Teksti:
Jukka Vuorio

Olettekin varmaan huomanneet, että saatavillemme digitaaliseen internet-ajan maailmaan on ilmestynyt maksuton Periscope-niminen suoratoistopalvelusovellus, jolla kuka tahansa voi lähettää puhelimellaan reaaliaikaista video-ohjelmaa mistä tahansa.

Periscopen omistaa sosiaalisen median jättiläinen Twitter, ja Periscope-tilin avaaminen älypuhelimellaan Twitter-tunnuksia käyttäen onkin helpohko homma. Minäkin avasin sinne joulukuun alussa tilin.

Sitten ryhdyin katsomaan, minkälaista ohjelmaa suomalaiset ja etenkin helsinkiläiset lähettävät elämästään. Jotkut viettivät etkoja, siemailivat alkoholijuomia ja spekuloivat illan baari- ja yökerhojärjestyksellä. Toinen periscooppaaja puolestaan istui koulunsa käytävällä ja jutteli niitä näitä koulupäivänsä etenemisestä. Kolmas oli kävelylenkillä Pasilassa ja vastaili samalla katsojien kysymyksiin.

Kaikkia yhdisti harmiton, kevyt jutustelu, missä ei vaikuttanut olevan minkäänlaista käsikirjoitusta tai ennakkosuunnittelua lähetyksen sisällöstä. Se on ihan ok, mutta ei lähtökohtaisesti kovin kiinnostavaa. Ainakaan silloin, kun perusasetelma on suomalainen arki.

Minäkin haluan periscoopata (huomaatteko muuten, uusi verbi on syntynyt, vähän niin kuin facebookkaaminen tai tviittaaminen tai mesettäminen), mutta haluaisin lähetykseeni jotakin oikeaa ja suunniteltua sisältöä.

No, minähän olen kiinnostunut jääkiekosta ja seuraan sitä melko laaja-alaisesti. Ajattelin, että kun olen nyt ostanut lipun jääkiekon nuorten maailmanmestaruusturnaukseen Suomen ja Tshekin väliseen otteluun, niin siinäpä olisi oivaa sisältöä Periscopeen. Peli ja siihen meikäläisen ja kenties parin kaverin asiantuntevat kommentit.

Mutta onko se sallittua? Saako kansalainen lähettää omassa Periscopessaan urheilutapahtumia, joiden televisiointioikeudet ovat jollakin tietyllä tai tietyillä yhtiöillä, kuten nyt tässä tapauksessa Yleisradiolla?

Asiaan voinee parhaiten vastata Yleisradio itse, joten tiedustelin asiaa Yle Urheilun päälliköltä Panu Pokkiselta.

”Oikeudet tapahtumaan on tietenkin sillä, joka oikeudet on ostanut. Katsoja ei siis saa välittää tapahtumaa livetoistopalveluihin, ei jälkilähetyksenäkään. Asiaa valvoo tietenkin oikeuden omistaja, joka kontaktoi sitten palvelun ylläpitäjää nähdessään oikeuttaan loukatun siinä määrin, että kannattaa kontaktoida. Valvontaa tekevät myös itse livetoistopalvelun ylläpitäjät. He sitten poistavat tällaisia sisältöjä, joiden näyttämiseen kansalaisella ei ole oikeutta. Mehän omistamme Nuorten kisojen Suomen oikeudet. Periscopeen lähettäminen näkyy kansainvälisesti, joten siinä ei riko vain Yleä vastaan, vaan aika montaa muutakin, isomman markkinan maata vastaan”, Pokkinen viestittää.

Perhana, ei taidakaan meikäläisen innovointi Periscope-sisällöstä onnistua.

Myöhemmin saan vielä Ylen lakiosastolta puhelun, jossa kerrotaan, että oikeastaan urheilutapahtuman lähettämisen oikeudet omistaa urheilutapahtuman järjestäjä. Periaatteessa luvan periscooppaamiseen voi siis kuitenkin saada järjestäjältä.

Kisat järjestää kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF, joten tiedustelen lupaa suoratoistopalvelulähetykseeni suoraan Sveitsin päämajasta.

Tasan puolen tunnin kuluttua sähköpostiini kilahtavassa vastauksessa lupaa ei heltiä. Jääkiekkoa saavat lähettää vain ”accredited broadcasters”.

Minulla ei ole akkreditointia. En siis saa periscoopata junnujen peliä. Kisafiilis laimenee, mutta ei katoa.

On innovoitava jotakin muuta sisältöä. Ehkä lähetän analyysini periscooppailun sisältöjen tämänhetkisestä tilasta.

Pian tähän appiin saadaan varmasti ihan oikeita, mielenkiintoisia sisältöjä. Vielä ehtii edelläkävijäksi.

X