Ahkeran eläkeläisen tukiloukku: ”Minua rangaistiin siitä, että halusin tehdä töitä”
Tuija Jäkälä halusi tehdä töitä mahdollisimman pitkään. Sairastuttuaan hänelle selvisi venymisen hinta.
Tuija Jäkälä joutuu tulemaan toimeen 970 eurolla kuukaudessa lokakuun loppuun asti. Tilanne tuli eteen täysin yllättäen, eikä asialle voi tehdä mitään.
Tamperelainen Tuija Jäkälä, 60, istuu keittiön pöydän ääressä mietteliäänä. Edessä on nippu papereita, jotka ovat muuttaneet hänen elämäänsä melkoisesti.
Jäkälä jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2013, työskenneltyään 35 vuotta fysioterapeuttina. Hän oli kärsinyt selkävaivoista nuoresta asti. Uran lopussa kahteen kertaan leikkauksella jäykistetty lanne ei kestänyt enää fyysistä työtä, mutta Jäkälä ei halunnut lopettaa työntekoa kokonaan.
”Tykkäsin työstäni hirveästi, ja halusin tehdä sitä niin pitkään kuin pystyisin”, hän sanoo.
Vaakakupissa painoi myös jäljellä oleva asuntolaina, jota lisävuosien ansiot auttaisivat lyhentämään. Osa-aikaeläkkeen puoleen entisestä leikkaama työaika kuulosti hyvältä ratkaisulta.
Vuonna 2014 Jäkälän kunto kuitenkin heikkeni. Tämän vuoden tammikuussa työterveyslääkäri antoi lopullisen tuomion: mikään kuntoutus tai uudet leikkaukset eivät enää tekisi Jäkälästä työkykyistä.
”Pois oli vaikea jäädä, mutta ei selkäpotilaita voi kuntouttaa, jos ei itse pysty kävelemään.”
Lääkäri määräsi Jäkälälle sairauslomaa. Alkuvuosi sujui melko hyvin, sillä työnantaja, Tampereen yliopistollinen keskussairaala, maksoi Jäkälälle sairausloman ajalta palkkaa. Ongelmat alkoivat kesäkuussa, kun sairausloma loppui ja Jäkälän piti hakea Kansaneläkelaitokselta sairauspäivärahaa.
Tyly yllätys
Lääketieteellisin perustein arvioituna Jäkälän pitäisi saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Käytännössä sitä ei kuitenkaan voi saada ennen kuin on ollut sairauslomalla 300 päivän ajan.
Jäkälä sai odottaa pitkään jo Kelan päätöstä sairauspäivärahan myöntämisestä. Kun rivitaloasunnon postiluukku kuuden viikon ja parin puhelinsoiton jälkeen kolahti, kirjekuoren sisällä oli tyrmistyttävä viesti.
”Kelan päätöksellä saan viiden kuukauden ajan sairauspäivärahaa 9,87 euroa päivässä”, Jäkälä kertoo.
Päätöksessä todettiin, että täydestä sairauspäivärahasta vähennetään Kevan Jäkälälle maksaman osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen summa. Ilman tätä vähennystä Jäkälän sairauspäiväraha olisi 42,50 euroa päivässä.
”En suostunut uskomaan sitä todeksi. Ajattelin, että joku kesäharjoittelija oli tehnyt virheen”, Jäkälä muistelee.
Kelan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut virheestä.
Kun alennettu sairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläke ynnätään yhteen, Jäkälälle jää kuukaudessa käteen noin 970 euroa. Summa alittaa selvästi suomalaiseksi köyhyysrajaksi määritellyt 1 160 euroa.
Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttava 300 päivän raja tulee täyteen marraskuussa. Siihen asti Jäkälän on tultava toimeen alle tuhannen euron kuukausituloilla.
”Tällä rahalla pitäisi maksaa asuntolaina ja muut kulut. Onneksi en elä yksin, koska silloin en tulisi toimeen. Tällä hetkellä olemme eläkkeellä olevan mieheni tulojen varassa.”
Tavanomainen menettely
Kelan mukaan eläkettään vuosikymmeniä kartuttaneen Jäkälän putoaminen alle tuhannen euron kuukausituloille pohjaa tavanomaiseen sairausvakuutuslain mukaiseen menettelyyn.
Sairauspäivärahan suuruus lasketaan viimeisimpien tiedossa olevien verotulojen perusteella. Jos osatyökyvyttömyyseläke on alkanut tuona vuonna tai sen jälkeen, eläke vähennetään päivärahasta. Miksi ihmeessä?
”Se perustuu oletukseen, että ihminen on ollut ennen eläkkeelle jäämistään täysipäiväisesti töissä ja saanut sen mukaiset tulot. Jos täyden sairauspäivärahan lisäksi maksetaan osatyökyvyttömyyseläkettä, siitä tulisi ylikompensaatiota,” Kelan lakimies Pirkko Sihvonen selittää.
Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä sairauspäivärahasta, jos eläke on alkanut ennen sairauspäivärahan laskentaperusteena toimivaa verovuotta. Sihvosen mukaan järjestelmä toimii pääosin hyvin.
”Taustalla voi toki olla erilaisia tilanteita. Jos verovuoden tulot ovatkin jostain syystä pienet ja vähennys on silti tehtävä, se voi johtaa hyvin pieneen päivärahaan tai päivärahaa ei jää maksettavaksi lainkaan.”
Sihvonen sanoo, että Kelaan on tullut samasta aiheesta joitakin vihaisia soittoja. Hän kuitenkin arvelee, ettei ongelma koske suurta määrää ihmisiä.
Syynä pienet tulot
Tieto sairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutuksesta toisiinsa tuli Jäkälälle täydellisenä yllätyksenä.
”Ei minulla ollut aavistustakaan, että näin voisi käydä. Siitä ei tiedoteta missään.”
Hän olisi voinut välttyä nykyiseltä ahdingolta olemalla koko vuoden 2012 täysipäiväisesti töissä. Silloin tulojen perusteella laskettava sairauspäiväraha olisi nykyistä korkeampi, eikä nyt tehty vähennys kirpaisisi yhtä paljon. Jäkälän työkyky oli kuitenkin vuonna 2012 niin heikko, ettei täysipäiväinen työnteko ollut mahdollista.
”Olin selkävaivojen takia vuorotteluvapaalla yli neljä kuukautta. Sen takia tuloni jäivät tavallista pienemmiksi”, hän kertoo.
Jäkälä teki töitä niin paljon kuin terveys antoi myöten. Sairastumista ei voi ennustaa, ja nykyinen tuloloukku johtuu pohjimmiltaan huonosta tuurista.
Siksi köyhyysrajan alle joutuminen masentaa ja suututtaa Jäkälää.
”Tuntuu kohtuuttomalta, että itse tienattu eläke katsotaan sairauspäivärahaa vähentäväksi etuudeksi. Ikään kuin rangaistaan siitä, että on yrittänyt sinnitellä mahdollisimman pitkään töissä”, hän sanoo.
Kelalla ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Työeläkelainsäädännön mukaan täysi työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää pääsääntöisesti sairauspäivärahan ensisijaisuusajan jälkeen. 300 päivän sääntö on sama kaikille, vaikka henkilö olisi jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
Poikkeuksia ovat tapaukset, joissa henkilö ei ole ollut lainkaan sairauslomalla vaan hakeutuu suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytännössä tämä koskee vain harvoja.
Eläketurvakeskuksen raportin mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 23 500 osatyökyvyttömyyseläkkeen saajaa. Kelan tilastojen mukaan heistä 4 557 sai samana vuonna osatyökyvyttömyyseläkkeen takia pienennettyä sairauspäivärahaa. Tilasto ei kerro, millaiseen tulotasoon heidän sairauspäivärahansa perustuu.
Jäkälä uskoo, että moni muu on samassa tilanteessa kuin hän.
”Sairaana töissä sinnittelevillä ihmisillä harvoin on täysiä tuloja. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäädään usein rikkonaisten työvuosien jälkeen, eikä koskaan voi tietää kuinka kauan terveys kestää.”
Epäreilu tilanne
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ottaa Jäkälän tilanteeseen kantaa kuvauksen perusteella. Hän huomauttaa, että osatyökyvyttömyyseläkkeen tarkoitus on motivoida ihmisiä jatkamaan työelämässä sairauksista ja vammoista huolimatta.
”Tavoite toteutuu parhaiten, jos ihmisille ei synny riskiä toimeentulon heikentymisestä siinä tapauksessa, että he eivät selviydy enää edes osa-aikaisesti työelämässä. Tässä tapauksessa riski on toteutunut.”
Hiilamon mukaan tukiloukkuun tipahtamisen voisi estää muuttamalla täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisehtoja.
”Tämänkaltaisissa tapauksissa voisi luopua 300 päivän sairauspäivärahakauden vaatimuksesta ja henkilöt voisivat siirtyä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.”
Pirkko Sihvonen kertoo, että ajatus on ollut esillä, kun Kelassa on pohdittu osatyökyvyttömyyseläkkeen saajan sairauspäivärahaan liittyviä ongelmia.
”On mietitty, että voisiko osatyökyvyttömyyseläkettä täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi muutettaessa luopua ensisijaisuusajasta, eli 300 päivän sairauspäivärahakaudesta.”
Toistaiseksi ei ole tehty konkreettisia lainmuutosehdotuksia.
”Ensisijaisuusajasta on säädetty sekä sairausvakuutuslaissa että työntekijän eläkelaissa. Jos halutaan toimia toisella tavalla, näitä lakeja pitää muuttaa”, Sihvonen sanoo.
Liian pitkä aika
Tuija Jäkälä tietää, että asiat voisivat olla huonomminkin.
Koska hän oli töissä kunnallisella työnantajalla, palkanmaksu jatkui pitkään sairastumisen jälkeen. Sen ansiosta Jäkälä on pelkän sairauspäivärahan varassa kymmenen kuukauden sijaan vain viiden kuukauden ajan.
Yksityisellä sektorilla työskentelevän tai työttömän osatyökyvyttömyyseläkettä saavan asema on samassa tilanteessa heikko.
”300 päivää on hirvittävän pitkä aika. Olen miettinyt, mitä ihminen voi silloin tehdä. Hakea pankista lainaa, että pärjää? Tuskin sitä edes myönnetään työkyvyttömälle kovin helposti”.
Jäkälä huomauttaa, että nykyisin 60-vuotiaillakin on asuntolainaa. Säästäminen on sairaalle vaikeaa.
”Ei sairaana voi muuttaa halvempaan asuntoon, vaikka haluaisi. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevilla on yleensä tavallisten menojen lisäksi myös isot lääkekulut.”
Jäkälä toivoo, että osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääville annettaisiin enemmän tietoa siitä, miten sairastuminen vaikuttaa tuloihin.
Hänkin kannattaa 300 päivän säännön purkamista.
”Nyt tuntuu lähinnä siltä, että yritteliäisyys koituu omaksi turmioksi. Että siitä rangaistaan, kun haluaa tehdä töitä pidempään ja sitten sairastuu.”