Professori Mikael Fogelholm analysoi trendiruokavaliot: ”Näytän vihreää valoa vegaaniudelle”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tämän hetken muotiruokavalioista löytyy sekä hyvää että huonoa.

Marginalisoituneiden vähähiilihydraattisten dieettien tilalle ovat viime aikoina nousseet erityisesti gluteeniton ja paleoruokavalio. Entä mitä Fogelholm ajattelee sokerittomasta, vegaanisesta ja luonnollisuuden ideologiaa noudattavasta ruokavaliosta?

Karppaus

”Karppaajat haluavat vähentää hiilihydraatit ruokavaliosta ja usein myös lisätä eläinkunnan tuotteiden ja eläinrasvan saantia. Karppaus on tutkimusten mukaan hyvä laihdutuskeino, mutta sen pitkäaikaiset terveysvaikutukset ovat todennäköisesti haitallisia.

Jos joku haluaisi yrittää pitkän ajan terveellistä karppausta, se tapahtuisi jättämällä vaalean viljan ja sokeripitoiset tuotteet kokonaan pois ja lisäämällä nimenomaan kasvirasvan ja kasviproteiinien saantia.

Eli hieman tiukkaa karppausta maltillisempi pudotus hiilihydraattien käytössä. Ruokavalioon jätetään jäljelle hedelmät ja hieman täysjyväviljaa, eikä lisätä kovin paljoa eläinkunnan tuotteita.”

Gluteeniton ruokavalio

”Jos saat viljatuotteista vatsavaivoja, ensimmäisenä pitää varmistaa, ettei ole keliakiaa. Todennäköisyys, että vaivat liittyisivät gluteeniin, on erittäin pieni. Todennäköisempi syy on ärtyneen suolen oireyhtymä, joka on noin joka kymmenennellä suomalaisella. Nämä ihmiset saavat eriasteisia suolistovaivoja hitaasti imeytyvistä ns fodmap-hiilihydraateista, joita on erityisesti viljoissa.

Ärtyneen suolen oireyhtymä pystytään diagnosoimaan ja hoitamaan. Ravitsemusterapeutti laatii ruokavalion josta jätetään oireita aiheuttavat osat pois ja otetaan mukaan vain sen tyyppisiä viljoja joissa fodmap-hiilihydraatteja on vähemmän. Ruis ja vehnä pois, kaura ja tattari sopivat useimmille paremmin. Vähähiilihydraattisuus sinänsä ei ole ärtyneen suolen oireyhtymään mikään ratkaisu.

Ruokavalion on hyvä olla virallisten ravitsemussuositusten kannalta mahdollisimman fiksu, mutta sen ei tarvitse olla täydellinen. Ihminen pystyy ihan hyvin jättämään pois tai vähemmälle jotain sellaista mikä kuuluu suosituksiin, kun huolehtii siitä että muu ruokavalio on kunnossa.”

Sokeriton ruokavalio

”Useimmat sokeria runsaammin sisältävät elintarvikkeet eivät ole ihmiselle terveellisiä runsaasti käytettynä. Sokerin pudottamiselle kokonaan pois ruokavaliosta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, eikä tällaiseen tulla väestötasolla pystymäänkään.

Nykyisten suositusten mukaan ihminen voi syödä 50-60 grammaa sokeria päivässä ilman että siitä on mitään terveydellistä haittaa. Ne ihmiset jotka ovat kokeneet olonsa kohentuneen sokerin vähentämisen jälkeen, ovat todennäköisesti syöneet sitä paljon enemmän.

Sokeriaddiktio on tieteellisesti todistettu rotilla ja hiirillä, mutta ei ihmisillä. Jos joku haluaa itsekurin vuoksi olla sokerittomalla dieetillä, sen saa tehdä, eihän kukaan tarvitse lisättyä sokeria mihinkään.

Tietty määrä sokeria mahtuu terveelliseen ruokavalioon. Jotkut ihmiset ovat vain niin mustavalkoisia, että kaikki missä on sokeria, on hirveän pahaa.

Olin tilaisuudessa, jossa joku äiti oli huolissaan siitä, että pienille päiväkotilapsille tarjotaan silloin tällöin pinaattilettuja. Se oli ihan kauheaa, kun niissä on sokeria. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten ihmisiltä katoaa tolkku siitä, millä on mitään väliä.

Toinen vanhempi oli saanut valtavan raivon siitä että päiväkodissa oli tarjottu kaakaota, jossa on sokeria. Sokerin rajoittaminen ei tarkoita että tarvitsee olla kokonaan sokerittomalla ruokavaliolla. Jos sokeriton ruokavalio maistuu, sokerin saa tietysti jättää pois, koska sitä ei tarvita.

Luonnollisuuden ideologia

”Minulla ei voi olla mitään sitä vastaan, että syödään mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, mutta luonnollisuuden ideologiasta on tullut ihmisille myytti.

Teollisesti prosessoituun ruokaan liittyy lisäaineiden pelko, joka on kansanterveyden kannalta ylimitoitettua siihen nähden miten paljon liikaa suolaa ja sokeria ja vääränlaisia rasvoja me saamme ruoasta.

Teollisuushan ratsastaa luonnollisuuden ideologian mukana ja on alkanut tarjota suurella menestyksellä lisäaineettomia ruokia. Eihän siitä mitään haittaa ole, että ne jätetään pois, sehän on vain hienoa.

Ihmiset vain unohtavat sen, ettei luonnollisuus yksin ratkaise onko ruoka terveellistä vai ei. Elimistö ei erottele tuleeko askorbiinihappo eli C-vitamiini mansikasta vai pilleristä. Mansikka on luonnollinen ja pilleri luonnoton. Toisaalta luonnossa on erittäin vahvoja myrkkyjä, valkoinen kärpässieni on erittäin luonnollinen.

Koko luonnollisuuden ideologia on vähän hassu, mutta ei sitä voi kauheasti moittiakaan. Minusta on sympaattista, että ihmiset haluavat syödä prosessoimatonta ruokaa.

En halua puolustella lisäaineita, mutta joitakin aineita lisätään ruokaan siksi että pystyttäisiin niitä valmistamaan. Esimerkiksi ruokasoodaa ja leivinjauhetta käytetään leivontaan. Olisi myös aikamoista elitismiä ajatella, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla aikaa ja rahaa ja viitseliäisyyttä lähteä luopumaan kaikista puolivalmisteista ja teollisista ruoista.”

Paleoruokavalio

”Kivikauden dieetti eli paleoruokavalio on tämän hetken muoti-ilmiö. Sen ideologiana on, ettei kivikauden ihmisen geenit ole sopeutunut maatalouden tuomiin muutoksiin ruokavaliossa.

Tämä rajoittaminen johtaa ruokavalioon jossa on paljon hyviä asioita. Paleoruokavalio sisältää huomattavan paljon kasviksia, hedelmiä ja kalaa. Öljyt ovat tärkeitä, ja varmaan ne niitä käyttävätkin. Sokeripitoiset tuotteet puuttuvat ja suolaa käytetään vähän, mikä on hyvä.

Terveyden kannalta huonompi juttu on lihan käyttö ja viljan ja maitovalmisteiden puuttuminen ja lihan runsas käyttö. Maitovalmisteiden puuttuminen ei ole iso ongelma, mutta jos paleoliitti-ihmiset saisi vielä pikkuisen ajattelemaan, eli syömään hieman täysjyväviljaa ja kohdistamaan lihansyöntiään enemmän kalaan, niin tämä alkaisi lähestyä ravitsemussuosituksia.

Hyvää paleoruokavaliossa on, että sen myötä monet ihmiset ovat saaneet herätyksen siirtyä välinpitämättömästä syömisestä terveellisempään ruokavalioon, jota myös tarkkaillaan. Voihan olla, että heidän terveytensä paranee. Paleoruokavalio sisältää enemmän hyvää kuin huonoa mutta ei sekään täydellinen ole.

Tieteellisesti paleoliittiruokavalio on näennäisideologia, jolle ei löydy perusteita.  Sen lähtökohtana on geenien sopeutumattomuus, joka on evoluutiogeneetikkojen mukaan väärä. Paleoideologia voidaan osoittaa vääräksi sillä, että jos ihmiset eivät sopeutuisi ruokavalion muutoksiin joidenkin tuhansien vuosien kuluessa, niin kaikki maailman ihmiset olisivat laktoosi-intolerantteja, mutta eivät ole. Ihmisen elimistö on sopeutunut maidon käyttöön.

Joillekin ihmisille paleodieetti on varmasti parannus ruokavalioon, geeniteorian harhaisuudesta huolimatta.”

Vegaanit

”Eläinkunnan tuotteista kieltäytyvät vegaanit ovat itse asiassa tosi terveitä. Minä näyttäisin vegaaniudelle vihreää valoa.

Kyllähän vegaaniruokavalio rajoittaa ravinteiden saantia ja viralliset suositukset sisältävät lihaa, kalaa ja maitovalmisteita, mutta siitä huolimatta kaikki ravitsemusasiantuntijat on sitä mieltä että vegaaniruokavaliolla pärjää hyvin.

Vegaanidieetin saa hyvin muokattua sellaiseksi, että se täyttää ravitsemussuositukset, se vain vaatii pikkuisen viitseliäisyyttä.

Ravitsemustieteilijöiden keskuudessa on todella vähän väittelyä sellaisesta vihanneksista, hedelmistä, marjoista, juureksista, palkokasveista, öljyistä – erityisesti oliivi- ja rypsiöljystä – sekä täysjyväviljasta. Tämä kokonaisuus tuottaa erittäin vähän ristiriitoja.”

Lue Mikael Fogelholmin haastattelu Seurasta 21/16. Haastattelussa hän kertoo muun muassa omat paheensa.