Pitäisikö laittaa pihkatappi paikalleen?

Taas on ratkaistavana sama jokasyksyinen ongelma.

Pitääkö jatkaa hampaat irvessä vai tehdä mesikämmenet: laittaa pihkatappi paikalleen, paneutua talviunille ja kömpiä ylös vasta, kun kevätauringon lämmittämät lumihanget alkavat sulaa.

Velvoitteet puhuvat toista kuin tunne ja järki.

Jos tekisi viisaasti, unohtaisi maiset murheet, vetäisi peiton korville ja asettautuisi talvilepoon. Ja mikä parasta, samalla siinä pääsisi jouluhössötysten yli kuin varkain.

Vaan minkäs teet? Tämä on jokaisen Suomi-pojan ja -tytön osa. Se, mikä kesän valoisuudessa ja hienoudessa taivaan lahjana saadaan, maksetaan takaisin syksyn pimeytenä.

Ei auta, vaikka kuinka yrittäisi ahmia helpotusta vaikkapa kauppakeskusten keinovalomeressä. Valo on kuin C-vitamiinia. Sitä ei voi säilöä eikä sen muistelukaan paljon auta.

Ei uutta auringon alla. Koikkalainen sai käsiinsä Hämeenlinnan Vallankumouskomitean Tiedonantoja N:ro 2. Sen julkaisupäivä on 31. tammikuuta 1918, ja se on painettu Hämeen Voiman kirjapainossa.

Lehtisen uutisten mukaan kaikki on ollut paikkakunnalla rauhallista. ”Järjestys on ollut erinomaisen hyvä. Pirtukauppiaat ja kaikki muut epäilyttävät ainekset on pidätetty.”

”Pankkilaitokset ovat otetut työväestön valvonnan alaisiksi… Rahaa annetaan pankeista ulos ainoastaan elintarpeiden hankkimista ja työpalkkain maksua varten.”

Posti on sen sijaan ”lakossa”.

”Täkäläinen postikonttori oli suljettuna tänään aamupäivällä. Kirjeenkantoakaan ei toimitettu. Muuan postivirkailija selitti kadulla yleisölle, että postilaitos tulee olemaan seisauksissa kunnes tilanne selviää.”

Selvyyden vuoksi toistettakoon, että tiedonannot ovat lähes 98 vuoden takaa ja yhteiskunnalliset olosuhteet vähintäänkin sekavat. Kukaan ei voinut olla varma siitä, mitä tuleman pitää.

Vuoden 1918 tapahtumat olivat normaaleja syyspimeitä hiukkasen dramaattisempia. Vaikka olisi halunnutkin, niitä ei olisi päässyt pakoon vetäytymällä talviunille. Mutta kuten Hämeenlinnankin tiedonannot paljastavat, samankaltaisia arjen ongelmia oli silloin niin kuin nytkin, vuonna 2015.

Suomea johtaa nyt mies, jolla on vahva yritysjohtajan tausta.

Arvostelijat sanovat, että pääministeri Juha Sipilän johtaminen on näennäisestä leppoisuudesta huolimatta yritysmaailman tapaan suoraviivaista ja keskustelematonta ja sitä, että päätökset lyödään vain kylmästi ylhäältä pöytään.

Ota tai jätä.

Elämme historiallisia aikoja. Jättiläinen lähti Suomen Jääkiekkoliitosta. Kalervo Kummola has left the building.

Ensi vuoden alusta Jääkiekkoliittoa johtaa juristi, osuuspankki- ja bisnesmies Harri Nummela. Kummola oli ehkä liikaakin kentän ja sisäpiirien mies, Nummela sen sijaan tulee lajin ulkopuolelta, vaikka onkin taustaltaan tamperelainen ja asunut Hakametsän jäähallin kupeessa.

Seuraavat kaksi vuotta näyttävät, miten muutoshakuinen Nummela onnistuu ja onko hän ota tai jätä -mies. Mielenkiintoista on myös tietää, onko Kalervo Kummola oikeasti poissa. Onhan Elviskin nähty Paloheinän Siwassa.

Tasan 76 vuotta sitten alkoi talvisota. Rajan toisellakin puolella myönnetään, että sodan aloitti sotaa julistamatta Neuvostoliitto.

Sodan kokeneitten miesten ja naisten joukko on jo harva. He ja Suomi kestivät 105 päivää.