Mentalistit juonivat ihmiset vastaamaan haluamallaan tavalla toistelemalla ennen kysymystä johdattelevia sanoja.
Teksti:
Jari Tervo

LONTOOSSA tajusin, että englantilainen ruoka maistuu hyvältä, kunhan se on intialaista. Regent Streetillä sijaitsevasta Veeraswamysta poistuin kadulle tupakalle ja Kalle miestenhuoneeseen.

Ohi kulki intialaisen näköinen, turbaaniin ja pikkutakkiin pukeutunut gentleman. Hänen mielestään kasvoni olivat mielenkiintoiset ja ystävälliset. Kiitin, mutta pidin luonnehdinnan jälkimmäistä osaa kiistanalaisena.

Intialaismies kertoi opiskelevansa joogaa ja astrologiaa. Astronomia on tähtitiedettä ja sen sisartieteeltä kuulostava astrologia poikkeaa tähtitieteestä siinä yksityiskohdassa, että se on humpuukia.

Otin tyynenä vastaan hänen analyysinsä minusta viidentoista sekunnin tuttavuuden perusteella. Teillä on pahe, guru sanoi. Kun pidin tupakkaa kädessäni, tämän tajuamiseen ei tarvittu tietäjää. Gurun mielestä näytti myös siltä, että saatoin menettää malttini helposti.

Myönsin gurun puhuvan asiaa. Neljä miljardia ihmistä syyllistyy hermostumiseen päivittäin. Guru kertoi minun elävän 97-vuotiaaksi ja saavan paljon lastenlapsia. Mies puhui vihdoin asiaa. Kalle saapui paikalle. Guru arvasi hänet pojakseni. Siihenkään ei tarvita salalahjoja. Poikani tappioksi hän muistuttaa jonkin verran minua.

Guru raapusteli jotain pienelle vihreälle paperille ja käski laittamaan sen taskuun. Hän pyysi minua mainitsemaan jonkin yleisen kukan, minkä tahansa. Pidän ruusuista, tulppaaneista, auringonkukista ja rhododendroneista. Toivoin tämän myös näkyvän. Siksi valitsin liljan.

Kallea guru pyysi valitsemaan numeron. Seitsemän, Kalle sanoi. Se on maailman yleisin onnennumero. Vielä guru halusi tietää lempivärini. Se on punainen, joskus myös oranssi. Kerroin pitäväni keltaisesta. Minua guru ei voisi jallittaa, koska pelasin koko ajan itseäni vastaan.

Guru pyysi minua ottamaan esille pienen vihreän lapun, johon hän oli raapustellut. Avasin sen myttyrästä. Siihen oli kirjoitettu englanniksi kolme sanaa: lilja, seitsemän, keltainen. Ne oli siis kirjoitettu ennen kuin me vastasimme.

Mentalistit juonivat ihmiset vastaamaan haluamallaan tavalla toistelemalla ennen kysymystä johdattelevia sanoja. Yksinkertaistettuna näin: ”Seurusteletko? Ovatko lapsuudenunelmat seuranneet sinua aikuisuuteen? Mitä seuraa kannatat?” Kun sitten kysytään mieluista aikakauslehteä, vastataan: ”Seura.”

Regent Streetin guru ei mieltäni muovaillut avainsanoilla. En ainakaan huomannut. Tosin niinhän se on tarkoitettu. Jotenkin hän minua retkutti. Kun hän avasi muistikirjansa ja näytti valokuvia suvustaan, papereitten seassa pilkotti seteleitä. Ymmärsin yskän. Palkitsin ammattilaisen kahdellakympillä.

Se oli etunokitus. Poistuttiin Kallen kanssa paikalta ennen kuin hän ryhtyisi hokemaan ennusteikääni: ”Yhdeksänkymmentäseitsemän, Mr. Jari, yhdeksänkymmentäseitsemän…

X