Mitä muuttolinnut vielä odottelevat? Ainakin myötäistä tuulta

Muuttolinnut suunnistavat reitillään muun muassa tähtien mukaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Linnut muuttavat muille maille, koska eivät selviä täällä talven yli.

Muuttolinnut suunnistavat reitillään muun muassa tähtien mukaan.
Teksti:
Ville Vanhala

Suomi on Venäjällä pesivien hanhien ja vesilintujen läpilentomaa.

Kun linnut lähtevät muuttomatkalleen Siperiasta, Novaja Zemljalta ja laajemmin Taiga-alueelta, ne lentävät ainakin itäisen Suomen yli.

”Syysarktikan aikana muuttavat myös kahlaajat ja kihut. Päivän aikana yhden havainnointipisteen saattaa ylittää jopa 100 000 muuttavaa arktista lintua”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Valtaosa linnuista jää talvehtimaan Länsi-Eurooppaan ja Itämeren rannikolle, mutta esimerkiksi jouhisorsa jatkaa matkaansa Afrikkaan saakka.

”Muuttoon valmistautuvat linnut kerääntyvät parviksi matalikoille ruokailemaan ja odottamaan suotuisia myötätuulia, ennen kuin ne lähtevät matkalleen.”

Kärkilinnun imussa

Syysarktika on Suomen osalta näyttävimmillään, jos Suomenlahdella on matalapaine ja Vienanmereltä käy idänpuoleinen tuuli.

”Muuttavat linnut lähtevät kiertämään matalapainetta, jolloin niiden reitti saattaa kulkea myös maamme sisäosien yli”, Lehtiniemi kertoo.

Valtaosa hanhista muuttaa auramuodostelmassa, mutta mitä enemmän lintuja parvessa on, sitä hajanaisempi on auran muoto.

Aurassa lintu yrittää seurata edellistä lintua tietyltä etäisyydeltä ja tietyssä kulmassa ilmanvastuksen vähentämiseksi.

”Pienimmissä auroissa auran kärkilintu vaihtuu harvemmin kuin suurissa. Sepelhanhet eivät muodosta auraa, vaan parvet lentävät puolikaaressa.”

Kompassi ja kello

Arktiset linnut muuttavat selviytyäkseen talven yli. Talvehtimisalueilla linnut tankkaavat ravintoa, ennen kuin suuntaavat keväällä paluumatkalle pesimisalueilleen.

”Touko-kesäkuun aikana pesimisalueelleen saapuvan linnun on oltava hyvässä kunnossa, että se pystyy pesimään. Myös ravinto saattaa olla vielä kesän alussa tundra-alueilla vähissä.”

Naarashanhet palaavat pääsääntöisesti synnyinseuduilleen. Koiraat taas pariutuvat talvehtimisalueella ja seuraavat valitsemaansa naarasta sen kotiseudulle.

Linnut osaavat suunnistaessaan käyttää hyväkseen maan magneettikenttää. Lisäksi ne valitsevat reittinsä tähtien ja auringonvalon suunnan avulla.

”Muuttolintujen suunnistamista auttaa se, että niillä on sisäinen vuorokausiajan kello ja vuodenajan kalenteri”, Lehtiniemi kertoo.

”Suurina lintuina hanhet osaavat tunnistaa myös visuaalisesti maisemia.”

Tarhasta puistoihin

Osa valkoposkihanhista elää maassamme ympäri vuoden, ja Suomessa pelkästään pesivät yksilöt poistuvat maastamme arktisten lintujen muuton jälkeen syyskuun puolivälistä lähtien.

Vuonna 2006 voimakas vastatuuli ja rankkasade pysäyttivät valkoposkihanhien muuton. Sen jälkeen Suomessa on levähtänyt jopa kymmenien tuhansien lintujen parvia.

Itämeren populaation katsotaan syntyneen kahdesta Gotlannin saarelle pesimään jääneestä valkoposkihanhesta ja eläintarhoista vapautetuista linnuista.

”Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien sukujuuret ovat Korkesaaren eläintarhassa, mutta naaraiden mukana populaatioon on tullut arktisia ja muualla Itämerellä syntyneitä lintuja.”

X