Mitä tapahtui, kun natsijärjestö viimeksi lakkautettiin Suomessa – loppuiko toiminta?

Suomessa on kielletty äärioikeistolainen järjestö viimeksi 38 vuotta sitten.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Arviolta 15 000 ihmistä kokoontui yhteen monikulttuurisuutta puolustavassa mielenosoituksessa Helsingin Kansalaistorilla 28. heinäkuuta 2015.

Suomessa on kielletty äärioikeistolainen järjestö viimeksi 38 vuotta sitten.
Teksti:
Sanna Puhto

Muutamat kansanedustajat ovat toivoneet äärioikeistolaisen Suomen Vastarintaliikkeen laillisuuden selvittämistä – ja tarvittaessa sen lakkauttamista.

Vaatimuksen ongelmana on pidetty sitä, että Suomen Vastarintaliike ei ole rekisteröity yhdistys eikä sitä siksi voida lakkauttaa.

Rekisteröimättömyys ei kuitenkaan aiemmin ole ollut yhdistyksen lakkauttamisen este. Silloinkin on ollut kyse äärioikeistolaisesta järjestötoiminnasta.

Tapaus Siitoin

Turkulainen uusnatsi Pekka Siitoin perusti useita äärioikeistolaisia järjestöjä, muun muassa Isänmaallisen kansanrintaman.

Se ja kolme muuta Siitoimen järjestöä lakkautettiin vuonna 1977 Pariisin rauhansopimuksen vastaisina fasistisina järjestöinä.

”Siitoin oli ajatellut, että rekisteröitymättömyys suojaisi hänen järjestöjään lakkauttamiselta. Oikeuden tulkinta oli toisenlainen,” äärioikeistoon perehtynyt Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen sanoo.

Siitoin perusti heti järjestöjensä lakkauttamista seuraavana vuonna uuden äärioikeistolaisen järjestön.

Siitoimen esimerkki osoittaa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä selkeästi, että yhdistyksen lakkauttamisella ei ole mitään vaikutusta siihen toimintaan, jota lopettamisella halutaan suitsia.

Tommi Kotonen on eri mieltä. Hänen mielestään Siitoimen yhdistysten lakkauttaminen halvaannutti pitkällä tähtäimellä hänen järjestöjensä toimintaa.

”Järjestöjen taloudenpito vaikeutui oleellisesti, ja niiden terroritoiminta loppui suurin piirtein siihen. Toiminnan jatkuminen meni mahdottomaksi, kun keskeiset toimijat olivat pidätettyinä.”

Poliisilla keinot

Oikeusoppineen Matti Tolvasen mielestä järjestön lakkauttaminen on kuitenkin huono keino puuttua järjestön kyseenalaiseen toimintaan. Lakkauttamisen mahdollistava yhdistyslaki edellyttää selkeää näyttöä siitä, että rikos on tehty yhdistyksen nimissä. Sen osoittaminen on erittäin vaikeaa.

”Moottoripyöräkerhoja koskevissa oikeusjutuissa on ollut vaikeaa kiinnittää jäsenten tekemiä rikoksia yhdistyksen toimintaan. On tullut paljon hylkääviä päätöksiä, vaikka syyttäjän mielestä rikos on tehty ryhmän jäsenenä. Sille ei ole löytynyt näyttöä, ja teot on tulkittu tehdyn yksittäisinä yksilöinä”, Tolvanen sanoo.

Poliisilla on Tolvasen mukaan riittävät keinot puuttua laittomuuksiin ilman järjestöjen lakkautuksiakin.

”Poliisi voi ehkäistä ennalta ja puuttua jälkikäteen ilman, että toimintaa tarvitsee sellaisenaan kieltää”, Tolvanen sanoo.

Tutkija Tommi Kotosen mukaan nyt olisi tuhannen taalan paikka käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, minkälaisia järjestöjä Suomessa saa toimia.

”Olisi hyvä keskustella poliittisella tasolla sallivuuden rajoista ja siitä, voiko demokratia puolustautua sellaisia järjestöjä vastaan, jotka uhkaavat demokratiaa.”

Silti myös Kotosen mielestä tehokkain tapa puuttua Jyväskylän kaltaisin iskuihin on poliisin ennaltaehkäisevä toiminta.

”Polisi voi rajata sitä, ketkä pääsevät esiintymään kaupungin keskustaan. Poliisi voi myös toimia niin, että mahdolliset konfliktin osapuolet pidetään erillään.”

Tuhansia lakkautettu

Suomessa on 1900-luvun aikana lakkautettu roppakaulalla poliittisia järjestöjä.

”1920–30-luvuilla lakkautettiin lähinnä vasemmistolaisia järjestöjä,” Matti Tolvanen sanoo.

Vuonna 1936 yritettiin lakkauttaa eduskuntaan asti noussut Isänmaallinen Kansanliike IKL, mutta yritys kaatui korkeimmassa oikeudessa.

Välirauhan jälkeen 1944 lakkautettiin yli kolme tuhatta äärioikeistolaiseksi luokiteltua järjestöä, niiden joukossa muun muassa Lotta Svärd -järjestö, koska Neuvostoliiton kanssa tehty rauhansopimus edellytti niin.

Näiden joukkolakkautusten jälkeen on ollut vain Siitoimen tapaus 1970-luvulla.

Vuonna 1993 Venäjä tosin yritti nootin avulla painostaa Suomea lakkauttamaan uudelleenperustetun IKL:n vetoamalla Pariisin rauhansopimukseen. Yritys epäonnistui.

X