Korkki auki ja Suomi kuntoon – Pelastetaan maailma palautuspullo kerrallaan

Oikeastaan olisin halunnut Katariina Kaitueen vastanäyttelijäksi kiihkeän eroottiseen, uskallettuun K-18 intohimodraamaan. Sen sijaan päädyin Heurekan planetaarioon esiintymään palautuspakkausvideolla.

No, ei se mitään. Palautuspullot ja -tölkit ovat nekin aika hotteja pakkauksia. Ne ovat pieniä mutta hienoja esimerkkejä siitä, miten pelastetaan maailmaa niin että kaikki samalla hyötyvät siitä.

Kiertotalous on tuore sana, vaikka kavereiden kanssa harrastimmekin sitä jo pikkupoikina Kemissä. Kuljimme talosta taloon vanhoja lehtiä keräämässä, ja etsimme puretuilla rakennuksilla metalleja. Molemmat kelpasivat tasaisin väliajoin Toijärventien ja Kivalontien risteykseen puntarinsa kanssa ilmestyvälle ostajamiehelle.

Taskurahojen lisäksi saimme aina joskus lehtipinoista aarteita, Aku Ankkoja ja Pecos Billejä. Unelmoimme kuparin tai muun arvometallin löytämisestä. Yhden viikarin kerrottiin lytänneen isoäitinsä kahvipannun ja myyneen sen romumetallin kerääjälle.

Tuomiopäivän profeetat sanovat maailmanlopun tulevan, koska energia ja raaka-aineet loppuvat. Nokkeluutemme ansiosta niin tuskin tulee käymään, sen verran monia uusia keinoja kehitämme jatkuvasti. Mutta totta on, että nykykulutuksella tarvittaisiin useampi kuin yksi maapallo.

Kannattaa siis säästää ja kierrättää, niin tulevaisuuden pelastaminen on paljon helpompi homma.

Suomalaisilla on nyt maailmanennätys juomatölkkien palauttamisessa: 95% tölkeistä ja hieman pienempi osa pulloista palaa kiertoon. Teemme lähemmäs kaksi miljardia pientä ympäristötekoa vuodessa. Systeemiä ylläpitävä Suomen Palautuspakkaus eli Palpa on viemässä osaamistamme ulkomaillekin.

Pienenä ihmettelin vanhaa Ihmeneloset-sarjakuvaa, jossa supervoimansa menettänyt Möykky näytti ihailijalleen olevansa edelleenkin riuska mies ja puristi oluttölkin lyttyyn. Höh, kyllähän minäkin tuohon pystyisin!

Mutta ensimmäiset tölkit olivat lähes kilon painoisia teräskanistereita. Niitä ei niin vain rutattukaan. Vuosikymmenien tuotekehitys on antanut meille 14 gramman painoiset alumiinitölkit – aikamoista metallin säästöä, varsinkin kun alumiinia voi kierrättää loputtomiin. Eikä tarvitse raahata kotiin kuudentoista kilon mäyräkoiraa.

Pelkkä säästäminen ja kiertotalous eivät vielä yksin maailmaa pelasta, mutta minulle jokainen kaupan palautusautomaattiin työntämäni unelmankevyt tölkki on sekä symbolinen teko paremman tulevaisuuden puolesta että muistutus siitä, mihin me pystymme, kun vain haluamme.

Taidanpa avata yhden janojuomatölkin sen kunniaksi. Kippis!

Tilaa Seura