Saimi ja Aino: Nämä kaksi naista ovat Venäjän trolliarmeijan kantaäidit

Lahden radioaseman kautta välitettyjä propagandauutisia luki kaksi suomenkielistä naista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tiltuksi ristitty talvisodan trolli Aino Kallio suolsi Moskovan radiossa siinä määrin yliampuvaa neuvostopropagandaa, ettei sitä otettu Suomessa todesta.

Lahden radioaseman kautta välitettyjä propagandauutisia luki kaksi suomenkielistä naista.
(Päivitetty: )
Teksti: Antero Raevuori

Ukrainan kriisin myötä länsimaissa on ihmetelty internetissä vellovia valheita ja puolitotuuksia konfliktin kulusta. Venäjällä tehtaillun nettipropagandan levittäjiä kutsutaan trolleiksi. Vaikka termi ja tiedonvälityksen areena ovat uusia, trollaus ei ole uusi keksintö.

Myös talvisodan ja välirauhan aikainen neuvostopropaganda perustui valheille ja puolitotuuksille.

Tärkeässä roolissa olivat Suomeksi luetut propagandauutiset. Lahden radioaseman kautta välitettyjen lähetysten äänitorvina kuultiin kahta Suomesta Neuvostoliittoon muuttanutta ”Tiltua”, oman aikansa trollia.

Petroskoin Tiltuna ”uutisia” luki Saimi Maria Virtanen. Moskovan propagandalle äänensä antoi myös Neuvostoliittoon muuttanut Aino Lyydia Kallio.

Kumpikaan naisista ei kirjoittanut radiossa lukemiaan tekstejä. Tiltujen lukemat ’uutiset’ ampuivat yleensä niin paljon totuuden yli, että kääntyivät vitsin puolelle. Ylipäätään neuvostoliittolainen sodanajan uutisvälitys oli kauttaaltaan propagandan värjäämää.

”Krokotiilin kyyneleet”

radio

Radiota kuunneltiin talvisodan aikana tiiviisti, vaikka vastaanottimia ei ollut läheskään joka kodissa. Kuva: SA-kuva.

Neuvostoliiton radiosota alkoi marraskuussa 1939, kun Suomen valtuuskunnat neuvottelivat Kremlissä itänaapurin vaatimista alueluovutuksista. Kun neuvottelut eivät edenneetkään diktaattori Josif Stalinin ja ulkoministeri Vjatsheshlav Molotovin toivomalla tavalla, Moskovan radio alkoi esittää uhkauksia.

Marraskuun 19. päivänä Moskovan Tiltu kertoi Helsingin lehtien provosoivan sotaa. Hieman myöhemmin Leningradin radio väitti Kauppalehden kirjoittaneen, että Tampereella on likvidoitu 1 500 jumalankieltäjää. Lisäksi väitettiin, että Helsingissä vallitsi hirveä lavantautiepidemia ja että Viron sairaaloista paenneet levittivät spitaalia Suomeen saksalaisten välityksellä.

Marraskuun 26. päivänä pääministeri Aimo Cajander sai Moskovan Tiltulta ryöpytyksen. Viro, Latvia ja Liettua olivat syyskuussa tehneet Neuvostoliiton kanssa molemminpuoliset avunantosopimukset, mutta Suomen hallitus ei.

”Minkä tähden te cajanderit olette keskeyttäneet neuvottelut? Kuka vaatii keskeytystä? Kuin hyrrä pyörii Suomen pääministeri, vuodattaa kyyneleitä, krokotiilin kyyneleitä, kaikkein valheellisimpia vuodattaa tämä krokotiilia matkiva variksenpelätin”, Moskovan Tiltu vuodatti.

Puolisen vuotta myöhemmin Viroon vyöryi 90 000 neuvostotilasta, siitä tuli neuvostotasavalta ja kymmenettuhannet virolaiset kyyditettiin Siperiaan.

Kansan kärsimykset

Marraskuun 29. päivänä Leningradin radion äänensävy oli uhkaava:

”Annetaanpa suomalaisten narrien nähdä, että 180 miljoonaa kyllä lakaisee maan pinnalta sellaiset houkat, jotka eivät anna meidän olla rauhassa.”

Seuraavana aamuna puna-armeija hyökkäsi sotaa julistamatta kaikkien itäisten teiden suunnassa Suomeen. Presidentti Kyösti Kallio määräsi maahan sotatilan. Moskovan radio aloitti uutisensa sanoilla ”Suomen presidentin roistomainen ilmoitus.”

Josif Stalinin syntymäpäivänä (21.12.) Moskovan Tiltun välittämien tietotoimisto Tassin uutisten mukaan Suomessa vallitsi ”Mannerheimin roskajoukon kauhea terrori”.

”Asukkaiden kohtalo riippuu kokonaan Mannerheimin mielivallasta. Tuhansia ihmisiä on taivasalla. Tiet ovat täynnä ruumiita”.

Lahtarien ja pyövelien sorrolla mässäily jatkui joulupäivänä:

”Valkoupseerien määräyksiä uhmaavat ammutaan armotta. Sanoin kuvaamattomia ovat Suomen kansan kärsimykset.”

Työväen nylkyrit

propaganda

Neuvostoliittolainen sodanajan uutisvälitys oli propagandan värjäämää. Kuva: SA-kuva.

Helmikuun alkupuolella 1940 Moskovan Tiltu palasi valkosuomalaisten terroriin:

”Työläisten ajojahti jatkuu. Koko maassa vallitsee mielivalta. Koteja poltetaan ja ryöstetään. Upseeripaholaiset kiihottavat sotilaitaan. Vankien teloitukset ovat jokapäiväinen ilmiö. Valkosuomalaisten armeija on hajoamassa. Hätä ja kurjuus on kehittymässä huippuunsa.”

Helmikuun 4. päivänä Leningradin radio ilmoitti, että itäinen suuri kansa on lähettänyt armeijan vapauttamaan Suomen työläisiä sorron alta. Radion mukaan tuhannet Suomen työläiset, talonpojat ja sivistyneistö odottavat riemun jännityksellä puna-armeijaa ja kansanarmeijan tuloa.

Samaan aikaan luoteisen rintaman 7. armeija valmistautui Karjalan kannaksella suurhyökkäykseen. Suomalaiset joutuivat torjumaan miesylivoimaltaan kolminkertaista vastustajaa.

Helmikuun 15. päivänä Mannerheim antoi käskyn vetäytyä nimeään kantavalta puolustuslinjalta väliasemaan. Samana päivänä kello 24 Leningradin radio lisäsi kierroksiaan:

”Suomen hallitus on ulkomaisten imperialistien ja kapitalistien hallitus. Suomi on pankkiherrojen ja suurpohattojen luvattu maa. Työväen nylkyrit ovat aina Suomessa rikastuneet. Sosialistien johtajat ovat porvarillisen hallituksen taantumuksen valiokoiria”.

Sosialistien johtajalla tarkoitettiin sosialidemokraattista ulkoministeri Väinö Tanneria, joka oli jo marraskuun neuvotteluista lähtien ollut malka Stalinin ja Molotovin silmässä.

Uusi sortaja Ryti

Talvisotaa seurasi välirauhan aika. Neuvostoliiton radiopropaganda voimistui vuoden 1940 syksyä kohti. Suomen kansantalouden tila esitettiin romahdusmaiseksi ja elintarviketilanne synkeäksi.

Kaiken syyksi nimettiin talvisota, joka olisi voitu välttää, jos Suomen hallitus olisi suostunut alueluovutuksiin.

Väinö Tanner oli edelleen tulilinjalla: ”Sosiaalidemokratia jakaa ja hajottaa Suomen työväenluokkaa. Se on palkkautunut porvaristolle. Se luulee saavuttavansa päämääränsä yhteistyössä taantumuksen ja porvariston kanssa.”

Propagandalla yritettiin saada Suomen työväki vaihtamaan sosiaalidemokratia kommunismiin.

Kuoroon liittyi myös Petroskoin Tiltu, joka uhosi neuvostonuorien sataprosenttisesta sotakelpoisuudesta.

”Aivan päinvastoin on asianlaita kapitalistisessa Suomessa. Vuosittain hylätään siellä heikon terveyden vuoksi 30 prosenttia kutsuntaan saapuneista. Siellä vetävät nuorukaiset vastenmielisesti ylleen asetakin.”

Myös lasten asema sai Tiltulta huutia:

”Suomen lapset saavat ruveta ansaitsemaan elatustaan jo 11-vuotiaina, he raatavat kuin juhdat joutuakseen lopulta useinkin kadulle ja rikosten teille. Suomen nuoriso kärsii taloudellista ahdinkoa eikä voi opiskella.”

Tiltun mukaan lähes kaikki oli Suomessa päin seiniä – rauhaa tahtovat pistetään vankilaan, lapualaiset riehuvat ja vainoavat työläisiä sen kuin ehtivät, vankilat ovat työläisiä täynnään.

Suomalaisia karkeat valheet naurattivat. Ja huumoriahan vaikeina aikoina tarvitaan.

Tekstissä olevat Moskovan, Leningradin ja Petroskoin radion lainaukset ovat pääosin vuonna 1942 ilmestyneestä kirjasta Suomi Neuvostoliiton radiossa. Tekijä oli nimimerkki Jahvetti, eli radiotoimittaja, myöhempi sosiaalidemokraattinen kansanedustaja Yrjö Kilpeläinen.

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 31/2015.

X