Oslo on keidas merta ja historiaa rakastavalle matkailijalle

Lyhyen lentomatkan päässä odotteleva Oslo sopii yhtä hyvin taiteenrakastajalle kuin herkkusuulle.
Mirva Saukkola
Matkailu 8.1.2017 19:04

Turvallinen ja tuttu

Lento Osloon kestää alle puolitoista tuntia, ja yhteydet ovat hyvät. Erityisesti Norwegian-lentoyhtiön rantautuminen Suomeen on madaltanut hintoja hulppeasti. Parhaimmillaan lennät Osloon muutamilla kymmenillä euroilla.

Jos haluat jatkaa sentinsäästäjän linjalla myös laskeuduttuasi, unohda taksimatka keskustaan. Valitse sen sijaan edullisempi ja nopeampi junayhteys.

Oslolaishotelleista moni kuuluu tuttuihin ketjuihin. Mikäli mielessäsi on kuitenkin erityinen viikonloppu vaikka merkkipäivän viettämisen kunniaksi, voit valita myös ikimuistoisen hotellin.

Esimerkiksi Oslon vuonon äärellä sijaitseva, ultramoderni The Thief tarjoaa unohtumattoman näkymän ja hulppean spa-alueen, jossa kelpaa lekotella.

Vuonna 1874 avautunut luksusmajapaikka Grand Hotel puolestaan voi ylpeillä historian havinalla. Niin kirjailija Henrik Ibsen kuin taidemaalari Edvard Munch kerryttivät pitkän laskun sen ravintolassa. Myös Nobelin rauhanpalkinnon voittajalle varataan vuosittain yösija juuri tästä hotellista. Sijainti Oslon pääkadulla tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa hetkessä kaupungin tunnelmaan.

Yksi Oslon vahvimmista valteista on turvallisuus. Puhtaassa ja kauniissa kaupungissa tuskin tarvitsee säikkyä taskuvarkaita tai muita hämäräheikkejä edes sen vertaa kuin Helsingissä.

Ulkoilmaelämää ja kulttuuria

Taiteenrakastajaa Oslo hemmottelee etenkin Edvard Munchin perinnöllä. Maalarimaestron nimeä kantava museo esittelee ahdistuneen neron tuotannon tämän maineikkainta työtä eli Huuto-maalausta (1893) myöten. Työ ei enää kuitenkaan ole alkuperäiskunnossa sen seikkailtua tauluvarkaiden käsissä.

Toinen Norjan maailmankartalle nostanut taiteilija on kuvanveistäjä Gustav Vigeland, jonka taiteelle on niin ikään omistettu oma museo. Suuri osa Oslossa vierailevista matkailijoista kuitenkin perehtyy ihmisen anatomiaa kuvaaviin veistoksiin mieluummin ulkoilmassa. Vigelandin puisto Oslon laidalla on maailman suurin alue, joka esittelee ainoastaan yhden taiteilijan töitä.

1940-luvun lopulla valmistuneessa puistossa on hauska käyskennellä Gustav Vigelandin loihtiman, yli 200 mahtipontisen veistoksen keskellä. Lämpimänä vuodenaikana puistokävelyä varten voit ostaa vaikka eväät mukaan. Piipahda esimerkiksi Gourmet Marketissa, jonka valikoimista löydät norjalaisjuustojen ja muiden perinneherkkujen ohella niin espanjalaisia tapaksia kuin vietnamilaisia kevätkääryleitä.

Oslon uudempiin nähtävyyksiin kuuluu sen nykyaikainen oopperatalo. Snøhetta-arkkitehtitoimiston suunnittelema virtaviivainen kokonaisuus valmistui vuonna 2008. Kulujensa vuoksi kovin kiistelty kohde pursuaa taideteoksia muun muassa viime vuosina nykytaiteen supertähdeksi singahtaneelta, tanskalais-islantilaiselta Olafur Eliassonilta. Kevään mittaan ohjelmistossa riittää klassikoita, kuten Georges Bizet’n Carmen-ooppera.

Meren makuja

Meri on ollut osa norjalaisten identiteettiä jo viikinkiajoista lähtien. Moni Norjaan reissaava haluaakin tutustua historian tähän puoleen. Viikinkilaivamuseo tarjoaa mainion sukelluksen muinaisten merenkävijöiden historiaan.

Toinen kiinnostava katsaus meriseikkailuihin on Kon-Tiki-museo, jolla tosin ei ole mitään tekemistä pohjoisten vesien kanssa. Vaikuttava museo kertoo norjalaisen tutkimusmatkailija Thor Heyerdahlin tarinan. Uskalias seikkailija ylitti Tyynenmeren balsapuulutalla vuonna 1947. Myöhemmin hänen seikkailunsa jatkuivat muun muassa Atlantilla kaislaveneellä.

Paitsi että meri edustaa norjalaisten kansallistunnetta, se on myös heidän keittiönsä ydin. Etenkin viime vuosikymmeninä Oslosta on kuoriutunut herkuttelukeidas, jonka ravintoloita kansainvälinen lehdistö kehuu kilvan. Esimerkiksi upealla merinäköalalla kruunattu Lofoten tarjoaa kaikkia Atlantin herkkuja eri kalalajeista äyriäisiin. Ihan kaikki sen listan ruokalajit eivät kuitenkaan turistia innosta. Esimerkiksi grillattu valas, joka on Norjassa yllättävän yleistä, saa ulkomaalaisen luonnonystävän mielen herkästi apeaksi.

Oslon ravintolat ovat myös kahmineet rutkasti Michelin-tähtiä. Oopperatalon tuntumassa sijaitseva Maaemo on kahminut poikkeukselliset kolme tähteä. Sen keittiömestari Esben Holmboe Bang luottaa raaka-aineidensa suhteen Rudolf Steinerin opetuksiin biodynaamisesta viljelystä. Vaikka ravintolan nimi on selvää suomea, Bang selittää sen liittyvän muinaisiin, pohjoismaisiin myytteihin.

Yhden Michelin-tähden ravintoloita Oslossa riittää koko liuta. Yksi kiinnostavimmista on Brasserie Paleo. Nimensä se on saanut paleoliittisen ajan eli kivikauden mukaan. Jujuna on käyttää mahdollisimman aitoja raaka-aineita – vähän samaan tapaan kuin luolamiehet tekivät.