Jääpussi, lämmin kylpy, tyyny - tunnetko keinot helpottaa iskiasta?

1. Mistä iskiaksen tunnistaa?

Iskiaksella tarkoitetaan särkyä lonkkahermon alueella. Särky tuntuu pikkuhiljaa pahenevana kipuna alaselän alueella, josta se hivuttautuu jalkaan, joskus varpaisiin asti. Kipu voi olla kovaa, viiltävää tai polttavaa. Joskus iskias oireilee jalkojen tunnottomuutena, pistelynä tai puutumisena. Yleissääntönä voi pitää, että jos kipu tuntuu vain selässä, kyse ei ole iskiassärystä.

Iskiassäryn tunnistaminen ei ole aina helppoa: esimerkiksi selkärankareuman alkuoireet ovat miltei samankaltaiset. Alaraajaan heijastuva kipu voi johtua myös vaikkapa suolinivelen tulehduksesta.

2. Mistä iskias johtuu?

Iskias on yleinen työikäisillä. Tällöin kyse on useimmiten välilevyn pullistumasta, jossa välilevyn hapan sisältö ärsyttää hermojuurta. Tätä kutsutaan myös välilevytyräksi.

Iän myötä välilevyt menettävät kosteuttaan ja selkäranka painuu kasaan, jolloin iskias voi johtua selkäydinkanavan mekaanisesta ahtautumisesta. Oireina ovat kävelyssä paheneva alaraajakipu, jalkojen pistely, väsyminen tai puutuminen. Etukumara asento helpottaa oireilua.

3. Kuinka yleistä iskias-kipu on?

Varsin yleistä. Joidenkin tutkimusten mukaan 40 prosenttia suomalaisista potee jossakin elämänsä vaiheessa iskiassärkyä. Suurin riski sairastua iskiakseen on 40−55-vuoden iässä.

Välilevyn pullistumat ovat jonkin verran yleisempiä työikäisillä miehillä kuin naisilla. Tähän lienee ainakin osittain syynä se, että miehet työskentelevät naisia enemmän fyysisesti raskaissa töissä.

4. Miten kipua voi lievittää kotikonstein?

Valtaosa välilevypullistumista paranee itsestään 1−2 kuukaudessa. Kipua voi lievittää ja sairastamisaikaa lyhentää kotikonstein.

Itsehoidossa on tärkeää, ettei jää sängyn pohjalle, vaan liikkuu kivun sallimissa rajoissa. Esimerkiksi uinti, hiihto, sauvakävely ja voimistelu ovat oivia keinoja edistää toipumista akuuteimman vaiheen jälkeen.

Jos oireet ovat pahat, kannattaa kokeilla kävellä lyhyitä, vain muutaman minuutin lenkkejä useamman kerran päivässä. Kun oireet helpottavat, matkaa voi pidentää tai kävelyä tehostaa sauvoilla tai kevyellä hölkällä. Tärinävapaa liikunta sopii useimmille, ja siksi myös vesikävely, -juoksu ja -voimistelu ovat hyviä lajeja iskiaksen kuntouttamiseen.

Istuminen jääpussi kipeän paikan alla vähentää iskiassärkyä. Kylmähoidon lisäksi voi kokeilla myös lämmintä kylpyä tai suihkua.

Tarvittaessa iskiaskipua voi lievittää tulehduskipulääkkeillä, joita saa ilman reseptiä apteekista. Tehokas ja tutuin lienee ibuprofeeni. Parasetamoli auttaa tehokkaasti moneen muuhun särkyyn ja kuumeeseen, mutta selkäkipuisilla ja iskiaspotilailla hoitoteho on heikko.

5. Mikä avuksi, jos iskiassärky vie yöunet?

Sängyssä on hyvä kiinnittää huomiota nukkumisasentoon. Paras nukkumisasento voi olla kylkiasento, jolloin jalat ovat koukussa ja polvien välissä on peitto tai tyyny. Pään alla olevan tyynyn on hyvä olla matala, ettei niska rasitu. Yötä vasten kannattaa ottaa tarvittaessa särkylääkettä.

6. Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos kotikonstit eivät helpota oloa, vaiva jatkuu päiviä tai aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Yleis- tai työterveyslääkäri ohjaa tarvittaessa erikoislääkärille tai fysioterapiaan. Fysioterapeutti voi opettaa esimerkiksi liikkeitä, jotka estävät selkärangan kangistumista. Monet hakeutuvat hierontaan, akupunktioon tai fysikaalisiin hoitoihin. Kipeän raajan tai selän kevyt hieronta saattaa tuoda helpotuksen tunnetta, kun lihasjännitteet hellittävät.

Lääkäriin tulee mennä välittömästi, jos iskiassäryn lisäksi virtsaamisen aloittamisessa tai ulostamisen pidättämisessä on ongelmia tai nilkan ojentaja- tai koukistajalihaksissa tai reisilihaksissa on heikkouden tunnetta. Tällöin voidaan tarvita kiireellistä leikkaushoitoa. Vakavat halvausoireet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Lääkäriin on hyvä mennä myös, jos yleistila heikkenee ja kipuun liittyy kuumetta tai vatsakipua. Nämä eivät ole yleensä iskiaksen oireita.

7. Mitkä lääkkeet tepsivät iskiassärkyyn?

Jos reseptivapaat tulehduskipulääkkeet eivät vie kipua pois, lääkäri voi määrätä voimakkaampia kipulääkkeitä, lihasjännitystä laukaisevia tai muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Kivunhoidossa käytetään nykyään yhä enemmän kohdennettuja hoitoja. Niiden tehokkuudesta ei ole juuri tutkimustuloksia, mutta ne näyttäisivät nopeuttavan toipumista. Iskiaspotilaan ärtyneen hermojuuren ympärille on mahdollista ruiskuttaa kortisonia. Toimenpide tehdään yleensä röntgenosastolla tietokonetomografian avulla. Selkä on syytä magneettikuvata ennen tätä.

Voimakkaassa hermojuurikivussa voidaan joutua turvautumaan vahvoihin kipulääkkeisiin, opioideihin. Näillä on kuitenkin paljon sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, ajokyvyn heikentymistä ja suolistolamaa.

Hoitamaton iskias voi pahimmillaan johtaa tunnon heikentymiseen raajoissa tai halvausoireisiin.

8. Voiko iskiakseen sairastumisen välttää?

Suoraa ehkäisevää hoitoa ei ole, mutta muita suurempi riski saada välilevyn pullistuma on paljon autoilevilla, tupakoitsijoilla ja ylipainoisilla. Myös tärinälle altistuminen lisää iskiasriskiä. Esimerkiksi työkseen trukkia tai autoa ajavat näyttäisivät sairastuvan muita useammin iskiakseen.

Parasta ennaltaehkäisyä on liikkuminen ja omasta kunnosta huolta pitäminen. Jos selkäranka on kovin jäykkä, toipuminen iskiaksesta vie kauemmin. Notkeutta kannattaakin ylläpitää. Kohtuullinen vartalonhallinta, peruskunto ja terveet elämäntavat ovat hyvä perusta kuntoutumiselle.

9. Milloin iskias on leikattava?

Leikkaukseen voidaan joutua turvautumaan, jos välilevy pullistuu selkäydinkanavaan ja aiheuttaa niin sanotun ratsupaikkaoireyhtymän. Tähän voi liittyä myös hermohalvausoireita eli virtsan tai ulosteen karkailua sekä tunnon heikentymistä peräaukon ja sukuelinten alueella. Kipu on tällöin usein sietämättömän kova.

Vähemmän kuin yksi kymmenestä potilaasta joudutaan leikkaamaan.

10. Äityykö iskias istumisesta?

Useimmiten kyllä. Automatkalla voi kokeilla tyynyä tai käärittyä pyyhettä alaselän tukena.

Työpaikalla on tärkeä muistaa taukoliikunta. Jos mahdollista, istumisen sijaan töitä kannattaa tehdä myös seisten.

Asiantuntijana fysiatri, liikuntatieteen erikoislääkäri Juha Leppävuori, Terveystalo.