Näin poliisin leikkaukset kuristavat liikennevalvontaa – Vain törkeimpiin ylinopeuksiin puututaan

Poliisi valvoo liikennettä alati niukkenevilla resursseilla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ylikonstaapeli Petri Molander ajaa Lahden keskustan läpi kohti Orimattilaa. Siviilipoliisiautossa on tutka ja kamera edessä ja takana. Kaikki liikenne kuvataan.

Poliisi valvoo liikennettä alati niukkenevilla resursseilla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Siviilipoliisiauton avoimesta takaluukusta näkyy katon rajaan, aivan lasin taakse sijoitettu tutka ja kamera.

Rattiin tarttuu ylikonstaapeli Petri Molander, liikenteenvalvonnan ryhmänjohtaja. Tietokoneen ääreen istuu vanhempi konstaapeli Sami Miettinen. Pysäytysautoa eli poliisin tunnuksilla varustettua pakettiautoa ohjaa vanhempi konstaapeli Sami Pöntinen.

Lahden keskustan läpi ajettaessa Molander asettelee sinisen piponsa kojelaudalla olevan tutkan ja kameran päälle. Kaikki liikenne edessä ja takana kuvataan.

Kameroihin kytketty rekisterikilpien lukulaite tunnistaa autojen rekisterinumerot videolta. Etupenkkien välissä on näyttö, jolla jatkuvasti päivittyvä rekisterinumeroiden lista juoksee. Miettinen valitsee listalta rekisterinumeron ja painaa enteriä.

”Rekisterinumeron perusteella otettiin tiedot ajoneuvosta ja omistajasta. Tietojen saamisen nopeus riippuu verkkoyhteyksistä. Jos on hyvä nettiyhteys, tiedot saadaan heti. Ongelmia tekniikan kanssa on melkein joka vuorossa.”

Päiväkalja?

Ensimmäinen kohde on Orimattilan Pennalan taajama. Aluksi tarkistetaan 40 kilometrin aluerajoituksen merkit, että ne eivät ole lumen peitossa. Pihasta poliisiauton perään kurvaa pakettiauto.

”Tämä henkilö näyttää siltä, että me lyömme hänelle pillin huuleen”, Molander sanoo ja kytkee vilkut päälle.

Pakettiauto pysähtyy. Puhallus alkometriin tuottaa puhtaat lukemat, mutta kuljettaja käsketään poliisiauton takapenkille. Kello 14.55 Miettinen tulostaa auton printterillä päivän ensimmäisen rikesakkolapun.

”Ilman turvavyötä ajamisesta tulee 70 euroa. Tuolta löytyvät tietosi ja puumerkki tulee tähän. Viikko aikaa valittaa Hämeen käräjäoikeuteen, jos tuntuu että tämä meni väärin. Ohjeellinen maksuaika on pari viikkoa. Asia on loppuun käsitelty. Pidä vyö!” Miettinen sanoo ja toivottaa hyvät viikonloput.

Millä perusteella kuljettaja pysäytettiin? Turvavyön puutehan huomattiin vasta puhallutuksen yhteydessä?

”Kokemuksen perusteella. Voi olla, että jos olet pakkasella ulkotöissä, tulee puna kasvoille. Mutta tuo paikka, josta auto lähti, on anniskeluravintola. Nyt on perjantai, ja saatat palkita itsesi juomalla oluen tai kaksi,” Molander lohkaisee.

Tutka piilossa

Nopeusratsia tehdään kulman takaa. Tie kaartuu aukealle paikalle loivasti metsän takaa. Molander tarttuu tutkaan.

Molemmat Samit odottavat autoissa – Miettinen tietokoneen ääressä ja Pöntinen pysäytysauton ratin takana valmiina takaa-ajoon.

”He syntyivät aikana, jolloin etunimiä oli niukemmin jaossa”, Molander lohkaisee.

Ensimmäinen auto saapuu mutkan takaa ja hiljentää huomatessaan virkapukuisen poliisin, mutta nopeuslukemat ehtivät tarttua tutkaan jo sitä ennen. Auto pysäytetään, ja kuljettaja saa kutsun takapenkille.

Tutka näytti 40 kilometrin alueella 61 kilometriä tunnissa, eli 21 kilometrin ylinopeus, josta vähennetään kolme kilometriä teknistä varmuusvähennystä.

”Tästä tulee 200 euron rikesakko. Se on aika tuntuva, mutta nopeuskin oli aika reipas, kun katsoo kuinka liukas ajorata on”, Molander sanoo.

Rikesakkoja korotettiin syyskuussa 2015, suuri osa kaksinkertaisiksi. Korotusta perusteltiin sillä, että edellinen tarkistus oli tehty 1999. Onko korotuksella ollut vaikutusta autoilijoiden käyttäytymiseen?

”Sikäli on, että 35 euroa turvavyöstä oli aika vähän mutta 70 euroa kirpaisee jo. Sillä saa ruokaakin pari kassillista”, Molander sanoo.

Pöntisen mukaan puhelinten liikennekäytössä ei kännykkäsakon tuplaus sataan euroon ole näkynyt. Liikenteessä puhelimia käytetään törkeästi, selataan jopa Facebookia. Hurjin tapaus oli asiakas, joka katseli elokuvaa tabletilta ajaessaan moottoritietä.

Löysät pois

Poliisitoiminnan tehostamisen nimissä eduskunta päätti 2013, että liikenteenvalvontaan erikoistunut yksikkö eli liikkuva poliisi lakkautetaan itsenäisenä organisaationa. Vuoden 2014 alusta yksikön henkilöstö siirrettiin poliisilaitosten vahvuuteen.

Lakkauttaminen oli osa laajaa organisaatiouudistusta. Vuonna 2009 Suomen 90 poliisilaitosta yhdistettiin 24 laitokseksi. Vuoden 2014 karsimisesta lähtien laitoksia on ollut 11. Samassa siivouksessa moni maaseudun poliisiasema on pannut lapun luukulle.

Välimatka lähimmälle poliisiasemalle on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 1999 se oli Poliisibarometri-tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisella seitsemän kilometriä, mutta 2016 jo 13,4 kilometriä.

Molander ei ole havainnut asemaverkoston harvenemisesta haittaa. Palautteen perusteella syrjäseudun asukkaat vaikuttavat olevan enimmäkseen tyytyväisiä siihen, että virkapukuinen poliisi näkyy kylänraitilla jopa enemmän kuin vanhan organisaation aikana.

”Näkyvyys on osa poliisin palveluita. Kun valvomme pääteiden liikennettä, pysähdymme niihin taajamiin, joista poliisiasemia on lakkautettu ja hoidamme samalle muut poliisitehtävät, jos koneella näkyy jotain.”

Vähemmän valvontaa

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapala sanoo uudistuksen epäonnistuneen ja romahduttaneen liikenteenvalvonnan erityisesti pääteillä.

”Liikenneturvallisuudelle on tehty karhunpalvelus. Liikenneturva, AKT, Liikennevakuutuskeskus ja Autoliitto vastustivat liikkuvan poliisin lakkauttamista, eli ne ihmiset jotka tietävät, mitä liikenteessä tapahtuu. Päätöksessä käveltiin asiantuntemuksen yli.”

Liikkuvassa poliisissa aikaisemmin työskennellyt Molander arvioi, että nykyisin työajasta noin puolet on liikenteenvalvontaa ja puolet muuta poliisitoimintaa.

”Tuntien kirjaus on hankalaa, että mikä on liikenteenvalvontaa ja mikä muuta. Huoltoon ja kuljetuksiin käytetty aika on pois liikenteen valvonnasta. Viime vuonna liikennesektorilta siirrettiin poliiseja Tornioon turvapaikkatutkintaan.”

Liikenteenvalvonta on pantu tavallaan vähäkaloriselle dieetille, jossa joka ateriasta napsaistaan pieni siivu pois.

Liikennevahinkotilastoissa laihdutuskuuri ei ole vielä näkynyt. Loukkaantuneiden ja kuolleiden määrässä on vuosittaista vaihtelua, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on menossa parempaan suuntaan.

Onnettomuustietoinstituutin tilastoissa sekä liikennevahinkojen että niissä loukkaantuneiden määrä kasvoi vuodesta 1999 vuosiin 2010–2011 asti, minkä jälkeen käyrä on osoittanut alaspäin. Kuolonuhrien määrä on ollut laskussa vuodesta 1999 lähtien.

Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari muistuttaa, että törmäyksistä yhä pienempi suhteellinen osuus johtaa kuolemaan.

”Vaikka ei voida sanoa, mikä osa turvallisuuden paranemisesta johtuu ajoneuvoista, sekä autojen passiivinen että aktiivinen turvallisuus on parantunut. Passiivisella tarkoitetaan korirakennetta, turvatyynyjä ja turvavyötä. Aktiivinen turvatekniikka taas ehkäisee onnettomuuksia”, Koisaari sanoo.

Läpi sormien

Ylinopeutta teillä ajetaan kuitenkin reippaasti. Keväällä järjestetyn valtakunnallisen 24 tunnin tehoratsian aikana kärysi 4 800 kuljettajaa.

Jos vastaava ratsia järjestettäisiin päivittäin, se tarkoittaisi teoriassa – ja vain teoriassa – 1 750 000 käryä vuodessa, jos ihmiset eivät ottaisi opikseen, ja poliisin resurssit olisivat jotain muuta kuin nyt.

Hämeen poliisilaitoksen liikennevalvonnan esimies, ylikomisario Jouni Takala pitää tilannetta huolestuttavana. Liikkuvan poliisin lakkauttamista isompi murhe on hänen mielestään se, että poliisien määrä vähenee vielä nykyisestään.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n tilastojen mukaan poliisien määrä vuonna 2010 oli 7 876, mutta 2014 enää 7 483. Mikäli henkilöstöä vähennetään samassa suhteessa, vuonna 2018 poliiseja on Suomessa enää 7 000.

Molander laskee, että nykyisen noin 7 200 poliisin päälle Suomessa pitäisi olla 4 000 poliisia lisää, jotta päästäisiin samaan määrään kuin Ruotsissa, väkilukuun suhteutettuna. Ruotsin poliisivoimien vahvuus on noin 20 000 ja väestö vajaat 10 miljoonaa.

Käytännössä poliisin dieetti tarkoittaa entistä tiukempaa priorisointia, myös liikenteessä.

”Ei ole resursseja pysäyttää 3–7 kilometrin ylinopeuksia, joista lain mukaan seuraa huomautus. Tänään 15 kilometrin ylitys on se, millä voimme toimia. Meitä on näin vähän ja autoja kaksi. Rajan ylittävät pysäytetään kaikki, jotta kansalaiset tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi”, Molander perustelee.

Tilannekohtainen arvio

Matkalla kohti Heinolaa ohitse ajaa auto reipasta vauhtia.

”Tuon voisimme ottaa mittaukseen”, Molander sanoo.

Tutkalukeman sijaan nyt mitataan keskinopeus. Ajanotto kytketään päälle, kun seurattava ohittaa sopivan maamerkin. Matkan mittaus kytketään päälle, kun poliisiauto ohittaa saman kohdan. Tietokone laskee keskinopeuden, 115 kilometriä tunnissa satasen alueella.

”Tuohon on turha puuttua. Jos me tässä ruuhkassa pysäytämme 115 kilometriä ajavan, seuraava voi olla 130 kilometriä tunnissa. Pyrimme löytämään räikeämpiä rikkojia. Tämä on sitä tilannekohtaista arviota.”

Puuttumiskynnys päätetään nostaa 21 kilometriin tunnissa, päiväsakkorajalle.

Ensimmäinen takaa-ajo

Seuraava ohitus on edellistä reippaampi. Molander kytkee keskinopeuden seurannan päälle.

”Tuosta tuli! Ja tuosta ja tuosta… saadaan ajovalot tuohon.”

”Saitko sä sen?” Miettinen kysyy.

”Joo, 123 kilometriä tunnissa 353 metrin matkalla, eli se riittää, kun 200 metriä on minimimatka keskinopeudelle. Kuljettajaa jo ahdistaa ruuhka tuossa edellä. Se odottaa, että baana aukeaa.”

Ahdistaa? Onko kuljettaja huomannut, että poliisi seuraa?

”Huikkaa Pönälle, että meille tuli asiakas”, Molander sanoo ja kytkee vilkut päälle. Miettinen ottaa poliisiradiolla yhteyden Pöntiseen, joka on suorittamassa rekkaratsiaa.

”Kolmeykkönen, me otetaan vauhti Citymarketin liittymään ja kirjoitetaan yksi lappu.”

Kuljettaja ajaa sivuun ja pysähtyy. Hän saa kutsun takapenkille. Ylinopeudesta ei ole erimielisyyttä.

123 kilometriä tunnissa satasen alueella tarkoittaa 23 kilometrin ylinopeutta. Keskinopeusmittauksessa ei tehdä teknistä varmuusvähennystä. Kymmenen päiväsakkoa tekee kuljettajan tuloilla 250 euroa.

Rekkavalvonta kärsii

Matka jatkuu kohti rekkojen taukopaikkaa, jossa pysäytysautoa ajavalla Pöntisellä on meneillään raskaan liikenteen rutiinitarkastus.

Asiakkaana on ulkomainen rekka ja sen kuljettaja. Molander tutkii renkaat. Ei huomautettavaa. Kontti on sinetöity teräsvaijerilla, joka on lukittu yhtiön sinetillä.

”Me voisimme avata kontin tarkastusta varten, mutta jätämme väliin. Kuljettaja joutuisi selittämään määränpäässä, miksi sinetti on murrettu”, Molander sanoo.

Raskaan liikenteen valvonta on kärsinyt liikkuvan poliisin lakkauttamisesta eniten. Vuoteen 2013 asti liikkuva poliisi vastasi rekkaratsioista lähes kokonaan, kun muusta liikenteen valvonnasta oli poliisilaitosten vastuulla noin puolet.

”Hommaan on nykyisin vaikea löytää tekijöitä. Työ tapahtuu ulkona, on likaista ja kylmää. Minua tässä kiinnostavat haasteet, jotka eivät lopu ikinä”, Molander sanoo.

”Muita töitä vain on niin paljon. Jos on kesä ja mökkikausi, täytyy miettiä tarkkaan, tehdäänkö raskaan liikenteen valvontaa vai vahditaanko ylinopeuksia ruuhkassa.”

Siviiliauto jatkaa ilman pysäytysautoa ja Pöntistä, joka jää tutkimaan rekkakuskin papereita.

Sakkorysä

Viitostiellä Heinolasta Mikkeliin päin on otollinen apaja ylinopeuksien saalistamiselle. Tutka näyttää taas reippaat lukemat.

”Hopeanharmaa Bemari! Katsotaan miten käy, luovutaan jos ei saada kiinni.”

Molander tekee u-käännöksen ja lähtee perään. Tutka mittasi 112 kilometrin tuntinopeuden 80 kilometrin alueella. Ylinopeutta 32 kilometriä, josta vähennetään kolme, jää 29.

”Ei ole mitään järkeä näin liukkaalla tiellä ja tällä vauhdilla ajaa kiinni. Me saadaan se tuolla risteyksessä pois. Hopeanharmaa Bemari. Rekkari tiedetään. Todennäköisesti se on näiden kahden auton etupuolella.”

Poliisiauto saavuttaa ylinopeutta ajavan, joka pysähtyy nähdessään vilkut. Kuljettajan saadessa pikavoiton Miettisen tulostimesta Molander seuraa ohi ajavaa liikennettä käsitutkalla.

Vastakkaisesta suunnasta tulee auto ylinopeutta. Molander syöksyy tielle vilkuttamaan. Auto pysähtyy. Toinen päiväsakko samasta paikasta.

”Kävipä tuuri! Hän olisi päässyt karkuun, jos olisi halunnut. Meillä ei ole pysäytysautoa, mutta sitähän kuljettaja ei tiennyt. Keskivertoasiakkaamme ovat aika tunnollisia ja kilttejä”, hän kehuu.

Tie hiljenee. Partio lähtee paluumatkalle kohti Lahtea.

X