Onko epäeettistä ryhtyä äidiksi yli 50-vuotiaana? – Isyyskin pitäisi kieltää saman ikäisiltä

Nykytekniikalla biologisia lapsia on mahdollista synnyttää hyvinkin korkealla iällä. Mutta kuka saa päättää, kuka on liian vanha lisääntymään?
Lauri Seppälä
Ajankohtaiset 6.1.2017 15:04

Naisen vaihdevuodet eivät välttämättä ole hedelmällisyyden päätepysäkki. Kreikkalaisen Genesis Athens -klinikan gynekologit raportoivat kesällä 2016 onnistuneensa käynnistämään naisten kuukautiskierron uudelleen vaihdevuosien jälkeen.

Tutkimuksissa oli mukana 30 naista, jotka olivat kokeneet vaihdevuodet tavallista aikaisemmin. Tutkijaryhmä hyödynsi plasmansiirtoa, jota tavallisesti käytetään edistämään haavojen parantumista. Verihiutaleplasmassa on paljon kasvutekijöitä, jotka saavat kudokset ja niitä ruokkivat verisuonet kasvamaan.

Plasmatekniikka palautti munasarjat toimintakykyisiksi kahdessa tapauksessa kolmesta, kertoo tutkimusjohtaja Konstantinos Sfakianoudis New Scientist -lehdelle.

Yhden koehenkilön kuukautiset olivat päättyneet 40-vuotiaana, ja häntä hoidettiin tämän jälkeen viisi vuotta hedelmällisyysklinikalla onnistunein tuloksin. Tutkijat keräsivät naiselta kolme munasolua, joista kaksi hedelmöitettiin siittiöillä ja siirrettiin sitten naisen kohtuun.

Yorkin yliopiston lisääntymislääketieteen tutkija Roger Sturmey kommentoi, että tekniikka avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja myös eettisen keskustelun siitä, mikä äitiyden yläikärajan tulisi olla.

70-vuotias synnyttää

Myös itse synnytysprosessi on viime vuosina ravistellut perinteisiä käsityksiä äitiydestä. Keväällä 2016 maailmalla uutisoitiin 70-vuotiaasta Daljinder Kaur -nimisestä intialaisnaisesta, joka synnytti terveen lapsen.

Lapsi oli hedelmöitetty koeputkessa luovuttajan munasolun avulla Haryanan hedelmällisyysklinikalla. Lapsen isä ja Kaurin aviomies Mohinder Singh Gill oli lapsen syntymähetkellä 79-vuotias.

”Nähtyämme mainoksen koeputkihedelmöityksestä ajattelimme, että meidänkin on yritettävä, koska niin palavasti halusin oman lapsen”, Kaur kertoo Guardian-lehdessä.

Alkiokehitysopin tutkija ja Hanyaran hedelmällisyysklinikan omistaja Anurag Bishnoi selvittää, että synnyttäjälle tehtiin joukko lääketieteellisiä tutkimuksia mukaan lukien tiukat sydäntarkastukset.

Bishnoin mukaan tutkimukset osoittivat, että Kaur oli kunnossa ja terve. Raskauden aiheuttama riski Kaurin terveydelle ei ollut korkeampi verrattuna tilanteeseen, jossa hän olisi ollut keski-ikäinen. Bishnoi huomauttaa, että Kaurilla ja Gillilla on sukulaisia, jotka ovat valmiita huolehtimaan tarvittaessa lapsesta.

Bishnoi kertoo huomanneensa, että monet pitävät koeputkihedelmöitysten tarjoamista vanhemmille naisille epäeettisenä.

”Pointtini on, että jos asetatte kiellon koeputkihedelmöitykseen 45 tai 50 ikävuoteen, teidän täytyy asettaa kielto myös miehille. Jos puhutaan etiikasta, iän tulee tässä mielessä olla sama molemmille.”

Moralisteja riittää

Kun puhutaan ikääntyneemmistä synnyttäjistä, ensimmäisenä nousevat pintaan kysymykset terveydellisistä riskeistä – sekä lapsen että äidin.

Australian Lääkäriliiton tietojen mukaan vanhempien naisten raskauksissa on runsaasti riskejä, kuten raskausdiabetes, verenpaineongelmat, jopa sydänkohtaukset ja tukokset.

Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston tutkimuksessa vuonna 2012 havaittiin, että lahjoitetulla munasolulla raskaaksi tulleiden yli 50-vuotiaiden naisten joukossa ilmeni yhtä paljon komplikaatioita, muun muassa raskausdiabetesta ja ennenaikaisia synnytyksiä kuin vastaavalla tavalla raskaaksi tulleilla alle 42-vuotiailla naisilla.

Vanhemmilla naisilla oli myös korkeampia verenpaineita, mutta ero oli tutkijoiden mukaan niin pieni, että se on saattanut johtua myös sattumasta.

”Eettisessä keskustelussa terveysriskeistä ei puhuta enää niin paljon kuin aiemmin”, toteaa Bioetiikan instituutin puheenjohtaja Heikki Saxén.

Saxénin mukaan aihetta tulisi pohtia ennen kaikkea sitä kautta, ovatko iäkkäämmät ihmiset ylipäänsä sopivia vanhemmiksi.

”Aihe herättää paljon ennakkoluuloja. Toisen tilannetta ymmärtämättä monen on myös turhan helppo alkaa moralistiksi”, Saxen sanoo.

”Voihan esimerkiksi ajatella niinkin, että ’ruuhkavuosina’ lasten hankkiminen on yhteiskunnan paineiden ja odotuksien takia niin vaikeaa, että on oikein, että lapsia on mahdollisuus hankkia myös myöhemmällä iällä, ja vielä yhteiskunnan tuella.”

Saxénin mukaan varmaa on ainakin se, että päätöksentekoa tässä asiassa ei tule jättää yksinomaan terveydenhuollon ammattilaisten eikä minkään muunkaan yhden ryhmän saneltavaksi.

”Joskus tuntuu, että lisääntymiseen liittyvät kysymykset terveydenhuollossa on piilotettu vallan ja ammattilaisuuden rakenteisiin eikä niistä ole tarpeeksi avointa keskustelua ja päätöksentekoa.”

Lähteet:

Nature, New Scientist, Heikki Saxén.

Heikki Saxén on julkaissut yhdessä Salla Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?” (2016).