Alkoholisti tappaa auton ratissa useammin selvin päin – Tästä se johtuu

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo ui vastavirtaan. Hän tyrmää liikenneturvallisuuden valtavirtateorian, jonka mukaan liikennevirran keskinopeutta laskemalla vähennetään tieliikennekuolemien määrää.

Automaattisella kameravalvonnalla ja ylinopeusratsioilla pyritään Tervon mukaan maksimoimaan sakkojen määrä, ei lisäämään turvallisuutta. Suomalaista päiväsakkojen laskutapaa hän pitää nykymuodossaan pääosin rahastuksena.

Professorin terävä kieli on nettikeskustelujen perusteella saanut laajaa kannatusta erityisesti sen kansanosan keskuudessa, joka rakastaa vauhdikkaampaa ajotapaa.

Pitäisikö kaikkien siis saada ajaa autollaan niin kovaa kuin huvittaa? Tervon mielestä ei, päinvastoin. Mitä ihmettä hän puheillaan tarkoittaa?

”Ylinopeus on liikenteessä yksi riski, mutta ei tilanteen koko kuva”, Tervo sanoo.

”Kiistattomasti suurin syy kuolonkolareihin on kuljettajan huono ajokunto. Jos ihminen on epäkunnossa, sairas tai tekemässä itsemurhaa, ylinopeus on oire eikä syy.”

Kaikki nopeudet vaarallisia

Onnettomuustilastojen perusteella nimenomaan erittäin suuret ylinopeudet ovat merkittävämpi riski kuin suuri määrä pieniä ylinopeuksia.

Ajonopeuden merkitystä liikenneturvallisuudelle Tervo ei kiistä. Sitä ajatusta hän ei allekirjoita, että nopeudet rajoituksen yläpuolella ovat vaarallisia ja alapuolella turvallisia.

”Kaikki nopeudet sisältävät liike-energiaa ja voivat olla vaarallisia, koska onnettomuus on aina monen riskitekijän summa. Suurin osa kuolonkolareista ajetaan kuitenkin nopeusrajoitusten puitteissa”, Tervo sanoo.

”Liukkaalla talvisäällä ja lumisateessa nopeusrajoituksen tuntumassa ajaminen saattaa olla tilannenopeuden näkökulmasta hengenvaarallista.”

Vuosina 2010–2014 Suomessa tapahtui 1 007 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Näistä 388 tapauksessa eli 39 prosentissa riskitekijänä oli ajonopeus. Luvussa ovat kymmenen prosentin osuudella mukana tilannenopeudet, joihin ei liittynyt rajoitusten ylitystä.

Riskitekijöiden ykkössijalle nousee kuitenkin kuljettajan tila. Päihtymys, väsymys tai sairaus olivat vuosina 2010–2014 riskinä 60–68 prosentissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksia.

”Ylinopeustapauksistakin arviolta kaksi kolmasosaa on samalla kuljettajariskitapauksia”, Tervo muistuttaa.

Suomi edelläkävijä

Työhuoneen seinää Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa peittää kattoon asti ulottuva hylly täynnä mappeja ja tieteellisiä julkaisuja. Kun Timo Tervo jää eläkkeelle 2018, mukaan lähtevät vain tärkeimmät paperit.

Helsingin yliopiston ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen liikennelääketieteen professori Tervo on ollut vuodesta 2014.

”On ollut hienoa saada tämä tie auki ja päästä unelma-ammattiin näin uran loppupuolella, kun olen koko ikäni tehnyt töitä sen eteen”, Tervo sanoo.

Alun perin Tervosta ei pitänyt tulla lääkäriä vaan liikennelentäjä, mutta silmälasien saaminen romutti unelmat.

Lääketieteen opinnot hän valitsi, koska piti keksiä joku muu ammatti ja koska äiti kannusti lupaamalla skootterin.

”Autot ovat olleet harrastukseni aina. Seurasin Tekniikan Maailmaa jo ennen kuin osasin lukea.”

Kipinä ajoturvallisuuden edistämiseen syttyi kuitenkin dramaattisesta onnettomuudesta. Tervon silmälääkärikollega ajoi nokkakolarin ja loukkaantui vakavasti. Molemmat vastaan tulleessa autossa olleet henkilöt menehtyivät. Kollega pelastui autonsa turvatekniikan ja ensihoidon ansiosta.

Nuoruuden harrastus ja lääkärin työ yhdistyivät luontevalla tavalla onnettomuustutkintalautakunnassa, johon Tervon tie vei 2000-luvun alussa.

Lautakunnassa hän sai kantapään kautta kokea, millaista tuhoa puutteellisessa ajokunnossa olevat kuljettajat voivat saada aikaan. Kymmenen vuoden ajan hän yritti lobata Helsingin yliopistoon puhtaasti ajoterveyteen keskittyvää professuuria.

”Ajoin professuuria eteenpäin puoliteholla, ideologisista syistä. Olin melkein luovuttanut ja ajattelin, että jos en minä, niin joku muu saa sen sitten.”

Eduskunnan liikennevaliokunnan tuella liikennelääketieteen professuuri perustettiin Helsinkiin vihdoin vuonna 2014. Rahoitusta varten saatiin lahjoituksia rahtareilta, vakuutusyhtiöiltä ja yksityishenkilöltä. Jatkorahoitustakin on liikennealan järjestöiltä luvassa.

”Nämä lahjoittajat ovat juuri niitä, jotka tietävät, mitä tieliikenneonnettomuudet oikeasti ovat. Tämä aalto on sitten lähtenyt liikkeelle joka puolella. Lääkärit ovat heränneet ajoterveyden valvontaan.”

Lääkärit kumileimasimina

Ylinopeusvalvontaakin rankempaa sapiskaa Timo Tervo antaa lääkäreille, joiden hyväksyvän kumileimasimen kautta kulkee ajolupia riskikuljettajille aina lääkkeiden väärinkäyttäjistä alkoholisteihin ja mielenterveyspotilaista dementikkoihin.

”Suurimpia ongelmia meillä ovat lääkärintarkastusten laatu ja koulutuksen puutteet. Lääkärit on koulutettu auttamaan potilasta, mutta pitäisi ajatella myös sitä, mitä potilas merkitsee muille tielläliikkujille ja heidän terveydelleen. Kolmannen osapuolen huomioimista ei lääkäreille ole lainkaan opetettu.”

Karmein esimerkki lääkärikunnan puutteellisesta osaamisesta on tilanne, jossa alkoholisti saa liikenteessä epileptisen kohtauksen ja tappaa jonkun sivullisen.

”Hänen sairautensa on voinut olla tiedossa, ja ajo-oikeus olisi pitänyt ottaa pois, mutta onnettomuudesta hän saa korkeintaan tuomion liikenteen vaarantamisesta. Siinä ei oikeus toimi. Eniten minua sieppaa silloin, kun uhrina on ollut lapsi.”

Viinaa ja lääkkeitä

Onnettomuustilastoissa enemmistönä ovat sairaat, humalaiset ja huumekuskit. Onnettomuudet kasautuvat 18–29-vuotiaille ja yli 70-vuotiaille, mutta riskikuljettajia löytyy kaikista ikäryhmistä.

”Nuorilla on psyykkisiä sairauksia, aivovammojen jälkitiloja tai päihderiippuvuutta. Keski-ikäisillä esiintyy alkoholin suurkulutusta, diabetesta ja ylipainoa. Vanhemmilla kuljettajilla korostuvat sairaskohtausriski ja iän myötä yleistyvä dementia.”

Tervo arvioi, että Suomesta on noin 20 000 ihmistä, jotka kiertävät lääkäriltä toiselle hakemassa reseptejä kipulääkkeisiin, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

”Eräs asiakas toivoi, että hänen silmäluomensa leikattaisiin, koska hän ei näe ajaa. Kun katsoin hänen reseptilääkkeidensä listaa huomasin, että eihän se tyyppi ollut edes hereillä vaan lääkkeistä umpikännissä. Jos sinä vetäisit sen yhdistelmän, nukkuisit siihen paikkaan. Perusteena oli krooninen kipu, mutta siihen lääkeyhdistelmä ei ollut järkevä.”

Yllättävintä Tervon riskianalyysissa on silti suomalaisten suosikkipäihteen alkoholin rooli.

”Alkoholi aiheuttaa enemmän kuolonkolareita tilanteissa, joissa alkoholisti ajaa nollassa promillessa kuin että veren alkoholipitoisuus on 0,2–0,5 promillea. Alkoholismi on riski vaikka ajaisit selvin päin.”

Kun alkoholisti aiheuttaa selvin päin onnettomuuden, syynä on tavallisesti epileptinen kohtaus. Ongelmia aiheuttavat myös sydänkohtaukset ja huonot kognitiiviset kyvyt.

”Meiltäkin on päässyt läpi potilaita, jotka ovat aiheuttaneet sivullisen kuoleman.”

Käräytä rattijuoppo

Rattijuopumusta Tervo pitää asenneongelmana, johon syyllistyvät sekä rattijuoppo että hänen ympäristönsä.

”Menimme vaimon kanssa veneellä baariin eräällä rannikkoseudun pikkupaikkakunnalla. Parkkipaikan suuntaan hoiperteli asiakas, joka oli niin kännissä, ettei ollut saada avainta osumaan lukkoon. Kun auto viimein käynnistyi, koko ravintola alkoi taputtaa.”

Tervo peräänkuuluttaa sellaista asennemuutosta, että huonokuntoisena rattiin yrittävältä kuljettajalta otetaan avaimet pois ja soitetaan taksi. Näin huolehditaan sekä riskikuljettajan että hänen ympäristönsä turvallisuudesta.

Entä kuinka Tervo itse puuttui havaitsemansa rattijuopon toimintaan?

”Olin jo soittamassa poliisin, mutta vaimo kielsi. Hän sanoi, että ne tulevat kimppuun ja potkivat mökin ikkunat sisään. Soitin jälkeenpäin, ja seuraavalla viikolla kaksi jätkää kärysi ratista. Se auttaa heti, kun on pienikin riski jäädä kiinni.”

Mikä sitten on Tervon resepti liikenneturvallisuuden parantamiseksi?

”Kannatan kohdennettua kameravalvontaa onnettomuustutkinnassa todettuihin riskipaikkoihin, kuten liittymiin, risteyksiin ja koulujen lähelle.”

”Ja karkeimmin ajoturvallisuutta läpi sormien katsoneet lääkärit pitäisi saada tuomiolle. Kun neljä lääkäriä on kieltäytynyt kirjoittamasta ajokorttitodistusta ja sitten viides lääkäri kirjoittaa, tällaisesta pitäisi tulla joku sanktio.”