Terrorismin päämäärä on demokratian multaaminen, johon hyödyllisinä idiootteina tarvitaan äärioikeistoa ja populisteja, Putinia ja Trumpia

Länsimainen demokratia on lähellä loppuaan, väittää professori Martti Koskenniemi. Miten niin?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Terrorismi voimistuu, EU rapautuu, suurvaltajohtajien lausunnot ydinaseista kovenevat. Mitä seuraavaksi? Kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi on yksi kansainvälisesti tunnetuista tiedemiehistämme.

Länsimainen demokratia on lähellä loppuaan, väittää professori Martti Koskenniemi. Miten niin?
Teksti:
Hannu Toivonen

Istanbul, Bagdad, Berliinin joulutori, Nizza…

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on seurannut murheellisena terrorismin jatkumoa.

”Kuoleman kylväminen on aina surullista, mielivaltaista ja kauheaa. Mutta yksittäisissä terrori-iskuissa sinänsä en näe kovin suurta draamaa. Huolestuneempi olen terrorismiin johtavasta yleismaailmallisesta eriarvoisuudesta ja siitä, mitä terrorismi länsimaisissa demokratioissa aiheuttaa”, Koskenniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että Isis pyrkii länsimaisen demokratian tuhoamiseen:

”Terrorismin torjunta on synnyttänyt meilläkin autoritaarista, itsevaltaista ajattelua. Tässä kuviossa Isis tietoisesti lietsoo populistisia ja äärioikeistolaisia liikkeitä, myös Suomessa.”

Koskenniemi kehottaa katsomaan äärioikeiston nousua esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Tai Britannian Brexit-päätökseen, trumpistien voittoon Yhdysvalloissa ja perussuomalaisten vaikutusvaltaan Suomessa ja sen hallituksessa.

”Juuri tähän terroristit tähtäävät. Populistit ja äärioikeisto ovat Isisille hyödyllisiä idiootteja.”

Sokeat demarit

Koskenniemen mukaan saatamme jo olla tilanteessa, jossa demokratia loppuu.

”Eikä demokratia tarkoita vain äänestämistä. Demokratia on ennen kaikkea poliittisten vastapuolten kunnioittamista, sopimuksia ja yhteistoimintaa, erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen keskustelua.”

Koskenniemi lisää Suomen tilanteen olevan toistaiseksi tyydyttävä. Merkkinä siitä hän mainitsee presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheen. Se oli kannanotto länsimaisen demokratian puolesta.

Toisaalta ovat perussuomalaiset ja siellä vahvat halla-aholaiset; onhan europarlamentaarikko Jussi Halla-aho jo ilmoittanut haastavansa puheenjohtajataistossa tarvittaessa myös Timo Soinin.

”Mikä sitten on vaikuttanut perussuomalaisten ja äärioikeiston nousuun Suomessa”, Koskenniemi kysyy ja vastaa itse:

”Mielestäni eurooppalaisen sosialidemokratian kriisi on suurin syy populismin kasvuun. Tony Blairin Englannin työväenpuolueessa aloittama niin kutsuttu kolmas tie ajoi perinteisen sosialidemokratian kannattajat pois puolueesta. He siirtyivät paremmin ’kansaa’ edustavina pidettyihin populisteihin, joiden joukossa äärioikeistolaiset demagogit ottivat johtoaseman.”

Tuonti-ideologiaa

Koskenniemi myöntää, että hän näkee edessään lähinnä mustaa. Tilannetta eivät helpota Bernie Sandersin tai Jeremy Corbinin valonpilkahdukset Yhdysvalloissa ja Englannissa.

Entä Suomessa?

”Silloin tällöin kohtaan työssäni myös perussuomalaisia kansanedustajia. Puolueessa on kyllä paljon kunnon ihmisiä, jotka arvostavat demokratian pelisääntöjä, sitä vastoin halla-aholaiset rasistit edustavat selkeästi äärioikeistoa”, hän sanoo.

Koskenniemen mukaan ei ole syytä ajatella, että nyt oltaisiin palaamassa 1930-luvulle, jolloin Suomessakin otettiin mallia natsi-Saksasta.

”Turhautuminen demokraattisiin instituutuoihin ilmenee eräänlaisena nihilisminä, kaikkien vallitsevien arvojen kieltämisenä. Perinteiset poliittiset instituutiot yritetään hävittää esittämättä tilalle mitään uutta. Tuntuu kuin Yhdysvalloissa ja Euroopan unionin piirissä oltaisiin vain kyllästytty siihen, että instituutiot tuottavat aina samaa politiikkaa – muistamatta, että turvallisuus ja hyvinvointi, joista protestoijatkin nauttivat, ovat juuri tuon politiikan tulosta. Sama nähtävästi kelpaa hyödyllisille idiooteille myös Suomessa.”

Kettu ja lapsi

Entä Putin ja Venäjä? Edustaahan nyky-Venäjä autoritaarista ajattelua verevimmillään, ja Vladimir Putinille Donald Trump tuntuu kelpaavan yhtä mutkattomasti kuin Euroopan äärioikeistojohtajat.

”Varmasti Putin hykertelee ja hieroo käsiään länsimaisen demokratian rapautuessa. Siksi hän tukee äärioikeistoa ideologisesti ja rahallisesti vetäen samalla mattoa Trumpin vastustajien alta. Tähän Putin–Trump-akseliin tiivistyy liberaalin demokratian pahin kriisi ainakin minun elinaikanani”, Koskenniemi toteaa.

”Juuri tähän terroristit tähtäävät. Populistit ja äärioikeisto ovat Isisille hyödyllisiä idiootteja.”

Vaikka Putinin Venäjä tuskin pystyy haastamaan länttä taloudellisesti, sen vaikutusvalta kasvaa maailman geopolitiikassa. Nähtäväksi jää, sopivatko Trump ja Putin etupiireistään ylitse muiden maiden, mihin myös Niinistö puheessaan viittasi, ja millä tavoin Suomi voi huolehtia eduistaan.

Uusi vaihe sopii Koskenniemen mielestä hyvin Putinille, joka presidenttinä on myös kommunistisen Neuvostoliiton entinen tiedustelu-upseeri ja KGB-vakooja. Miljardööri Trump puolestaan on Koskenniemen silmissä narsistinen pikkulapsi.

Epäpyhiä liittoja

”Putinin ajattelussa ensisijaista on Venäjän etu. Tässä mielessä en näe yhtäläisyyksiä perussuomalaisiin. Mutta myös perussuomalaiset laskevat politiikkansa vahvan johtajuuden ideologialle, mikä on yhtä vähän sopusoinnussa länsimaisen demokratian kanssa, kuin on Putinin toimintamalli”, Koskenniemi sanoo.

Asetelma vaikuttaa demokratian kannalta lohduttomalta; vieläpä Isisin terroristit taputtavat tälle kaikelle käsiään.

”Puheena on koko länsimaisen demokratian kriisi, jota terrorismi ruokkii. Lisääntyvän pelon seurauksena ihmiset muuttavat tapa-, käytös- ja matkustuskulttuuriaan.”

Matkustaisiko Koskenniemi itse esimerkiksi Istanbuliin tai toisaalle Turkkiin?

”Totta kai, herra paratkoon. Istanbul on hieno kaupunki. Mutta nykyään en ole enää varma Turkin yliopistojen kutsuista, kun islamismin ote kuristaa siellä myös akateemista elämää.”

Koskenniemi muistuttaa samalla kehittyvien maiden työntekijäköyhälistöstä, joka orjapalkalla rikastuttaa johtajiaan. Ennennäkemätön eriarvoisuus lisää katkeruutta, ääriajattelua ja – terrorismin kasvualustaa.

Taustalla

1 UUDENVUODENYÖNÄ 2017 Isis iski Turkin Istanbulissa. Aseistautunut terroristi hyökkäsi suosittuun yökerhoon ja tulitti hengiltä ainakin 39 uhria. Haavoittuneita oli kymmeniä.

2 HETI Istanbulin veriteon jälkeen itsemurhapommittaja räjäytti panoksensa vilkkaalla aukiolla Irakin Bagdadissa. Terrorijärjestö Isis ilmoittautui tämänkin teon taakse. Uhrien ja haavoittuneiden luku nousi lähes Istanbulin tasolle.

3 VERISIMMÄSSÄ Bagdadin itsemurhapommittajan iskussa kesällä 2016 sai surmansa noin 300 ihmistä. Sadat loukkaantuivat Isisin hyökkäyksessä.

4 TAVALLISET muslimit ympäri maailman ovat ilmoittaneet vastustavansa Isisin terrorismia. Isis itse julistaa toimivansa puhdasoppisen islamin puolesta sunnimuslimien nimissä harhaoppisia shiioja ja lännen rappiota vastaan.

5 SUOMESSA vuoden 2015 pakolaisaalto nähtiin kärjekkäimmillään Isisin salajuonena. Sen perusteella Isisin julmuuksia paenneet Lähi-idän muslimit leimattiin valheellisin perustein terroristeiksi.

X