Jari Tervo väittää Putinille vastaan: Tragedia ei ollut Neuvostoliiton romahdus vaan sen perustaminen

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mielestä Neuvostoliiton romahdus oli tragedia. Samaa asiaa pelkäsi varmaan Neuvostoliiton varapresidentin Gennadi Janajevin johtama juntta. Se kaappasi kaksikymmentäviisi vuotta sitten muutamaksi päiväksi vallan Neuvostoliitossa.

Valtaa kaapattiin Neuvostoliiton presidentiltä Mihail Gorbatshovilta, joka laitettiin arestiin. Tragedia kääntyi kuitenkin vääjäämättä farssiksi Janajevin ja hänen junttansa käsissä. Miehet ölisivät humalaisen tiedotustilaisuuden, jossa vakuuttivat hallitsevansa maata. Muu maailma vakuuttui siitä, ettei valtaa pidä näille pelleille luovuttaa.

Ilta-Sanomien uutispäällikkö herätti varhain. Hurjaan uutisaamuun kaivattiin vahvistusta. Pakko oli kysyä, oliko päällikkö vakavissaan. Vallankaappaus Neuvostoliitossa kuulosti sienitripiltä. Hyppää taksiin, uutispäällikkö ärähti.

Minut käskettiin selaamaan leikkeitä. Ne olivat saksilla Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien paperilehdistä leikattuja uutisjuttuja, jotka oli tallennettu ruskeisiin kirjekuoriin. Vasta edeltävän virkkeen kirjoitettuani tajusin, miten alkeellista tekniikkaa arkistointi tuolloin oli.

Tutkin kuoria, joihin oli kirjoitettu ”Gorbatshov, Mihail”. Niitä oli paljon. Gorbatshov oli ehtinyt kuuden vuoden aikana Neuvostoliiton johdossa aiheuttaa valtavan määrän uutisjuttuja.

Minua lykästi.

Löysin Ilta-Sanomien leikkeen ajalta, jolloin vallankaappari Janajev nimitettiin varapresidentiksi. Mihail Gorbatshov kehua retosti varamiestään: ”Halusin rinnalleni miehen, johon voin luottaa.”

Just niin.

Tyrkytin Gorbatshovin arvostelukykyisen silmän ummistumisesta kertovaa leikettä lehteen, mutta ei se kiireessä sinne koskaan ehtinyt. Nyt se sitten tähän lehteen pääsi.

Neuvostoliitto tunnettiin kansojen vankilana. Janajevin juntta halusi sen myös pysyvän sellaisena. Tahtomattaan janajeviläiset vauhdittivat Neuvostoliiton romahdusta. Junttalaiset eivät olleet historiassa ensimmäisiä, jotka saivat aikaan juuri sen, mitä he kaikin mokomin pyrkivät välttämään.

Vallankaappausyritys teki linnunmentävän kolon vankilan muuriin. Siitä Viro pyrähti vapauteen, uuteen itsenäisyyteen, ja muut kansat seurasivat. Neuvostoliitto oli kulkeutunut umpikujaan eikä sillä ollut muuta mahdollisuutta kuin julistaa itsensä raunioksi.

Venäjän eli Neuvostoliiton seuraajavaltion presidentti Vladimir Putin siis pitää Neuvostoliiton hajoamista tragediana. Siksipä hänen unelmansa on Neuvostoliitto 2.0, tällä kertaa ilman kommunismia, mutta edelleen myös ilman demokratiaa.

Putin on tässäkin asiassa väärässä. Ei Neuvostoliiton, kansojen ja ihmisten vankilan, romahdus ollut tragedia. Sen perustaminen oli.