Miksi kipulääke ei tehoa? Näin hoidat kipua turvallisesti

Kärsimys ei kaunista eikä kipua kannata sietää tarpeettomasti. Apu voi löytyä esimerkiksi purkista, psykologilta tai jumpasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kärsimys ei kaunista eikä kipua kannata sietää tarpeettomasti. Apu voi löytyä esimerkiksi purkista, psykologilta tai jumpasta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Pitkäkestoinen kipu on monen arjessa läsnä. Kipua voi hoitaa monin tavoin. Näin 10 kysymykseen kivunhoidosta vastaa Nora Hagelberg, dosentti, osastonylilääkäri, kivunhoitolääketieteen erityispätevyys, TYKS Kipuklinikka.

1. Kauanko kipua kannattaa sietää?

Äkillinen kipu on yleensä ohimenevää ja loppuu itsestään tai hoidolla. Tällaisia kipuja ovat muun muassa hammassärky, kuukautiskivut ja migreeni. Jos kipu on poikkeuksellisen voimakasta, jatkuu tavanomaista pitempään tai siihen liittyy tuntoaistin häiriöitä, kannattaa hakeutua lääkäriin. Samoin mikäli kipu haittaa nukkumista tai arjesta selviytymistä.

Jokainen kokee kivun yksilöllisesti. Kokemukseen vaikuttavat kivun aiheuttajan lisäksi esimerkiksi henkilön aikaisemmat kokemukset ja ajatukset kivusta, mieliala ja tilanne.

Kipua ei ole pakko sietää, siihen on olemassa tehokkaita hoitoja.

2. Millaiseen kipuun ilman reseptiä saatavat lääkkeet on tarkoitettu?

Kivun hoitoon saa apteekista ilman reseptiä tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia. Tulehduskipulääkkeitä myydään sekä suun kautta otettavina valmisteina että kivun paikallishoitoon soveltuvina voiteina ja geeleinä.

Ilman reseptiä saatavat itsehoitolääkkeet on tarkoitettu lyhytkestoisten, lievien tai kohtalaisten kipujen itsehoitoon. Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, esimerkiksi ibuprofeeni, lievittävät kipua ja alentavat kuumetta. Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat myös paikalliseen kudoksen tulehdusreaktioon, joka liittyy usein rasitusperäisiin kipuihin ja vammoihin.

3. Kuinka niitä käytetään turvallisesti?

Itsehoitolääkkeiden käyttö on turvallista, kun niitä käytetään valmistajan tai lääkärin ohjeiden mukaan lyhyitä jaksoja kerralla. Mitään tarkkaa aikarajaa ei voi antaa, joten jos tarvitsee kipulääkettä säännöllisesti, siitä pitäisi keskustella lääkärin kanssa.

Kaikki kipulääkkeet eivät sovi kaikille ja niillä on haittavaikutuksia. Esimerkiksi astmaa sairastavilla henkilöillä jotkut tulehduskipulääkkeet saattavat laukaista astmakohtauksen. Mahakatarri tai ylävatsakivut ovat yleisiä tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksia. Koska niillä on myös verenkiertoelimistöön kohdistuvia haittoja, varsinkin ikäihmisten tulee selvittää lääkkeen soveltuvuus esimerkiksi terveyskeskuksesta. Jos käytössä on muita lääkkeitä, kannattaa varmistaa apteekista niiden soveltuvuus yhdessä kipulääkkeen kanssa.

Parasetamoli-valmisteet ovat yleensä tulehduskipulääkkeitä paremmin siedettyjä, muttei niitäkään saa ottaa enempää kuin ohjeessa sanotaan: suurina annoksina ne vaurioittavat maksaa.

4. Voiko kipulääkkeestä mennä teho?

Lääkkeiden vaikutus kipuun voi olla vaihteleva. Tämä johtuu siitä, että kipuun ja sen voimakkuuteen vaikuttavat niin monet tekijät. Kipu voi joskus voimistua niin, että tarvitaan tehokkaampia lääkkeitä sen hallitsemiseksi. Osalle kipulääkkeistä, kuten opioidiryhmän lääkkeille, voi myös kehittyä sietokyky. Jotta kipu tällaisissa tilanteissa pysyisi yhtä hyvin aisoissa kuin ennen, tarvitaan aikaisempaa suurempia lääkeannoksia.

Erilaiset hermovauriokivut eli neuropaattiset kivut eivät tokene tavallisilla kipulääkkeillä. Niitä voi olla selkäkivun yhteydessä, jos kipu säteilee alaraajaan, vammojen tai toimenpiteiden jälkeen, vyöruusutulehduksen jälkioireena tai esimerkiksi diabeteksen komplikaationa. Niiden hoidossa käytetään kipujärjestelmän toimintaa muovaavia lääkkeitä, kuten eräitä masennus- ja epilepsialääkkeitä.

5. Saako mahakipua lääkitä?

Jotta vatsakipua voi hoitaa, pitää tietää sen aiheuttaja. Kun kyse on äkillisestä, voimakkaasta tai pahenevasta vatsakivusta, tarvitaan lääkäriä.

Syy vatsakipuun voi olla tulehduskipulääkkeessä. Tätä kipua voi hoitaa tilapäisesti vatsansuojalääkkeellä. Pitkittyneen vaivan kanssa mennään lääkäriin.

6. Lääkettä vai liikettä kipeään selkään?

Suurin osa selkäkivuista on ns. epäspesifisiä selkäkipuja, joiden taustalla ei ole vakavaa tai etenevää sairautta. Niitä hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä keinoilla ja tarvittaessa lisäksi kipulääkkeellä.

Selkäkipu voi pitkittyä, jos siirtyy kokonaan potemaan sohvalle. Arkiaskareet ovat hyvää liikettä siihen saakka, kunnes liikkuminen vaikka lenkkeilemällä onnistuu.

Lyhytkestoisten selkäkipujen hoitoon sopii tulehduskipulääke tai parasetamoli. Jos kipu on voimakasta, pitkäaikaista tai se rajoittaa toimintakykyä, hoitoon voidaan liittää kipujärjestelmän toimintaa muovaavia pitkäaikaisen kivun hoitoon tarkoitettuja reseptilääkkeitä.

7. Milloin kannattaa kokeilla kylmää, milloin lämpöä?

Kylmää tai lämmintä voi huoletta kokeilla tuki- ja liikuntaelinperäisiin kipuihin. Kokeilemalla selviää, kumpi tuntuu omalla kohdalla paremmalta.

Kylmää suositellaan akuuttiin vammakipuun, kuten nilkan nyrjähdykseen. Se rajoittaa vammaan liittyvää kudosvauriota. Lämmin voi tehdä hyvää toistuvaan kipuun, kuten niskajumiin.

8. Missä kipupotilaita hoidetaan?

Tilanteen selvittely kannattaa aloittaa perusterveyden- tai työterveyshuollossa, joissa valtaosa kipupotilaista saadaan hoidettua. Vain hankalimmat tapaukset ohjataan erikoissairaanhoitoon kipuklinikoille.

Kipua voidaan hoitaa, vaikkei siihen löytyisi elimellistä syytä. Kipu on silti todellista, ja selitys siihen löytyy ihmisen kipujärjestelmästä. Kroonisessa kivussa kipuaistimuksen tuntoreseptoreista aivoihin vievä rata sairastuu ja keskushermosto herkistyy kivulle.

9. Mitä fysioterapeutti voi tehdä kivulle?

Fysioterapeutti ohjaa kipupotilasta terapeuttisessa harjoittelussa ja auttaa löytämään tälle sopivan liikuntamuodon. Terapeuttisella harjoittelulla tarkoitetaan tavoitteellista harjoittelua, jossa korjataan virheellisiä liikemalleja, parannetaan lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä autetaan kipupotilasta löytämään sopivia tapoja liikkua.

Fysioterapeutti ei kuitenkaan voi harjoitella asiakkaansa puolesta. Jotta toimintakyky kohenisi, potilaan pitää sitoutua harjoitteluun.

10. Entä psykologi?

Vaikean kivun hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä, ja psykologi on osa tätä työryhmää. Monet psykologiset tekijät, kuten tunnetilat, aikaisemmat kokemukset ja tarkkaavaisuuden suuntautuneisuus vaikuttavat kivun kokemiseen, pitkittymiseen ja siitä toipumiseen.

Psykologisessa kuntoutuksessa voidaan paneutua mm. kivun pelkoon ja kivun asemaan omassa elämässä. Pelko saattaa johtaa siihen, että kipupotilas alkaa välttää kipua aiheuttavia tilanteita, mikä puolestaan voi johtaa liikkumattomuuteen tai arjesta syrjäytymiseen. Yletön huomion kiinnittäminen kipuun voi voimistaa kipua.

Lue myös: Näin lievität kipua lääkkeettömästi – 10 vinkkiä: Lämpöhoitoa, liikuntaa, musiikkia..

Asetu kyynärnojaan alempi jalka hieman koukkuun, päällimmäinen suoraksi.

Asetu kyynärnojaan alempi jalka hieman koukkuun, päällimmäinen suoraksi. © Pekka Nieminen / Otavamedia

X