Pertti Kurikan Nimipäivät hoitivat homman kotiin – hoitaako Juha Sipilä?

EI TULLUT Pertti Kurikan Nimipäivistä euroviisuvoittajaa, mutta aurinko nousee yhä. Laulaja Kari Aalto koluaa taas entiseen tapaan rakastamansa Kallion kapakoita, mutta nyt tunnettuna kasvona.

Punk-yhtyeen muilla jäsenillä on toisenlaisia harrastuksia. Kaikille tuttuja naamoja tästä lähtien hekin.

POJAT hoitivat homman kotiin. Kehitysvammaisten asema oli näkyvästi esillä viikkokaupalla ja hyvin myönteisellä tavalla.

Ja finaalissa olisi tullut oikeastikin voitto, jos lähimpänä kilpakumppanina niskan takana olisi ollut Venäjä.

Taas sai hannuhanhi Ruotsi extraetua. Tällä kertaa se tuli maailmanpoliittisesta tilanteesta.

EUROVIISUISTA viis, muutamat aamut ovat olleet perkeleellisiä. Vessapaperia kuluu kerralla ainakin yksi rulla nenää pyyhkiessä ja vasta sitten pääsee jotenkin tolpilleen.

Kevätflunssa ei todellakaan ole helppo seljätettävä.

Tippaakaan ei auttanut, vaikka Koikkalainen kävi heittämässä talviturkin Vanajaveteen. Turkki meni, mutta pöpöt jäivät.

KEVÄT ON ollut kylmänkalsea ja sateinen, mutta vihreää tunkee siitä huolimatta. Toivottavasti on lämmintä ja aurinko paistaa, kun luumu- ja omenapuut alkavat kukkia.

Pölyttäjät eivät nouse ilmaan, jos olosuhteet ovat huonot. Ne ovat korvaamattomia otuksia.

SYRJÄSILMÄLLÄ Koikkalainen on seuraillut suurempienkin siivekkäitten kevättouhuja. Räkättirastailla pitää kiirusta. Poikaset ovat kuoriutuneet, ja emot kuljettavat hikipäissä sapuskaa ammottaviin kitoihin. Nälkä on sammumaton.

Ruuankannon ohessa poikasia pitää puolustaakin. Auta armias, jos puolen kilometrin säteelle ilmaantuu yksikin varis tai harakka, niin jo on rötö näykkimässä tunkeilijaa niskasta tai pyrstöstä ja paskomassa niskaan.

RÄKÄTTIRASTAITTEN elinvoima on uskomaton. Kun on vihollinen saatettu matkaan, niin jo ovat vanhukset taas nurmella pää kallellaan kuulostelemassa maansisäisiä ääniä ja heti perään kiskomassa maasta viistoistasenttisiä kastematoja.

Jos ihmisillä olisi sama energia ja vimma, lama olisi jo historiaa.

TÄTÄ KIRJOITTAESSA on uumoiltavissa, että jo perjantaina tasavallan presidentti antaa lähtöpassit vanhoille ja nimittää uudet ministerit. Keskustan puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Juha Sipilä on vetänyt hallitusneuvottelut insinöörin ottein ja valmista on tullut.

Oleellista on ollut sekin, että neuvotteluista ei ole paljon hölisty ohi neuvottelupöydän.

Ilmeisen hyvä asia sekin. Älämölöt tulevat sitten myöhemmin.

JUHA SIPILÄLLÄ on takana yksi nelivuotiskausi kansanedustajana, ja heti toisen kauden aluksi hän on jo pääministeri. Eleetön ja ystävällinen, mutta kaikesta päätellen asioihin pitäytyvä, suoraviivainen ja määrätietoinen mies.

Ominaisuudet ovat eduksi. Tehtävä on mahdoton.

MYÖS kokemukset politiikan ulkopuolisesta elämästä ovat Sipilälle vahvuus. Päättävissä asemissa on aivan liikaa ihmisiä, jotka ovat tehneet politiikasta itselleen vain työn.

Paljon on silloin jäänyt näkemättä.

RAHAAKIN Sipilällä on palanut paljon. Elektrobitin entinen toimitusjohtaja myi aikoinaan osakkeensa reippaalla kuudella miljoonalla eurolla. Viime viikolla arvioitiin, että saman potin arvo olisi nyt neljä-viisikertainen.

Viisaat sanovat, että saa, kun luopuu. Niinköhän?