Silmiä vetistää, punottaa ja pistelee - miten helpottaa silmien kuivumista?

1. Mistä kuivat silmät tunnistaa?

Kuivat silmät ja silmien punaisuus ovat yleisimpiä suomalaisten silmävaivoja. Kuivat silmät voivat tuntua siltä, kuin silmissä olisi hiekkaa tai tikkuja. Silmät saattavat rähmiä, vetistää, väsyä tai punoittaa. Tyypillisiä oireita ovat myös valonarkuus ja kutina.

Punasilmäisyys voi viitata moneen muuhunkin silmävaivaan. Punaisista silmistä kärsivän kannattaakin hakeutua silmälääkäriin, jos oireet jatkuvat muutaman päivän tai silmissä on kipua.

2. Miksi silmät kuivuvat?

Silmän kuivumisen voi aktivoida esimerkiksi voimakas ilmastointi tai lentomatka. Jotkin sairaudet, kuten allergiat, reuma ja Sjögrenin syndrooma, kuivattavat silmiä samoin osa akne-, verenpaine- ja psyykenlääkkeistä.

Jos on sairastanut adenoviruksen aiheuttaman silmätulehduksen, silmä voi tuntua kuivalta vielä kuukausien päästä.

Myös silmien laserleikkaus voi aiheuttaa kuivuuden tunnetta jopa puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Pelkästään talvinen ilma voi saada silmät tuntumaan kuivilta.

Lääketieteellisesti silmien kuivumisessa on kyse siitä, että kyynelnestettä syntyy joko liian vähän tai se on huonolaatuista.

3. Onko kuivasilmäisyys yleistä?

Arviolta jopa kolmannes suomalaisista kärsii jossakin elämänsä vaiheessa kuivasilmäisyydestä. Kyynelnesteen eritys vähenee iän myötä, ja kuivista silmistä kärsivistä iso osa onkin keski-iän ylittäneitä.

Oireet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Silmien kuivumiseen vaikuttavat mahdollisesti myös hormonaaliset tekijät.

4. Miten vaivaa voi hoitaa kotikonstein?

Apteekista voi hankkia reseptivapaita kuivasilmäisyyden hoitoon tarvittavia tippoja. Jos oireet ovat hankalat tai jatkuvat viikkoja, on hyvä hakeutua silmälääkäriin. Mikäli silmät ovat herkät, tuulisia ja vetoisia paikkoja on hyvä välttää mahdollisuuksien mukaan.

Autossa kannattaa kiinnittää huomiota ilmastointiin, sillä voimakkaat kasvoille tulevat ilmavirtaukset pahentavat silmien oireita.

5. Mitkä tipat sopivat silmilleni?

Tarjolla on vesi- ja geelimäisiä tippoja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä geelimäisempi tippa, sitä pidempiaikainen vaikutus. Toisaalta geelimäisyys sumentaa hetkeksi näköä, kun tippa laitetaan silmään.

Tippoja käytetään muutaman kerran päivässä, alussa tarvittaessa tiheämmin. Oireet helpottavat yleensä nopeasti.

Apteekin reseptivapaita tippoja voi käyttää pidempään tai silloin tällöin. Tipat ovat kuin perusvoide iholle, eli niistä ei ole haittaa, ja ne helpottavat oloa nopeasti.

Koska hoito on usein pitkäkestoista, kannattaa valita säilöntäaineettomia tippoja.

6. Onko muita hoitoja kuin tipat?

Jos silmät tuntuvat kuivilta esimerkiksi ulkoillessa, on hyvä käyttää viimalta suojaavia laseja. Jos taas on lähdössä vaikkapa lomamatkalle ja edessä on pitkä lentomatka, kannattaa tippoja laittaa silmiin jo etukäteen.

Useimmiten oireet helpottavat lämpimässä ilmanalassa, mutta silmätipat on hyvä pakata varmuuden vuoksi mukaan matkoille.

7. Miksi päätetyö kuivattaa silmiä?

Jos silmät tuntuvat erityisen tukalilta näyttöpäätetyön tai television katselemisen jälkeen, on todennäköisesti unohtanut räpytellä silmiä. Normaalisti silmien räpyttely tapahtuu spontaanisti monta kertaa minuutissa. Räpyttelyn tehtävä on pitää silmän pinta kosteana.

Kun keskittyy kovasti, voi räpyttely kuitenkin unohtua. Tällöin kannattaa pitää tietoisesti taukoja ja räpytellä silmiä huomatakseen, helpottaako tilanne.

Myös silmien kiinni pitäminen muutaman minuutin ajan saattaa helpottaa oloa. Tietokoneenruutu sinällään ei kuivata silmiä, vaikka niin oletetaan.

Silmät voivat oirehtia työpaikalla senkin takia, että siellä voi olla kotioloja tehokkaampi, silmiä kuivattava ilmastointi. Ainakin talvisaikaan kannattaa työpaikalla selvittää, voisiko ilmastointia pienentää tai työpistettä siirtää niin, ettei se olisi aivan ilmastointiputkien lähellä.

8. Auttaako ilmankostutin?

Ilmankostuttimesta voi olla hyötyä, mutta se vaatii säännöllisen huoltamisen ja puhdistamisen. Jos kostutinta ei pidä puhtaana, siitä kehittyy helposti bakteeripesä, joka levittää bakteereita ympärillään ja heikentää ilmanlaatua. Tällöin silmäoireet voivat vain pahentua.

9. Heikentääkö kuivasilmäisyys näköä?

Ei, mikäli silmiä hoitaa. Vaikka vaiva on kiusallinen, silmäoireet ovat useimmilla lieviä ja ne helpottavat tipoilla.

Jos oireet kuitenkin ovat hankalia, eikä silmiä hoideta asianmukaisesti, kuivasilmäisyys voi pitkään jatkuessaan uhata näköä. Näin käy esimerkiksi silloin, jos sarveiskalvot pääsevät arpeutumaan.

10. Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos tippahoidosta huolimatta oireita on useita kertoja viikossa tai silmät vaativat jatkuvaa tippahoitoa. Silmälääkärillä on tippojen lisäksi käytössään myös muita hoitokeinoja. Ääritapauksessa silmiin voidaan asentaa esimerkiksi kyynelnesteen haihtumisen estävät kyyneltietulpat.

Vaikka silmälääkäri diagnosoisi silmien kuivuuden, vaivaa ei voida parantaa, vaan hoito tähtää aina oireiden lievittämiseen.

Ikääntyvien suositellaan käyvän silmälääkärillä parin vuoden välein tarkistuttamassa näkö, silmänpaine ja mahdolliset hoitoa vaativat muutokset mykiössä ja silmänpohjassa. Silmälääkärille on tärkeä kertoa myös mahdollisista silmäoireista, kuten kuivasilmäisyydestä.

Asiantuntijana silmätautien ylilääkäri Tiina Leivo, Terveystalo.