Hävittäjälentäjien ässä

Seuran Puuttuvat Marskin ritarit -sarjan kolmas sankari, hävittäjälentäjä Kyösti Karhila ampui jatkosodassa alas 44 viholliskonetta – ja palasi siviiliin vahingoittumattomana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kyösti "Kössi" Karhila Messerschmittissään heinäkuun alussa 1944. Kuva: SA-kuva.

Seuran Puuttuvat Marskin ritarit -sarjan kolmas sankari, hävittäjälentäjä Kyösti Karhila ampui jatkosodassa alas 44 viholliskonetta – ja palasi siviiliin vahingoittumattomana.
Teksti:
Antero Raevuori

Kyösti Karhilalle ehdotettiin aikanaan Mannerheim-ristiä. Ehdotusta ei hyväksytty Päämajassa.

Ensimmäisen ilmataistelunsa porilainen Karhila kävi heinäkuussa 1941. Näyttämönä oli taivas meren yllä Viipurin lähellä.
Suoraan päin tuli vihollisen Tsaikka-hävittäjä. Karhila tulitti, mutta vihollislentäjä tuli edelleen kohti väistämättä metriäkään. Karhila heitti ketterän Curtiss 75 A -koneensa sivulle ja väisti törmäyksen viime hetkellä.

Curtiss-koneella hän saavutti kolmetoista ilmavoittoa. Sitten, vuonna 1943, hän sai kolmella tykillä ja kahdella konekiväärillä varustetun Messerschmittin.

”Se kiiihtyi nopeasti ja nousi kuin mielipuoli”, merkitsi Karhila koko sodan ajan pitämäänsä päiväkirjaan.

Kovimman ilmataistelunsa Karhila kävi tuliterällä Messerschmittillään.

Hänen partionsa kävi pelottelemassa pois Kotkaa lähestyneitä vihollisen pommikoneita. Tilanne tuntui rauhoittuneen, mutta Karhila vilkaisi vielä vaistomaisesti taakseen. Siellä oli vihollisen hävittäjä, jonka valkoinen potkurinnapa kiilsi auringossa.

”Työnsin sauvan oikealle eteen, annoin jalkaa ja pistin koneeni pyörimään ulkopuolisessa tynnyrissä”, Karhila kertoi Viva-lehden haastattelijalle 2007.

Viholliskone pysyi yhä takana. Karhila veti hartiavoimin vasemmalle ylös ja nousukaartoon. Lopulta hän pääsi tulittamaan vain vajaan sadan metrin päästä.

”Viholliskone katkesi kahtia ohjaamon takaa, moottori nousi pystyyn ja potkuri kävi, tavaraa lensi ulos ja myös kuomu. Pilotti hyppäsi laskuvarjolla. Ajoin vierestä ohi ja näytin pitkää nenää. Pilotti pui nyrkkiä.”

Viisi pudotusta

Iltaisin Kyösti Karhila kirjoitti kynttilän valossa tunnin tai pari päivän tapahtumista vahakantisiin vihkoihin. Kovakaan taistelupäivä ei nuorta miestä väsyttänyt.

Vihkoihin tallentuivat myös vuoden 1944 heinäkuun 2. päivän tapahtumat. Silloin nousi iltasella Lappeenrannan kentältä hänen johdollaan kahdeksan hävittäjän ryhmä. Kello oli 19.55.

Juustilan yläpuolella Karhila havaitsi kuusi Il-2 -maataistelukonetta. Hän avasi heti tulen. Lähimmästä koneesta tuhoutui sivuperäsin. Se syöksyi alas. Seuraavasta koneesta Karhilan laukaisusarja rikkoi osan korkeusperäsimestä. Vihollislentäjä oli mennyttä miestä. Kolmas kone sai osuman runkoonsa ja syöksyi maahan.

”Neljänteen sain osuman vasemman siiven tyveen – kone räjähti kappaleiksi. Viidenteen osuin rungon oikealle puolelle, mistä irtosi isoja kappaleita. Kone kallistui oikealle ja meni kierteeseen. Tilanne oli ohi, sillä ammukseni loppuivat.”

Kentälle Karhila palasi kello 20.40. Hieman idempänä riehui Ihantalan suurtaistelu toista päivää. Kaikki viisi Il-2 -konetta olivat hänen nähdäkseen pudonneet Suomen maaperälle.

Hornetin lento

Jatkosota päättyi syyskuussa 1944. Marraskuussa Kyösti Karhila kävi Porin Suomalaisen yhteiskoulun rehtorin luona kysymässä, voisiko hän jatkaa kesken jääneen lukion loppuun. Vastaus oli yllättävä:

”Siitä on jo kauan, kun olette istunut koulun penkillä. En halua olla töykeä, mutta ei teitä enää täällä kaivata.”
Koulun pihalla oppilaat kuiskailivat Karhilan havaitessaan: onkohan tuo meidän uusi ope?

Karhila oli 23-vuotias ja osasi vain lentää. Ja hän myös lensi – ensin perämiehenä ja sitten kapteenina. Finnairin koneilla hän lensi 27 vuotta, myöhemmin vielä kaksitoista vuotta parissa muussa yhtiössä. Lentotunteja kertyi siviiliuralla pyöreät 24 000. Tutuiksi tulivat Junnu (Junkers-52), Dakota (DC-3), Convair ja Caravelle, Super-Caravelle ja DC-8.

Muutama vuosi ennen kuolemaansa Karhila totesi, että aina tulee tähystettyä taivaalle, kun kuuluu vähäistäkin koneen ääntä.

Normaalia voimakkaampi koneen ääni kuului Helsingin taivaalta 20.10. 2009 kello 14. Silloin Satakunnan lennoston Hornet lensi matalalla länsisataman ja Ruoholahden yli.

Se oli kunnianosoitus Kyösti Karhilalle, jonka tuhkauurnan hautaanlaskutilaisuus oli juuri alkanut Hietaniemen hautausmaalla.

Kyösti Karhila

Syntyi 2.5.1921, kuoli 16.9.2009.
Taisteli hävittäjä-lentäjänä 1941–44. Ylin sotilasarvo kapteeni.
Sodan jälkeen pitkä ura liikennelentäjänä.
Sotalentäjien klubin Pilvenveikkojen perustajajäsen.

X