Onko kertakänni sittenkin tissuttelua parempi vaihtoehto? Asiantuntija vastaa

Kesällä moni suomalainen vaihtaa vapaalle ja nauttii tavallista enemmän alkoholia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesällä tulee helposti tissuteltua.

Kesällä moni suomalainen vaihtaa vapaalle ja nauttii tavallista enemmän alkoholia.
Teksti:
Virve Järvinen

1. Miksi kesä ja loma menevät helposti maistellessa?

Suomalaiset vaihtavat kesällä vapaalle ja ottavat arjessakin pimeää vuodenaikaa rennomman asenteen. Alkoholi liittyy monella rentoutumiseen, ja kohtuullisesti nautittuna se rentouttaakin.

Loma on tyypillisesti aikaa, jolloin alkoholia kuluu tavallista enemmän. Myös yksinäisyys ja masennus lisäävät alkoholin käyttöä. Silloin alkoholista haetaan helpotusta pahaan oloon. Kaikki nämä tilanteet ovat sellaisia, jolloin kannattaa pysähtyä tarkkailemaan omaa alkoholinkulutusta. Tosin iloiseen kesämieleen on aina parempi nauttia alkoholia kuin suruun, sillä viime kädessä alkoholinkäyttö tekee surusta entistä syvemmän.

2. Joko lasi illassa neljän viikon ajan uhkaa terveyttä?

Todennäköisesti tämä määrä ja tahti eivät vielä aiheuta terveyshaittoja. Terveysvaaroja suurempi riski tuolla määrällä on se, että käyttäjä totuttaa itsensä alkoholiin. Jottei niin pääsisi tapahtumaan, lomalla olisi hyvä pitää kokonaan alkoholittomia päiviä. Päivittäisen käytön vaarana on myös, että kertamäärät vähitellen kasvavat. Kaksi—kolme annosta päivässä on jo terveysriski.

Päivitetyssä alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -suosituksessa alkoholin käytölle on määritetty alhaisen, kohtalaisen ja korkean riskin tasot.

Riski terveydelle on vähäinen, jos annoksia kertyy päivittäin 0–1. Kohtalaiseksi se kasvaa miehillä, kun viikossa on 14 ja naisilla seitsemän annosta. Riski on korkea, jos alkoholia kuluu miehillä viikossa 24 annosta tai enemmän tai yli 7 annosta kerralla. Naisten vastaavat rajat ovat 16 ja 5 annosta.

3. Kuinka nopeasti ja miten alkoholiriippuvuus syntyy?

Riippuvuus syntyy, kun aivot oppivat vaatimaan alkoholin tuomaa mielihyvää. Se, kuinka nopeasti tämä tapahtuu, on erittäin yksilöllistä. Perimä vaikuttaa osaltaan riippuvuuden syntynopeuteen.

Elämäntilanne voi altistaa riippuvuuden synnylle. Henkilö, joka ei koe omaa elämäänsä mielekkäänä eikä henkisesti tyydyttävänä, on suuremmassa vaarassa tulla alkoholista riippuvaiseksi kuin elämäänsä kaikin puolin tyytyväinen henkilö.

4. Olisiko kertakänni sittenkin parempi tapa juoda alkoholia?

Perinteisen suomalaisen viikonloppupainotteisen humalajuomisen rinnalle on syntynyt uusi arkeen painottuva juomiskulttuuri, tissuttelu. Tissuttelua ei pidetä vaarallisena, sillä tissuttelija esimerkiksi selviää töistään.

Todellisuudessa kohtuulliselta tuntuva päivittäinen alkoholinkäyttö voi haitata terveyttä ja olla kertakänniä vaarallisempi tapa verrattuna siihen, että ottaisi kertakännin vain vappuna, juhannuksena ja uutena vuotena.

Mutta jos kunnon känni on ohjelmassa joka viikko, määrät kasvavat korkeiksi. Alkoholin vaarat liittyvät nimenomaan määriin, tulivat ne sitten kerralla tai pikkuhiljaa tissutellen. Tissuttelun vaarana on, ettei hahmota juomisen todellista määrää.

Alkoholisairauksien riski kasvaa yhtä jalkaa käytetyn alkoholimäärän kanssa, ja siten sairaudet uhkaavat myös tissuttelijaa. Alkoholiin liittyvä tapaturmariski kohdistuu enemmän humalahakuiseen juomiseen.

5. Miksei sauna tunnu miltään ilman saunaolutta?

Kyse on useimmiten tottumuksesta ja pinttyneestä tavasta eikä riippuvuudesta. Omasta tilanteesta riippuu, kannattaako tätä tapaa muuttaa. Jos tottumus huolestuttaa, voi kokeilla vaihtaa oluen alkoholittomaan.

Jos alkaa olla paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu miltään ilman alkoholia, kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämäntilannettaan.

6. Miten arvioida omaa juomista?

Jos alkoholi kuuluu tilanteeseen kuin tilanteeseen, kuten aina ateriaan, saunomiseen ja ystävien tapaamiseen ja niin iloon kuin suruun, sitä luultavimmin kuluu liikaa.

Kohtuukäytöstä on todennäköisesti kyse silloin, kun alkoholi tuo elämään enemmän iloa kuin surua. Jos alkoholi yhdistyy mielessä vaikka ystävien kanssa vietettyyn mukavaan hetkeen, se tuskin on ongelma. Jos se liittyy esimerkiksi yksinäisiin iltoihin tai työpaikan menetyksen käsittelyyn, se voi olla ongelma.

Omaa juomista voi arvioida netistä löytyvän, työterveyshuollossakin käytetyn kymmenen kysymystä sisältävän AUDIT-testin avulla. Kun kysymyksiin vastaa, kannattaa muistaa, että kerta-annos on 12 senttilitraa eikä esimerkiksi piri pintaan täytetty viinilasi, vesi- ja maitolasista puhumattakaan.

7. Kuinka hillitä määrää?

Määrää voi hillitä puolittamalla sen nykyisestä. Jos aiemmin on kaatanut lasin täyteen, nyt voi kaataa sen puolilleen ja nauttia puolikkaasta rauhassa.

Jos juotava tulee hanapakkauksesta, voi olla vaikea seurata käytettyjä määriä. Pullosta seuranta voi olla helpompaa.

Kun käyttömäärät eivät koskaan pääse kasvamaan kovin suuriksi, kohtuukäyttö ei tunnu vaikealta. Mutta jos on tottunut suuriin määriin, kohtuus voi olla hankalaa ja saattaa olla parempi pidättäytyä alkoholista kokonaan.

8. Miten selviän kesäjuhlista ilman alkoholia?

Alkoholi kuuluu suomalaiseen juhlaperinteeseen. Kun sitä ei halua nauttia, tulee herkästi tarve selitellä omaa pidättäytymistään. Selittelylle ei kuitenkaan tarvitse alistua. Aikuisille ihmisille pitäisi riittää, jos sanoo ei kiitos, ei tällä kertaa.

Jos tuntuu siltä, että asia menee kinaamiseksi ja haluaa välttyä tyrkyttämiseltä, kannattaa tulla autolla.

9. Kuinka voin olla ottamatta, kun puoliso ottaa?

Kyllä omalle rakkaalle voi sanoa, jos ei tee mieli alkoholia. Mökillä, kaukana terveyspalveluista, on viisastakin, että toinen jättää ottamatta. Jos sattuu tapaturma, toisen olisi hyvä olla ajokunnossa.

Samalla tapaa puolisolle pitää voida sanoa, jos tämän juominen häiritsee tai huolestuttaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen ihminen on itse vastuussa juomisestaan, ei puoliso, vanhempi eikä työnantaja.

10. Saako kesällä apua, jos tissuttelua on vaikea lopettaa itse?

Lähin apu löytyy kotikunnan terveyskeskuksesta tai A-klinikalta. Joissain kunnissa on myös erillisiä päihdeneuvontapisteitä ja -palvelunumeroita.

Esimerkiksi EHYT ja Helsingin diakonissalaitos päivystävät yhteistyönä ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Numerosta saa keskusteluapua ja tietoa kasvokkain annettavasta avusta eri puolilla Suomea.

Juomisen hallintaan on ohjeet esimerkiksi A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkosivustolla.

Asiantuntijana aikuistyön päällikkö, Antti Hytti, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

X