Myös työttömät ja eläkeläiset ansaitsevat saada hyvää hoitoa

On epätasa-arvoista, että toisilla on töitä ja toisilla ei. Kuten monen mielestä sekin, että työssäkäyvällä on muun hyvän lisäksi firman työterveyshuolto. Työttömillä ja rahattomilla on vain rapistuva terveyskeskus jonoineen. Kumpi pitäisi tämän vuoksi uudistaa, toimiva työterveyshuolto vai toimimaton terveyskeskus, kun töitä riittää yhä pienemmälle joukolle? Niinpä.

Vastakkainasettelu ei tietenkään hyödytä ketään. Sen, että jokin terveydenhuollossa toimii hyvin, ei pitäisi olla este kehittää ja parantaa muita, esimerkiksi terveyskeskuksia.

Viime vuosikymmenellä työterveyshuollon painopiste siirtyi ennaltaehkäisystä sairaanhoitoon. Yksityisten työterveyshuoltoa tarjoavien terveysfirmojen kakku kasvoi. Työterveyspalvelut toimivat. Se lienee asian yksi harmillinen ydin, yksityisten onnistuminen siinä missä julkinen ei pelitä.

Pitäisikö työterveyspalveluja laajentaa työttömille, jotka sairastavat paljon, mutta käyttävät vähiten perusterveydenhuollon palveluja? Vakinaisessa työsuhteessa olevat eivät – ymmärrettävästi – mene terveyskeskukseen juuri lainkaan. Miksi on ongelma, ettei terveyskeskus houkuttele työssäkäyviä, jos heidän palvelunsa on jo kunnossa työterveyshuollon kautta?

Eikö ongelma ole pikemminkin se, että terveyskeskukset eivät palvele kaikkia muita yhtä hyvin kuin työterveyshuolto firmojen työntekijöitä? Työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet ansaitsevat saada laadukasta ja nopeaa hoitoa. Terveyskeskuksesta. Luultavasti molemmille hoitotahoille löytyisi riittävästi työmaata tälläkin työjaolla.

Ajatus siitä, että terveyskeskus voisi kilpailla työterveyshuollon kanssa tarjoamalla sairastuneelle ns. toisen mielipiteen taudin hoidosta, kuulostaa piteneviltä jonoilta joka osoitteessa.

Maanantaina uutisoitiin, että yhä useammat yritykset hankkivat työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksia. Näin saadaan porukka nopeasti hoitoon ja työkuntoon, mikä on koko yhteiskunnan etu. Milloinkahan kuuluu ensimmäinen moite epätasa-arvosta?