitaudit voivat olla vaarallisia erityisesti niille, joilla on paljon perussairauksia, kuten sydänsairaus, hengitystiesairaus, alaraajojen verisuonisairaus, syöpä, reuma tai diabetes. Lisäksi sairaus on vaarallinen myös muille potilaille, joiden infektioiden torjuntakyky on alentunut, kuten elinsiirto- ja kantasolusiirtopotilaille. Terveistä ihmisistä ylipainoisilla ja raskaana olevilla on riski saada tavallista vakavampi tauti.

Onko influenssa vaarallinen perusterveille?

Myös terveet ihmiset voivat saada voimakkaita oireita, kuten hengenahdistusta, kouristuskohtauksia ja hyvin korkean kuumeen.

Ikääntyminen vaikuttaa myös paljon influenssasta paranemiseen. Vaikka ihminen olisi perusterve, ikääntyessä keho muuttuu entistä hauraammaksi. Silloin esimerkiksi influenssan nostattama korkea kuume voi olla tavallista hankalampi.

Miten influenssatartuntaa voi ehkäistä?

Paras tapa välttää sairastuminen on ottaa vuosittain kausi-influenssarokotus. Riskiryhmiin kuuluvat ja yli 65-vuotiaat saavat sen ilmaiseksi oman kunnan tervey-denhuollosta. Muut joutuvat hakemaan lääkäriltä reseptin ja ostamaan rokotteen itse. Se kannattaa kuitenkin tehdä, sillä samalla kun ehkäisee omaa sairastumistaan, ehkäisee myös mahdollista tartuttamista muihin. Rokotus on tärkeä, jos esimerkiksi perheenjäsen tai läheinen kuuluu riskiryhmään.

Toinen hyvä tapa ehkäistä tartuntaa on huolehtia huolellisesta käsien pesusta influenssa-aikaan. Influenssavirukset pääsevät kehoon nenän, silmien ja suun limakalvojen kautta. Joka kerta, kun koskettaa kädellään jotain näistä alueista, saattaa tartuttaa viruksen itseensä. Käsien kunnollisella saippuapesulla viruksesta pääsee yleensä hyvin eroon.

Kolmas tapa on välttää influenssa-aikaan suuria ja tiheitä väkijoukkoja, jos mahdollista. Influenssa tarttuu hyvin helposti. Oireisena ei kannata mennä kylään tartuttamaan sitä eteenpäin.

Koska influenssarokote kannattaa ottaa?

Paras ajankohta ottaa influenssarokote on samaan aikaan, kun autoon vaihdetaan talvirenkaat eli loka- ja marraskuun vaihteessa. Sen voi merkitä kalenteriin jo valmiiksi. Rokotteen teho kestää puolisen vuotta eli kausi-influenssakauden loppuun asti. Rokotteen teho alkaa pari viikkoa sen ottamisen jälkeen.

Jos rokotetta ei ole vielä ottanut tälle vuodelle, sen voi toki ottaa vielä tammikuun lopussa. Influenssakausi kestää yleensä marraskuusta huhtikuuhun asti. Vuodesta riippuen sairastuneiden piikki on yleensä vuodenvaihteessa tai tammi- tai helmikuussa, minkä jälkeen määrä alkaa vähitellen laskea. Jos rokotteen ottaa tammikuun lopussa, se alkaa tehota vasta helmikuun puolivälissä.

Suojaako rokote varmasti influenssalta?

Kausi-influenssarokotus estää noin 70 prosenttia sairastumisista. Rokotteen teho vaihtelee vuosittain, sillä joinakin vuosina virus saattaa ehtiä muuntumaan kauden aikana niin, ettei rokote suojaa siltä täysin. Influenssarokotteeseen valitaan vuosittain 3–4 virustyyppiä. Valinta joudutaan tekemään kuitenkin niin varhaisessa vaiheessa, ettei täysin pystytä ennakoimaan, miten virus muuntuu kauden aikana.

Rokotteen teho hiipuu vuodessa, ja sen takia rokote täytyy ottaa vuosittain. Sataprosenttisesti influenssalta suojaavaa rokotetta ei vielä ole pystytty kehittämään.

Miten influenssan jälkitaudit voi välttää? Onko siihen keinoja?

Kyllä, varsinkin yli 65-vuotiaiden kannattaa ottaa pneumokokkirokote, mutta hyötyä rokotteesta on nuoremmillekin.

Jälkitaudit ovat bakteerien, kuten pneumokokin, stafylokokin ja streptokokin aiheuttamia tauteja. Pneumokokki-bakteeri aiheuttaa monia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Sitä voi torjua ottamalla pneumokokkirokotteen. Sen antama suoja kestää useita vuosia.

Pneumokokkirokote kannattaa ottaa erityisesti, jos kuuluu keuhkokuumeen riskiryhmiin eli sairastaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitautia tai keuhkosairautta, käyttää runsaasti alkoholia tai tupakoi. Lapset rokotetaan nykyään jo neuvolassa pneumokokkia vastaan.

Miten influenssaa kannattaa hoitaa?

Taudin aikana on tärkeintä levätä ja juoda riittävästi erilaisia nesteitä. Kuumetta ja lihaskipuja kannattaa lievittää kuume- ja kipulääkkeillä. Taudin jälkeen kannattaa pitää riittävän pitkä toipumisaika ja aloittaa esimerkiksi liikuntaharrastukset kevyesti ja lisätä rasitusta asteittain. Joskus influenssaan liittyy myös sydänlihastulehdus, ja sen takia sydäntä ei kannata rasittaa liikaa heti taudin jälkeen.

Missä vaiheessa kannattaa mennä lääkäriin?

Jos influenssan aikana tulee hengenahdistusta niin, että on vaikea olla edes levossa kotona, kannattaa lähteä lääkäriin. Samoin kannattaa tehdä, jos yleiskunto laskee niin alas, ettei selviydy päivittäisistä toimista.

Jälkitaudin merkki on, jos kuume on jo laskenut mutta nousee parin päivän päästä uudelleen. Usein siihen liittyy myös rintakipua, rintapistoksia ja paksuja ysköksiä. Silloin kannattaa myös mennä lääkäriin.

Asiantuntijana osastonylilääkäri, infektiolääkäri  Veli-Jukka Anttila HYKS Tulehduskeskuksesta.

Artikkelia on muokattu 29.12.2023

Lue myös: Mikä suojaa influenssalta parhaiten pahimpaan flunssa-aikaan? Mistä tartunnan tunnistaa? Näin vastaa infektiolääkäri

Lue myös: Miksi toisille nousee kuume usein, toisille ei juuri koskaan? Lääkäri kertoo

X