Persuministeri lipsautti: Hallitus ei usko palkka- ja lomaleikkausten tehoon

12.09.2015 10.32

(Päivitetty: 12.09.2015 11.09)

Teksti:

Jussi Korhonen

Lakeja valmistellaan olettaen, että palkkojen ja lomien leikkaus ei toimi.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) ei luota hallituksen työntekijöitä kurittavan politiikan voimaan. Mäntylä totesi Ylen mukaan perjantaina, ettei talouskasvua ole näkyvissä ja että työttömyys lisääntyy.

Hallitus kertoi tiistaina ankarista toimista, joilla se muun muassa lyhentää lomia ja leikkaa palkkoja ja samalla alentaa työnantajamaksuja. Arvioissa toimien vaikutuksista näyttää vallitsevan hallituksen sisällä syvä erimielisyys.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) laskeskeli tuoreeltaan tiistaina, että hallituksen toimien työllisyysvaikutukset lasketaan kymmenissä tuhansissa. Hanna Mäntylän puheista puolestaan paljastui perjantaina, että hän valmistelee jopa uutta lainsäädäntöä sen olettaman pohjalta, että työttömyys päinvastoin lisääntyy.

Kyse ei ole siis pelkästä puheesta: hallitus on todellakin säätämässä lakeja siitä lähtökohdasta, että sen omat toimet epäonnistuvat.

Yhä erikoisemmaksi tilanteesta tekee se, että Mäntylä nimenomaisesti korosti, etteivät valmisteltavat lait ole yksin perussuomalaisten keksintöä, vaan että päätökset ovat koko hallituksen yhdessä linjaamia. Ilmeisesti hallituksen usko sen omien toimien tehoon on laajemminkin kortilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän mietteet kävivät ilmi hänen kertoessaan aikeista alentaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaa.

Vain kaksi vuotta edellisestä mahalaskusta

Mäntylän epäusko on ymmärrettävä. Historiaa ei nimittäin tarvitse kaivella kovinkaan kauas, kun vastaava toimenpide johti edellisen kerran mahalaskuun.

Useimmilla on tuoreessa muistissa Jyrki Kataisen (kok) hallituksen parin vuoden takainen päätös alentaa yritysten verotusta roimasti. Ratkaisun seurauksena piti syntyä 7000-9000 uutta työpaikkaa, mutta nyt nähdään, että tulokset olivat kaikkea muuta.

Ensimmäisenä alennetun veron vuonna 2014 yhteisöveroa ropisi valtion kassaan 800 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Samaan aikaan pörssiyhtiöiden omistajilleen maksamat osingot puolestaan kasvoivat suunnilleen saman verran. Satakunnan Kansan mukaan kolmannes tuosta rahasta valuu veroparatiiseihin tai veronkierron mahdollistaviin järjestelyihin.

Veronalennuksen vaikutusten kokoluokkaa voi hahmottaa vertaamalla sitä vaikkapa nykyhallituksen tekemiin leikkauksiin: pelkästään vuoden 2014 menetetyt yhteisöverotuotot vastaavat suunnillaan samaa, mitä hallitusohjelmassa lasketaan säästettävän kaikilla päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen tehtävillä leikkauksilla seuraavan viiden vuoden aikana.

Kuka uskoo yritykseen?

Yhteisöveroa laskettaessa usko asetettiin yrityksiin: kevenevän verotuksen vuoksi yrityksillä piti olla varaa työllistää enemmän. Kävi kuitenkin niin, että yrityksiä ei työllistäminen kiinnostanut.

– Sillä alennuksella ei kuitenkaan näitä maailmantalouden isoja käännepisteitä muutettu. Kun maailmantalous ei ole lähtenyt kasvuun, eikä euroalue ole kasvanut, niin ei meilläkään sitten yrityksillä hyvin mene, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoi viime tammikuussa yhteisöveron alentamisen vaikutuksista Ylelle.

Jyrki Kataista kokoomuksen puheenjohtajana seurannut Alexander Stubb asettaa uskonsa kuitenkin niihin samoihin yrityksiin, jotka eivät edellisenkään kädenojennuksen innoittamina työllistäneet.

– Nyt onkin suomalaisten yritysten ja suomalaisten yrittäjien aika osoittaa, että näillä toimilla on merkitystä. Tämä osoitetaan palkkaamalla lisää väkeä töihin. Yritysten vastuulla on nyt erityisesti tarjota lisää työtä suomalaisille, Stubb kirjoitti toiveikkaana blogissaan hallituksen uusista toimista.

Lähihistorian tuntien ei ole mikään ihme, että hallitus lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että pieleen menee taas. Stubbin ennusteessa kymmenet tuhannet työpaikat ennakoidaan syntyvän pitkällä aikavälillä. Tällä vaalikaudella ei nähtävästi ole odotettavissa työpaikkoja tai muutenkaan kurjuutta kummempaa, vaan pelkästään tulonsiirto työntekijöiltä yrittäjille.

Ja kun tulonsiirto ei tuota tulosta, iskee hallitus lupauksiensa mukaan jo parin vuoden kuluttua heikoimmassa asemassa oleviin jälleen uusilla leikkauksilla.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.