Kiveskoski ja Jyrävä – Kuusamon Kitkajoen kuohut saivat alkunsa jo puoli miljardia vuotta sitten

Kuusamon ainutlaatuiset jokikanjonit syntyivät satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat helposti saavutettavissa patikointireitein.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jyrävä on Kitkajoen ja Suomen uljaimpia putouksia. Yhdeksän metrin pudotus takaa kauas kuuluvan jyrinän.

Kuusamon ainutlaatuiset jokikanjonit syntyivät satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat helposti saavutettavissa patikointireitein.
(Päivitetty: )
Teksti: Juha Kauppinen

Kosket

Kohina kuuluu satojen metrien päähän.

Ääni voimistuu vähän kerrassaan – ja pian kulkija on rappusten yläpäässä. Raput laskeutuvat rotkolaakson pohjalle maastonmyötäisesti kiemurrellen. Villisti pauhaava Kitkajoki vilahtelee puiden välissä.

Rotkon pohjalla pääsee aivan veden äärelle, matalille kallioille, joille lähes kaikki Pikku Karhunkierroksen kulkijat pysähtyvät maisemaa ihailemaan. Siinä se nyt on: tarunhohtoinen Jyrävä, yksi Suomen suurimmista vesiputouksista.

Jyrävässä kanjonin pohjalla virtaavan kirkkaan Kitkajoen vedet puristuvat nopeasti kapeikkoon ja syöksyvät lyhyessä hetkessä yhdeksän metrin matkan alaspäin. Tästä syntyy jyrinä, josta Jyrävä epäilemättä on saanut nimensä.

Jyrävän alapuolisen suvannon rantakalliolla, jylhien kuusten katveessa istuu puolalainen pariskunta kuin teatterin kulisseissa.

”Uskomaton”, mies sanoo. ”Mielestäni Kuusamon kosket ovat jopa vaikuttavampia kuin Norjan putoukset.”

Ja niitähän Kuusamossa piisaa, koskia nimittäin.

Kiveskoski, Käylänkoski, Harjakoski, Myllykoski, Aallokkokoski ja Jyrävä. Siinä pelkästään Kitkajoen yläosan hienoimpia koskia. Eikä unohtaa sovi Oulankajokea, jonka koskista suurin ja kaunein on maanlaajuisesti tunnettu Kiutaköngäs.

Alueen jyrkät rotkolaaksot syntyivät puoli miljardia vuotta sitten. Kuusamon seudun poimuttuneet kalliot muodostuivat tuolloin maanjäristysten ja muun tektonisen toiminnan seurauksena.

Tuota perua ovat siis myös jokilaaksojen kosket, joita pääsee laskemaan useiden matkanjärjestäjien tarjoamilla pakettimatkoilla. Muutamassa tunnissa, muutamalla kympillä, pääsee tukevan kumiveneen kyydissä kaikki Kitkan tärkeimmät kosket – paitsi Jyrävää, joka on liian vaarallinen laskettavaksi.

Alaikäraja matkoilla on viisi vuotta. Oppaat tuovat mukana eväät, varusteet ja halukkaille kalastusvälineet. Vakuutukset kuuluvat hintaan, eikä matkaajan tarvitse muuta kuin imeä itseensä voimia, joita huikaisevan kaunis suomalainen luonto tarjoaa.

Kalat

Hannu Hiltula toivottaa myhäillen tervetulleeksi Retkietappiin, kuppilaan Ala-Juumajärven rannalla. Se on retkeilyn solmukohta, jonka pihalta lähdetään Pikku Karhunkierrokselle, ensin riippusiltaa pitkin ja sitten mutkitellen alajuoksulle Kitkajoen varteen.

Hiltulat ovat pitäneet Retkietappia vuosikymmenien ajan. Ensin kulkijat pysähtyivät muuten vain kahville. Nyt tarjolla on kahvin kylkeen pikkupurtavia ja myös mökkejä, joita tarjoavat vuokralle Kuusamon jokien läheisyydessä monet muutkin yrittäjät.

Retkietapin seinillä on eräromantiikkaa tihkuvia kuvia kalastajista mahtavine taimensaaliineen.

Kalastajalle Oulanka ja sen sivujoet Kitkajoki ja Kuusinki ovat paratiisi. Kitkan koskista vedetään perholla ja muilla välineillä taimenia, siikaa ja harjusta, järvillä puolestaan voi uistella haukea ja ahventa.

Kitkajoen taimeniin liittyy erikoinen yksityiskohta: Jyrävä jakaa joen kahtia. Sen ylä- ja alapuolella elävät taimenet eivät sekoitu keskenään.

Jyrävän yläpuolen taimenet laskeutuvat Kitkajärvestä jokeen kutemaan. Alajuoksulla puolestaan taimenet, tai Kitkanlohet, kuten vanha kansa niitä nimittää, tulevat Venäjän puolelta Pääjärveltä ensin Olangajokeen, joka muuttuu Suomen puolella Oulankajoeksi ja sitten Kitkaan, josta ne löytävät parhaat soraikot kutua varten.

Loistavat reitit

Kuusamon luontomatkailulla on vuosikymmenten juuret: ensimmäinen retkeilyreitti tehtiin Oulangalle jo 1955, kansallispuisto perustettiin vuotta myöhemmin. Tämän vuoksi reitistö on todella hyvin suunniteltu ja opastettu.

Kuusamon tunnetuimmat reitit Iso ja ja Pieni Karhunkierros kulkevat pitkin kauniita kanjonireittejä. Pieni Karhunkierros on 12 kilometriä pitkä ja sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Oulankajoen kanjonissa vastaavaa tarkoitusta palvelee Oulangan kanjonin päiväreitti, joka tunnetaan nykyään nimellä Kanjonin kurkkaus.

Jos janoaa hikisiä kilometriä ja ison vaelluksen tunnelmaa, silloin oikea valinta on oikea Karhunkierros, joka ei nimestään huolimatta ole rengasreitti, vaan kulkee 80 kilometrin matkan Sallan Hautajärveltä, Karhunkierroksen luontokeskuksesta, Rukan kylään. Karhunkierros on Suomen tunnetuin ja suosituin reitti, jota vaeltavat vuosittain tuhannet ihmiset. Sen läpivaeltamiseen kuluu aikaa matkaajien kunnosta ja kokemuksesta riippuen muutamasta päivästä viikkoon. Matkan varrella kulkija pääsee nauttimaan Suomen tärkeimpien ja ainutlaatuisimpien maisemien joukkoon kuuluvasta Oulangan rotkolaaksosta.

Luontoon hieman etukäteen perehtyvä tai oppaan mukaan ottava kulkija löytää alueelta tikankontin ja neidonkengän ja muut hienot kasviharvinaisuudet. Syksyllä Oulangan ja Kitkajoen varren reitit ovat ruskaretkeilykohteita vailla vertaa.

Karhunkierrokselle pääsee ilman omaa autoa vaikka Etelä-Suomesta asti: junalla Ouluun, bussilla Kuusamoon ja Kuusamon keskustasta kesällä kulkevalla Karhunkierrosbussilla jompaankumpaan päähän reittiä – sitten reppu selkään ja menoksi!

Tilaa Seura

X