Jalmari Helander tsemppasi betonimyllyn ääreltä elokuvaohjaajaksi - mutta miksi hän ei kiinnostunut Angelina Jolie -elokuvan tekemisestä?
Jalmari Helander ei lannistunut, vaikka elokuvakoulujen ovet eivät auenneet. Itseoppineen ohjaajan sinnikkyys palkitaan, kun kaikkien aikojen kallein suomalaiselokuva Big Game tulee ensi-iltaan.
”Pahimpia painajaisiani on, että joutuisin aloittamaan kaiken alusta”, Jalmari Helander sanoo.
Tuusulalaispoika olisi halunnut perehtyä elokuvakameraan, mutta edessä olikin betonimylly.
Elettiin 1990-luvun puoliväliä ja pettymys korvensi 18-vuotiasta Jalmari Helanderia. Hän oli haaveillut elokuvaohjaajan urasta niin kauan kuin muisti.
”Lukioon menin vain, koska se auttoi Taideteolliseen korkeakouluun pyrkimisessä.”
Ei auttanut. Helander ei läpäissyt ennakkotehtäviä, joissa piti muun muassa ottaa kuvia vanhemmille tärkeistä asioista ja analysoida Kari Tapion Olen suomalainen -kappaletta.
”Ärsytti niin paljon, etten pyrkinyt enää uudestaan.”
Sen sijaan hän hankki töitä paikallisesta betonifirmasta. Betonimyllyn äärestä ei ole tapana ponnistaa elokuva-alalle, ei ainakaan ohjaajaksi.
Helander ei kuitenkaan suostunut hautaamaan haaveitaan.
Betonimiehen sparraus
Toivottavasti Upi-lempinimellä tunnettu tuusulalainen betonimies menee katsomaan 19. maaliskuuta ensi-iltansa saavan Big Game -elokuvan.
Jalmari Helanderin ohjauksessa Yhdysvaltain presidentin kone putoaa lappilaiseen korpeen. Presidentti jää henkiin, mutta joutuu pakenemaan terroristeja armottomassa maastossa.
Siitä ei tulisi mitään ilman 13-vuotiasta Osakaria, metsästäjäsuvun poikaa, jonka on todistettava miehuutensa palaamalla metsästä suuren saaliin kanssa.
Fantasian ytimessä on tuiki tavallinen tunne: altavastaajan halu näyttää epäilijöilleen.
Suomalais-brittiläis-saksalaisena yhteistuotantona tehty 8,5 miljoonaa euroa maksanut Big Game olisi todennäköisesti valmistunut myös ilman Upin panosta. Silti betonimies voi ottaa vähän kunniaa kautta aikojen kalleimmasta suomalaiselokuvasta.
”Upi oli työkaverini, jolle kertoilin elokuvaideoitani. Eräänä päivänä hän sanoi, että eiköhän sinun olisi aika lähteä tekemään sitä, mistä koko ajan puhut”, Helander muistelee.
”Kommentti oli hyvä herätys. Se sai ajattelemaan, että elämälleen voisi tehdä jotain.”
Helander hankkiutui Yleisradion aikuisopiskelijoille järjestämään media-assistenttikoulutukseen.
”Siellä opin käyttämään elokuva-alan ammattilaisvehkeitä.”
Visioita hänellä oli omastakin takaa. Oli ollut jo pitkään.
Elokuvan ihme
Helanderin elokuvamaun peruskivi valettiin, kun hän oli seitsemänvuotias.
”Silloin näin E.T:n elokuvateatterissa. Se oli tärkeä, avaava kokemus.”
Steven Spielbergin klassikossa ongelmalapsi kohtaa kiltin avaruusolion. Tavallisen ja ihmeellisen törmäys on Helanderille elokuvan pyhä ydin.
”Hyvä elokuva antaa mahdollisuuden kokea jotain, mitä normaali elämä ei tarjoa.”
Kun opettajan ja tietojärjestelmäasiantuntijan viisilapsiseen perheeseen ostettiin videot, nuori Helander saattoi uppoutua yhä uusiin fantasiamaailmoihin. Kaverien rassatessa mopoja, teinipoika sovelsi näkemäänsä juoksemalla Tuusulan metsissä Rambo-puukko vyöllään ja jousipyssy olallaan.
Kun se ei riittänyt, hän lainasi videokameran ja houkutteli kavereita mukaan lyhytelokuvien tekoon.
”Kaikki vapaa-aika meni siihen, että juostiin metsissä ja viriteltiin jotain elokuvahommeleita.”
Kontaktit avuksi
Teini-ikäisen Helanderin kehitellessä ohjaajahaaveitaan Renny Harlin matkasi tekemään suuren luokan viihdettä Hollywoodiin. Suomessa suuria yleisöjä tavoitteleva elokuva tarkoitti kansankomedioita ja sotamuisteloita.
Tie elokuvaohjaajaksi kulki lähes yksinomaan Taideteollisen korkeakoulun kautta.
Ei ihme, että Helanderin ohjaajahaaveille naureskeltiin. Joku vinkkasi uraa elokuvateatterin pitäjänä.
Helanderin määrätietoisuus punnittiin uudestaan Ylen media-assistenttikoulutuksen päätyttyä.
Koulutus valmisti elokuva-alan duunareita. Se kuitenkin opetti alan rutiineja ja toi kontakteja.
Helander pääsi kulttimaineeseen nousseen Isänmaan toivot -sarjan ohjaajaharjoittelijaksi. Sitten löytyi työharjoittelupaikka tuotteliaasta Kinoproduction-yhtiöstä.
”Sitä kautta tuli yhteyksiä, jotka pistivät asiat liikkeelle.”
Pian Helander sai vaihtaa haalarihommat mainosvideoiden tekemiseen.
Siinä sivussa oli mahdollisuus tehdä jotain omaa.
Apua perhepiiristä
Suomalainen nuori pikkunilkki saa tehtäväkseen tuoda miehen Pohjois-Ruotsista rajan yli Suomeen. Kaikki menee kuitenkin pieleen, ja tehtävästä muodostuu ankara taistelu jäätävää ilmaa ja terroristeja vastaan.
Näin menee Helanderin ensimmäisen elokuvan, vuonna 1999 valmistuneen Jäämiehen juonitiivistelmä. 23-minuuttinen sai ensi-iltansa Night Visions -elokuvafestivaaleilla ja sen käsikirjoitti Helanderin tärkein elokuva-alan kontakti Jorma Tommila. Tunnettu näyttelijä on Helanderin isosiskon mies.
”Kun sisko tutustui Jormaan, totesin, että nyt on hyvä mahdollisuus saada suosikkinäyttelijäni tekemään jotain.”
Tommilalla on ollut rooli jokaisessa Helanderin elokuvassa. Tuotantojen kasvaessa vetovastuu on siirtynyt seuraavalle polvelle.
Jorma Tommilan poika Onni teki pääroolin Helanderin ensimmäisessä pitkässä elokuvassa, vuonna 2010 valmistuneessa Rare Exportissa.
Pahan joulupukin kiusaamista poromiehistä kertonut seikkailu sai ideansa Helanderin mainostoimiston joulutervehdyksiksi ohjaamista lyhytelokuvista. Sisäpiirivitsistä kasvoi kahden miljoonan euron elokuva. Se sai Suomessa lähes 250 000 katsojaa ja pääsi teattereihin myös ulkomailla.
Menestys mahdollisti panosten kasvattamisen.
Maailmantähti kiinnostuu
Sitä puhelua Helander ei unohda.
Elettiin vuoden 2013 kevättä. Helanderilla ja tuottaja Petri Jokirannalla oli kova kiire kiinnittää näyttelijä Big Gamen presidenttirooliin, toisessa pääroolissa nähtävän Onni Tommilan rinnalle.
Mitä suurempi nimi saataisiin, sitä helpompaa elokuvalle olisi saada loput rahoittajat.
Jokiranta oli tuottanut Rare Exportsin. Ilman tuottajan kansainvälisiä kontakteja Helander olisi voinut vain haaveilla miljoonabudjeteista.
Helanderin ja Jokirannan kehittelemän ja ohjaajan valmiiksi kirjoittaman Big Gamen käsikirjoitusta läheteltiin useiden näyttelijöiden agenteille. Myös Samuel L. Jackson sai tekstin käsiinsä. Renny Harlinin ja Quentin Tarantinon elokuvista tuttu tähti piti lukemastaan.
”Kun Jacksonin kanssa oli tehty sopimus, soitin Onnille ja kysyin arvaa kuka näyttelee sinun kanssasi?”
Itseoppinut tuusulalaisohjaaja ja Hollywoodin kiintotähti tapasivat ensi kertaa illallisella itävaltalaisessa hotellissa, lähellä Alppimaisemissa sijaitsevia kuvauspaikkoja.
”Jackson kyseli, onko hänen esittämänsä presidentti liberaali vai konservatiivi. Sanoin, että ei aavistustakaan. Minulle presidentti oli ennen kaikkea maailman vaikutusvaltaisin mies, joka joutuu yhtäkkiä turvautumaan pikkupojan apuun. Jackson lupasi, ettei enää kiusaa minua vaikeilla kysymyksillä.”
Amerikkalaisissa elokuvissa sankarina kuvatun presidentin heikkous kiehtoi Jacksonia.
”Hän ehdotti monia ideoita, millä presidentistä saataisiin tehtyä avuttomampi.”
Teini-ikäisen Onnin ja maailmantähden yhteistyö jännitti ohjaajaa.
”Sanoin Onnille, että et saa antaa yhtään periksi. Eikä Onni antanutkaan.”
Vastanäyttelijän asenne teki vaikutuksen Jacksoniin.
”Jacksonilla oli kuvauksissa huonompiakin päiviä, mutta Onnin kanssa hänellä oli koko ajan todella hyvä yhteishenki.”
Kun kuvaukset päättyivät, Hollywood-tähti lahjoitti nuorelle kollegalleen sähkörummut.
”Itku tuli”
Helander näki Big Gamen ensi kertaa kokonaisena kuvan jälkitöitä tehneen firman pieneltä valkokankaalta.
Siinä se nyt oli: tyylipuhdas Hollywood-spektaakkeli.
Altavastaaja oli näyttänyt epäilijöilleen.
”Itku siinä tuli.”
Arvostetuilla Toronton elokuvafestivaaleilla viime syyskuussa ensi-iltansa saanut Big Game sai hyviä arvioita kansainvälisessä mediassa. Maailmanmarkkinoille suunnatulle viihde-elokuvalle kritiikkejä tärkeämpää on elokuvan ennakkomyynnin saldo. Ensi-illan lähestyessä Big Gamen esitysoikeuksia on myyty noin kymmenellä miljoonalla eurolla.
Luku on suomalaiselle elokuvalle ennenkuulumaton. Se myös takaa, että Helander saa jatkaa toiveammatissaan.
Mitä suuren ensi-iltansa aattoa odottava ohjaaja haluaisi seuraavaksi tehdä? Hollywoodista on lähetetty Helanderille käsikirjoituksia Rare Exportsin valmistumisesta lähtien.
”Osa käsikirjoituksista on ollut hyviäkin. Joitain niistä lukiessa on tuntunut, että en osaa tehdä sen lajin elokuvaa. Siksi jätin sikseen esimerkiksi nyt jo valmistuneen Pahatar-elokuvan, jonka pääosassa nähdään Angelina Jolie.”
Käsikirjoitustarjous tarkoittaa vasta mahdollisuutta kilpailla ohjaajanpestistä. Toistaiseksi Helander ei ole yrittänytkään lähteä kisaan.
Se tuntuu vähän erikoiselta. Eikö Hollywood-elokuvan tekeminen ole spektaakkeleita lapsesta asti ihailleen unelma?
”En tiedä, miten ratkaista kuvauksissa eteen tulevat ongelmat, jos ei ole kehittänyt tarinaa alusta asti”, Helander perustelee.
”Olen aina ollut hyvin varovainen sen suhteen, mihin tartun. Joidenkin mielestä liiankin varovainen. Elokuvan tekemiseen menee kuitenkin aina vuosia. Jos ei rakasta sitä, mitä tekee, voi yhtä hyvin tehdä jotain muutakin kuin elokuvia.”
Toistaiseksi vain omia visioitaan filmanneella Helanderilla on kuitenkin valtti. Hollywoodin potiessa ideapulaa ja tehtaillessa jatko-osia, omaperäisille tarinoille on kysyntää.
Helander kehittelee jo Jokirannan kanssa uutta, edeltäjiäänkin suurempaa elokuvaa.
Kun kaksikko aikanaan etsii sille rahoittajia, tärkeintä on, ettei rahaa vastaan tarvitse luovuttaa liikaa sisältöä koskevaa päätösvaltaa.
Helander jatkaa matkaansa kohti elokuvamaailman huippua samalla tavalla kuin on tien aloittanutkin, omilla ehdoillaan.