Frederikin isä teki poikansa elämästä helvetin

Danny ja Frederik menettivät isänsä pieninä poikina. Toisen isä jätti perheensä, toisen isä kuoli pois.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Danny tuli isäksi kolmekymppisenä, Frederik nelikymppisenä. Molemmat ovat myös isoisiä.

Danny ja Frederik menettivät isänsä pieninä poikina. Toisen isä jätti perheensä, toisen isä kuoli pois.
Teksti:
Miia Saari

Pienen pojan peukalo on poikki. Pojan isä on murtanut sen. Yhdellä niistä kymmenistä kerroista, kun hän on pahoinpidellyt poikansa.

Pojan nimi on Ilkka Sysimetsä. Nyt hänet tunnetaan nimellä Frederik. Hän on 71-vuotias isä ja isoisä.

Hänen peukalonsa ei vieläkään toimi normaalisti.

Frederikin vieressä istuu toinen Ilkka, Lipsanen, eli Danny, 74. Hän on kolmen lapsen isä ja vuoden vanha isoisä. Hänenkin isäsuhteeseensa liittyy tragedia.

Paikalla piti olla myös Tapani Kansa, joka on kolmas jäsen koko syksyn kestävällä Finnhittien kuninkaat -kiertueella.

Mutta Tapani Kansa on sairastunut, eikä pääse haastateltavaksi tähän juttuun, jonka aiheena on isyys.

Mutta palataan Frederikin lapsuuteen. Se on täynnä pelkoa, kauhua ja surua.

Kauhua kotona

Ruumiskasoja. Kuvissa on ruumiskasoja. Kuusivuotias Ilkka ei haluaisi katsella niitä, mutta hänen isänsä Ilmari Sysimetsä esittelee niitä hänelle. Samalla isä itkee. Hän on humalassa. Hän on usein humalassa.

Kotona on usein muitakin humalaisia. Heitä yhdistää se, että he kaikki ovat olleet rintamalla. He kokoontuvat Sysimetsien kotona Helsingissä, polttavat tupakkaa, juovat viinaa ja kertaavat Karjalan kannaksella ja Karhumäellä kokemiaan kauhuja.

Frederik polttaa tupakkaa jo neljävuotiaana, kotonaan. Hänen äitinsä ei pysty valvomaan häntä, koska tekee töitä kellon ympäri. Ilmari-isä on juonut perheen säästöt ja vienyt korut ja hopeaesineet kanikonttoriin. Ja juonut nekin rahat.

Ennen sotia ja alkoholisoitumistaan Ilmari Sysimetsä menestyi mainosgraafikkona ja voitti maailmanlaajuisen suunnittelukilpailun Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisten julisteesta. Juliste päivitettiin myöhemmin vuoden 1952 kisoihin. Hän suunnitteli myös kisojen olympiamitalit ja -soihdun.

Ja lauloi Suomen Kansallisoopperan kuorossa ja voitti tenniksen Suomen mestaruuden.

Myös Frederik on pärjännyt tenniksessä. Hän voitti veteraanien SM-kisoissa hopeaa, vaikka aloitti lajin harrastamisen vasta 40-vuotiaana.

Isä ei koskaan opettanut häntä pelaamaan.

Äitikin jättää

Ilkka Lipsanen eli Danny syntyy vuonna 1942 sodan aikana taistelulentäjänä toimineen Pentti Lipsasen esikoiseksi. Hänen äitinsä, kaunis Magda, on saanut uimahypyssä SM-hopeaa ja on Suomen ensimmäisiä naispurjelentäjiä.

Kun Magda odottaa Ilkkaa, Pentti-isä saa määräyksen isännöidä Suomessa vierailleen Adolf Hitlerin henkivartioston päällikköä. Pentti vie vieraansa saunaan, ja saa häneltä muistoksi pistoolin.

Kun Ilkka on kuusivuotias, hänen isänsä jättää perheensä ja muuttaa Brasiliaan. Ilkka ja pikkuveli Pekka jäävät äidin kanssa Poriin. Kunnes kahden vuoden päästä äitikin lähtee, töihin Helsinkiin.

Pienet pojat jäävät asumaan kahdestaan Poriin, heidän isoäitinsä ja tätinsä käyvät hoitamassa heitä vuorotellen.

”Häipyi isä ja häipyi äiti. Voiko sen surullisempaa ollakaan”, Danny sanoo.

Eräänä iltana Dannyn setä tulee kertomaan pojille, että tänä yönä heidän isänsä tulee takaisin Suomeen, laivalla Brasiliasta Reposaareen kahdelta yöllä.

Pojat menevät setänsä kanssa yöllä satamaan. Isä tulee kotiin!

Isä ei tule kotiin.

Puolen vuoden päästä pojat kuulevat, että isä on Suomessa ja asuu nyt Raumalla, uuden naisensa kanssa. Pian Lipsasen rautakaupan myyjä onnittelee veljeksiä. Heidän isänsä on mennyt uusiin naimisiin.

”Me emme veljeni kanssa tienneet mitään kummastakaan asiasta”, Danny sanoo.

Ilkka ja Pekka asuvat ilman vanhempiaan Porissa kaksi vuotta. Vasta sitten äiti ottaa heidät luokseen Helsinkiin. On löytänyt työn, jolla pystyy elättämään lapsensa.

Ilkka näkee myöhemmin isäänsä kesäisin ja loma-aikoina fammunsa, isän äidin, luona Raumalla, Vanhan Lahden kartanossa.

Mutta isän uuden perheen luona veljekset eivät koskaan voi yöpyä.

Iloinen uutinen

Aina kun Ilmari Sysimetsä pahoinpitelee vaimoaan, Ilkka ja hänen siskonsa pakenevat rappukäytävään. Ilkka ei halua olla kotona ja liittyy kahdeksanvuotiaana jengiin, joka tappelee muita jengejä vastaan, harva se päivä. Jengiä johtaa Purtsi Purhonen, tuleva nyrkkeilyn olympiamitalisti.

Välillä Ilkka heiluu kaduilla herätyskello kaulassa. Isä on pakottanut häntä kantamaan sitä ja säätänyt kellon soimaan viittä vaille viideksi. Koska pelkkä selkäsauna ei ole saanut Ilkkaa saapumaan syömään ajoissa.

”Täsmällisyyden oppiminen oli niitä ainoita hyviä asioita, joita isältäni opin. Vaikka isä joi, hän oli edelleen upseeri. Mutta hän jatkoi sotaansa kotona, ei saanut sitä poikki”, Frederik sanoo.

Ilmari Sysimetsä kuolee taksin takapenkille 41-vuotiaana vuonna 1955. Hän on ajellut pitkin Helsingin kortteleita ja odotellut ravintoloiden avautumista. Viinapullon kanssa.

Kun äiti kertoo kymmenvuotiaalle Ilkalle, että hänen isänsä veressä oli kuolinhetkellä 5,1 promillea alkoholia, tämä vastaa: Jippii!

”En itkenyt, kun isä kuoli. En ole koskaan itkenyt hänen kuolemaansa. Kuolema oli helpotus”, Frederik sanoo.

Omatunto soimaa

Ilkka Lipsanen, Danny, menee naimisiin Liisa Seppälän kanssa vuonna 1972 ja tulee isäksi samana vuonna. Turon jälkeen syntyvät Heidi vuonna 1976 ja Juha vuonna 1977.

Danny esiintyy ympäri Suomea, ammatti pakottaa hänet olemaan paljon pois kotoa.

”Pyrin olemaan lämmin, lempeä ja välittävä isä, mutta minulla oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten ehtinyt viettää riittävästi aikaa lasten kanssa”, Danny sanoo.

Viihdetaiteilijan suosio voi loppua seinään. Siksi keikoista ei kannata kieltäytyä.

”Liisa tulee varakkaasta suvusta, mutta minä olin köyhä, kunnes rakensin itselleni siedettävät olot. Halusin hoitaa itse omat kuluni ja siksi tein paljon töitä. Avioliitot, joissa on varallisuuseroja, ovat uhanalaisia.”

Koska myös lasten Liisa-äiti on kiireinen uranainen, perhe palkkaa ”äärimmäisen hyvän” lastenhoitajan. Lisäksi Liisan äiti Elvi Seppälä hoitaa paljon lapsia.

”Koen, että lapseni eivät ole saaneet huonoa hoitoa, vaan että heitä on hoidettu erityisen tarkasti ja hyvin. Kun katson, mihin he ovat elämässä päässeet, tiedän, että he ovat saaneet kaiken mitä ovat tarvinneet. Paitsi vanhempiensa riittävää läheisyyttä.”

Isäksi, ihanaa!

Frederik tulee isäksi 40-vuotiaana, kun Saana tytär syntyy vuonna 1985. Oikeastaan Frederik on tullut isäksi aiemminkin ja monta kertaa, mutta niitä lapsiaan hän ei ole kasvattanut.

Saanan äiti on toimittaja Pauliina Lunna.

”Saanakin oli vahinko, mutta onnellinen sellainen. Seurustelimme kuitenkin Pauliinan kanssa vakituisesti. Kun Saana syntyi, minut täytti sanoinkuvaamaton rakkaus ja lämpö, en tiennyt sellaista olevan olemassakaan. Halusin heti pitää lapsesta huolta hullun lailla”, Frederik sanoo.

Frederik ja Pauliina haluavat Saanalle leikkikaverin, ja Santeri-veli syntyy kolme vuotta myöhemmin.

Frederikillä on sama ongelma kuin Dannyllä. Työ vie häntä ympäri Suomea ja sitä on pakko tehdä, jotta perhe elää. Suuri asuntolaina pitää maksaa.

”Mutta kun olin kotona, olin koko ajan lasten kanssaan, en maannut sohvalla. Pusuttelin, hellin ja vein heitä liikuntaharrastuksiin. Opetin heille hyviä tapoja. Lapseni eivät koskaan kiroilleet, polttaneet tupakkaa tai juoneet viinaa. Eivät juo vieläkään. Eikä heillä ole koskaan ollut yhtään reikää hampaissaan.”

Frederik osaa pitää myös kuria. Lapset eivät saa kaikkea, mitä haluavat.

Kun lapset kasvavat, Frederik haluaa ottaa heidät mukaan ”joka paikkaan”. Ja lapset haluavat joka paikkaan isänsä kanssa, ulkomaan keikoillekin.

Lapset ovat helppohoitoisia, he nukahtavat vaikka puupenkille. Santeri nukahtaa viisivuotiaana lavalle rumpujen viereen, eikä herää keikan alkaessa. Yleisö heittelee nukkuvan pojan päälle seteleitä, yhteensä kolmesataa markkaa.

”Kun Santeri heräsi ja ihmetteli, kenen rahoja hänen päällään on, sanoin, että sinun. Ne ovat palkka siitä, että nukuit niin hyvin.”

Isäpuoli pelastaa

Mutta miten ihmeessä Frederikistä kasvoi menestyvä aikuinen ja hyvä isä, vaikka hänen isänsä kohteli häntä kaltoin?

Isän kuoleman jälkeen Ilkka Sysimetsä jatkoi kadulla tappelemista ja alkoi tehdä myös rikoksia. Rehtori erotti hänet koulusta 14-vuotiaana.

Viranomaiset pohtivat, kuuluuko nuorukainen poikakotiin, mielisairaalaan vai vankilaan heti, kun ikä sallii. Asia annettiin Kellokosken mielisairaalan ylilääkärin Aarne Soinisen ratkaistavaksi.

Soininen testasi nuorta Ilkkaa viikkojen ajan vastaanotollaan. Sitten tuli lausunto. Sen mukaan Ilkka Sysimetsä oli täysin terve nuorukainen, mutta hänen mielenrauhansa on järkkynyt.

Viimeiseksi riviksi Soininen kirjoitti lausuntoon: ”Pojan äiti on kaunis.”

Neljän kuukauden kuluttua Soininen ja Ilkan äiti alkoivat seurustella. Ylilääkäri Aarne Soinisesta tuli Ilkan isäpuoli.

”Sain ihanan isäpuolen. Hän alkoi kasvattaa minua alusta asti, lempein keinoin. Elämäni muuttui ja paransin tapani”, Frederik sanoo.

Entä Danny? Haittasiko oman isän menettäminen kuusivuotiaana hänen isyyttään?

”Totta kai, isän malli jäi puuttumaan. Se heikensi itseluottamustani ja elämän hahmottamista”, Danny sanoo.

Dannyllä kesti aikuiseksi asti rakentaa itsestään ehjä ja tasapainoinen ihminen.

”Nyt käsitän, että ne palikat, jotka siihen hommaan aikoinani sain, olivat rikki, vajavaiset”.

X