Syysmuuton ihme

Viime viikolla tehtiin Sauvossa harvinaislaatuinen Suomen ennätys, kun Maalun näkötornista laskettiin kaikkiaan 23 329 etelään muuttavaa kurkea 316 eri parvessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Viime viikolla tehtiin Sauvossa harvinaislaatuinen Suomen ennätys, kun Maalun näkötornista laskettiin kaikkiaan 23 329 etelään muuttavaa kurkea 316 eri parvessa.
Teksti:
Jenni Haukio

Paikalla olleiden lintuharrastajien tunnelmat olivat konkreettisestikin korkealla, kun taivas täyttyi Etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan suuntaavista kurkiparvista. Edellisen kerran lähes yhtä paljon kurkia oli saman päivän aikana havaittu vuonna 2007 Turussa.

Legendaarisen luontokuvaajan Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevä Metsän poika -näyttely on luontokeskus Haltiassa esillä aina tammikuuhun 2015 asti. Valokuvissa näyttäytyvät Suomen luonnon linnut ja muut eläimet, vuodenajat, valot ja varjot.

Minulla oli tänä vuonna toista kertaa vietettynä Suomen luonnon päivänä 30.8. kunnia saada tutustua näyttelyyn mestarin itsensä ja hänen puolisonsa opastuksella. Hautalan kuvissa kiteytyy se kaikkein kaunein ja yksityiskohtaisin, jota luonto parhaimmillaan tarjoaa. Suosittelen koko perheen visiittiä Haltiaan.

Ihminen voi löytää eläessään yhden kurjenpesän, jos on onni myöten, on Hannu Hautala todennut. Onneksi kurki on luonnossamme niin yleinen lintu, että vaikkei sen pesää koskaan näkisikään, pääsee näitä uljasryhtisiä siivekkäitä ihailemaan vaikkapa juuri syysmuuton yhteydessä.

Lintujen kyky suunnistaa on erityisesti keväisin ja syksyisin mielessäni pyörivä ihmetyksen aihe. Esimerkiksi juuri kurki saattaa syysmuutollaan taivaltaa jopa 316 kilometriä vuorokaudessa. Eteläisin sijainti, josta Suomessa kesänsä viettänyt kurki on havaittu, on Etiopia.

Vaikka selitykset lintujen suunnistamiskyvystä on jo lapsesta saakka kuullut lukemattomia kertoja, jaksaa monimutkaista prosessia yhä äimistellä. Linnut hyödyntävät suunnistaessaan maan magneettikenttiä, näkö-, kuulo- ja hajuaistiaan sekä lajitovereilta opittua tietoa.

Niin käsittämättömältä kuin se kuulostaakin, lintujen päässä on magneettikiteitä, joiden avulla ne suunnistavat maan magneettikenttien mukaan. Linnut kykenevät magneettikenttiä aistimalla paikallistamaan auringon sijainnin jopa paksun pilvipeitteen läpi. Jotkut linnuista kuten kyyhkyt kykenevät havaitsemaan ns. infraääniä eli äärimmäisen matalia ääniä onnistuen jopa satojen kilometrien päähän kuulemaan meren.

BirdLife Suomen mukaan suurin osa kurjista on nyt lähtenyt Suomesta. Vaikka edessämme siintävät pimeänkylmät talvikuukaudet, onneksi jo muutaman kuukauden päästä pääsemme toivottamaan ensimmäiset kevätmuuttajat tervetulleiksi. Jos talvi on leuto, saapuvat jo helmikuussa merilokki, pulmunen ja mustavaris. Pulmusen lyhytsäikeinen ”kililili” -ääntely voi siis helähdellä kevään varhaisena merkkinä jo helmikuussa.

Mutta sitä ennen ainakin itse toivon tällä kertaa valkoista joulua ja runsaslumista talvea.

X