Miten Suomen puolustus kestäisi hyökkäyksen? Näin asiantuntijat vastaavat
Onko Suomen puolustuksen kestävyys tunteja, viikkoja vai kuukausia? Seura kysyi alan asiantuntijoilta, miten kauan Venäjältä tulevaa hyökkäystä vastaan pystyttäisiin puolustautumaan.
Liikekannallepano veisi Suomessa runsaasti aikaa. Kuva: Kari Hautala/Kuvaryhmä/SKOY.
Keskustelu Suomen armeijan puolustuskyvystä ryöpsähti julkisuuteen Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessorin Alpo Juntusen haastattelusta.
Juntunen epäili, ettei Suomen armeija kestäisi Venäjän hyökkäystä kuin muutamia tunteja. Juntusen mielestä Suomen puolustusvoimat kykenee puolustamaan vain osaa Etelä-Suomea (Ilta-Sanomat 7.1.).
Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund niputti Juntusen lausunnot ”ymmärtämättömäksi pupuksi” (Iltalehti 8.1.).
Alun perin keskustelun käynnisti Ruotsin puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson. Hän arvioi Svenska Dagbladetin haastattelussa Ruotsin kestävän hyökkäystä itsenäisenä valtiona vain viikon ajan.
Seura esitti saman kysymyksen tunnetuille suomalaisille turvallisuuspolitiikan ja armeijan asiantuntijoille.
Kuinka kauan uskotte Suomen armeijan pystyvän puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan?
”Tämä riippuu laajemmasta kansainvälispoliittisesta tilanteesta. Talvisodan tapaista tilannetta, jossa Suomi seisoi yksin vihollista vastaan, on vältettävä kaikin keinoin. Osana isompaa konfliktia, jossa vihollisenkin huomio on jakaantunut eri suuntiin, pystymme edelleen pitkään ja tehokkaaseen vastarintaan.”
EU-parlamentin edustaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho (ps).
Venäjä pystyy valtaamaan tarvitsemansa alueet muutamissa viikoissa, Markku Salomaa arvioi. Kuva: Kari Santala/ SKOY.
”Venäjää ei ehkä kiinnosta Suomi sinänsä, ja se ei välttämättä tavoittele koko maan valtausta. Se pystyy valtaamaan tarvitsemansa alueet muutamissa päivissä tai enintään muutamissa viikoissa. Suomen operatiiviset joukot tuhottaisiin kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä todennäköisesti jo perustamisalueillaan tai viimeistään keskitysmarsseilla, eivätkä ne ehtisi itse taistelutehtäviin lainkaan.”
Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön johtaja, dosentti Markku Salomaa
”Juuri tällä hetkellä meidän puolustusvoimat on sellaisessa kunnossa, että pystymme puolustamaan maata kaikkia potentiaalisia hyökkääjiä kohtaan riittävän pitkään. Jotta tämä olisi mahdollista tulevaisuudessakin, poliitikkojen pitää pystyä varmistamaan puolustuksen taloudelliset resurssit. Käytännössä tämä vaatii selkeää korotusta nykyiseen puolustusbudjettiin.”
Toiminnanjohtaja Janne Kosonen, Suomen reserviupseeriliitto
”Hankala aihe. Riippuu hirveän monesta tekijästä: kuka tulee, millä voimalla tulee, mistä tulee, miten pitkään on varoittanut etukäteen? Saamme melkoisen määrän joukkoja liikkeelle, jos ei jouduta yllätyshyökkäykseen. Liikekannallepano vaatii aikaa.”
Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen
Ermei Kannisen mukaan puolustus-tahdolla on suuri merkitys. Kuva: Tommi Tuomi/ Kuvaryhmä/ SKOY.
”Siihen on mahdoton vastata. Olosuhteet, ympäristö ja kaikki muut tekijät, jotka siihen vaikuttavat. Historia osoittaa, ettei mitään tilannetta ole pystytty loppuun asti ennustamaan. Meillä on kaikki edellytykset siihen, että Suomi kykenee puolustamaan omaa aluettaan. Sillä edellytyksellä, että kansa haluaa sen tehdä.”
Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen
”Suomen joutuminen puolustautumaan aseellisesti Venäjää vastaan liittyisi todennäköisesti laajempaan konfliktiin. Venäjällä ei ole missään tilanteessa mahdollisuutta käyttää koko sotavoimaansa Suomea vastaan, koska Venäjän täytyy pitää joukkoja varattuna erittäin laajalla alueella joka suunnassa. Vaikka Suomi ei saisi tilanteessa ulkopuolista apua, kestäisi puolustuskykymme todennäköisemmin kuukausia kuin muutaman viikon.”
Upseeriliiton toiminnanjohtaja, everstiluutnantti Harri Westerlund
Lisää aiheesta torstaina ilmestyvässä Seurassa (nro 3/2013).