Onko homesairas vakuutuslääkärin mukaan sairas vai ei?

Vakava mies seisoo Turun vääryystalon edessä.

Vielä tammikuussa 2010 tällä samalla paikalla oli miehen mielestä oikeustalo. Erkki Tuomi oli juuri aloittanut työt haastemiehenä sen toisessa kerroksessa.

Tuomi oli yksi Suomen tuhansista homepakolaisista. Hänen edellisestä työpaikastaan Vakka-Suomen käräjäoikeuden Mynämäen toimipisteestä oli löytynyt hometta. Se oli seuraus mittavista vesivahingoista, joita oli ollut vuosien varrella monta. Pahimmillaan konttorin seinät olivat pullistelleet, kun rakenteiden sisällä oli vesipusseja. Arkistoon oli pitänyt mennä kumisaappaat jalassa.

Tuomi sairastui ensimmäisen kerran tulvien jälkeen vuonna 2005. Hän alkoi rampata tutkimuksissa. Vähitellen terveys heikkeni. Kesällä 2009 hänellä todettiin astma.

Tuomi sai siirron Turun oikeustaloon, jotta hän pääsisi puhtaaseen ilmaan, takaisin kiinni työelämään.

Uutta elämää kesti viisi päivää.

Tuomi istui kokouksessa, kun hänen kurkkuaan alkoi kutittaa hillittömästi. Lähestyvä yskänkohtaus sai hänet nieleskelemään. Tuomea nolotti yskiä, etteivät uudet työkaverit ala katsoa.

Samalla hänen mieleensä iski ajatus.

”Ei kai taas!”

Eläkkeelle

Illalla Tuomen ääni oli käheä, keuhkoputkia poltteli. Tutut oireet viittasivat siihen, että myös Turun oikeustalossa oli sisäilmaongelma.

Tuomi meni lääkäriin, joka kehotti potilasta jäämään kotiin lepäämään.

”Sanoin, etten kehtaa. Olin ollut uudessa työpaikassa vasta viikon”, Tuomi muistelee.

Hän sinnitteli pari viikkoa, mutta tammikuun loppuun mennessä hengittäminen oli muuttunut puuskuttamiseksi. Oli pakko luovuttaa.

Sairausloma venyi lopulta lähes kolmen vuoden poissaoloksi. Tuomi yritti kyllä, mutta hän ei kyennyt palaamaan töihin.

Tammikuussa 2013 laamanni kutsui Tuomen tiukkaan kokoukseen. 63-vuotiaalle haastemiehelle annettiin kaksi vaihtoehtoa.

”Joko irtisanoudut ja hakeudut eläkkeelle, tai sinut irtisanotaan.”

Laamanni vaati allekirjoittamaan paperit tässä ja nyt.

Tuomi irtisanoutui ja hakeutui eläkkeelle kaksi vuotta ennen lainmukaista eläkeikää. Hän jäi ilman ammattitautieläkettä ja lääkekorvauksia.

Työnantaja kiisti, että Turun oikeustalossa olisi ollut hometta, vaikka Tuomen työhuoneen vierestä löytyi kosteusvaurio, ja talon kosteusongelmista kirjoitettiin Turun Sanomia myöten. Vakuutuslääkäri kiisti, että Erkki Tuomen astma oli peräisin työpaikalta.

Hallintopäällikkö toivotti eläkeläiselle hyvää kesää.

Yhdeksän kymmenestä

Erkki Tuomen tarina noudattaa tuttua kaavaa. Potilaiden – ja monen muun – oikeustajua koettelee, että vakuutuslääkäri voi hylätä selvät oireet ja asiantuntijalausunnot potilasta näkemättä. Kaiken kukkuraksi vakuutuslääkäri toimii erilaisilla eettisillä pelisäännöillä kuin muut terveydenhuollon ammattilaiset.

Asiasta on tehty kansalaisadressi, jossa on jo yli 11 000 allekirjoitusta. Adressin allekirjoittajat vastustavat lakipykälää, jonka mukaan vakuutuslääkärin ei tarvitse noudattaa samoja muotovaatimuksia kuin muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden. Allekirjoittajien mukaan pykälä tulisi kumota, koska se mahdollistaa totuudenvastaisten lausuntojen antamisen.

Saman adressin perusteluissa kerrotaan, että kyseenalaiset vakuutuslääkärin lausunnot ovat erityisen yleisiä homesairaiden työkyvyttömyyden arviointiin liittyvissä yhteyksissä.

Työterveyslaitoksen tilastot tukevat väitettä. Homesairaudet johtavat usein astmaan, ja vakuutuslääkärit hylkäävät ammattiastmalausuntoja hurjalla prosentilla. Vuonna 2013 Suomessa kirjattiin 652 ammattiastmaa ja epäilyä. Vakuutuslaitokset vahvistivat niistä vain 10 prosenttia.

Yhdeksän kymmenestä jää Erkki Tuomen tavoin ilman korvauksia.

”Vähäisten vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista osoittaa astman aiheuttajan tunnistamisen vaikeutta”, Työterveyslaitoksen Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 -raportissa sanotaan.

Raportissa ei pohdita sitä, että ammattiastmaan liittyy suuri taloudellinen intressi. Jos potilas saa ammattitautidiagnoosin, hänelle maksetaan työkyvyttömyyseläke, joka vastaa 85 prosenttia palkasta. Muussa tapauksessa eläke vastaa noin 60 prosenttia palkasta.

Kieltämällä ammattitaudin vakuutuslääkäri ansaitsee siis työnantajalleen – vakuutusyhtiölle – kasan rahaa. Vuositasolla puhutaan helposti kymmenistä miljoonista euroista.

Suomessa on myös tapauksia, joissa vakuutuslääkäri istuu lääkärinä samassa organisaatiossa, jossa potilaan diagnoosi tehtiin.

Niin kävi Erkki Tuomen tapauksessa.

Hylätty

”Hylätään äänenkäheysoire. Ei ole todettu sellaista sairautta (kuten allergista kurkunpääntulehdusta) joka voitaisiin todeta kosteusvauriomikrobien aiheuttamaksi ammattitautina.”

Valtiokonttorin vakuutuslääkäri Kirsi Karvalan lausunto on peräisin toukokuulta 2008, puoli vuotta sen jälkeen, kun erikoislääkäri E. Sala oli kirjoittanut lausunnon, jonka mukaan Erkki Tuomella on allerginen kurkunpääntulehdus.

”Hylätään myös hengitystieoireet”, lukee tammikuussa 2009 päivätyssä lausunnossa, jonka allekirjoittaja on edelleen Kirsi Karvala. Samoihin aikoihin hän kieltäytyi allekirjoittamasta maksusitoumusta, jolla potilas olisi päässyt Työterveyslaitoksen tutkimuksiin.

Vuonna 2009 Erkki Tuomen sairaus oli edennyt astmaksi. Samana syksynä hän pääsi lopulta Työterveyslaitoksen ammattitautitutkimuksiin. Hän kävi niissä kolme kertaa, viimeisen kerran keväällä 2010.

”Ei ole uutta ammattitautiepäilyä. Jatkotutk. ei tarpeen”, vakuutuslääkäri Karvala kirjoitti tammikuussa 2011.

Asiantuntija

Kirsi Karvala on Suomen vaikutusvaltaisimpia homesairauksien tutkijoita. Hän on väitellyt tohtoriksi kosteusvauriomikrobien aiheuttamista hengitysteiden sairauksista.

Karvala on myös Työterveyslaitoksen ylilääkäri, joka toimi pitkään saman laitoksen työterveysyksikön tiimipäällikkönä. Karvalan alaisuudessa on tehty paljon potilaiden ammattitauteihin liittyviä tutkimuksia.

Asiantuntijaroolissaan Karvala on osallistunut myös lakien valmisteluun. Hän oli eduskunnassa kahden eri valiokunnan kuultavana, kun alkuvuodesta voimaan tullutta työtapaturma- ja ammattitautilakia laadittiin.

Arvovaltainen asiantuntija on istunut myös monta vuotta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka käsittelee vakuutuslääkäreiden päätöksistä tehtäviä valituksia.

Muiden töidensä ohessa Karvala on toiminut koko ajan vakuutuslääkärinä. Erkki Tuomen tapausta käsitellessään Karvala toimi Valtiokonttorissa. Sittemmin hän on siirtynyt Varman palvelukseen.

Verotietojen mukaan lisätyö vakuutuslääkärinä on kannattavaa. Viime vuonna Karvalan ansiotulot olivat 124 000 euroa – saman verran kuin Työterveyslaitoksen (TTL) pääjohtaja Antti Koivulalla.

Pelisäännöt

”En tiedä, mikä Karvalan rooli on ollut näissä tapauksissa vakuutuslääkärinä”, TTL:n pääjohtaja Antti Koivula sanoo.

Hänen mukaansa Työterveyslaitoksella on Aluehallintoviraston (Avi)kanssa tiukat eettiset pelisäännöt, joiden mukaan lääkärin kaksoisroolia tarkastellaan.

”Ne ovat toimineet tähän asti hyvin. Me emme ole kokeneet, että siinä olisi ongelma.”

Tarkempi sääntöihin perehtyminen on yllätävän vaikeaa. Aluehallintovirastosta paperia ei löydy edes monen puhelinsoiton jälkeen. Koivulakaan ei lupaa toimittaa esteellisyysohjeita toimittajalle.

”Ne ovat meidän sisäisiä ohjeita.”

Mutta eikö eettisten pelisääntöjen tarkoitus ole lisätä organisaation läpinäkyvyyttä? Varmasti tällaisen paperin on oltava julkinen?

”En osaa sanoa. Voin selvittää sen”, Koivula sanoo.

Myöhemmin hän lähettää sähköpostilla ohjeistuksen, jonka Työterveyslaitos antoi Aville vuonna 2009. Paperissa käsitellään lääkäreiden sivutyötä vakuutusyhtiössä.

Ohjeen mukaan vakuutusyhtiössä työskentelevän lääkärin on jäävättävä itsensä, ”jos korvauksenhakija on ollut Työterveyslaitoksen tutkimuksissa ja asiaa käsitellään Työterveyslaitoksen tutkimuslausunnon perusteella.”

Myös hoitosuhde aiheuttaa jääviyden.

Niinikään työeläkevakuuttajien etujärjestö TELA on linjannut vakuutuslääkärin esteellisyyttä. TELAssa vakuutuslääkäriä pidetään esteellisenä, ”jos hän on esimiessuhteessa potilasta hoitavaan lääkäriin.”

Epäily

Valtiokonttorin asiakirjojen mukaan Kirsi Karvala käsitteli Erkki Tuomen asiaa sen jälkeen, kun tämä oli ollut TTL:n tutkimuksissa. Lausuntoa antaessaan Karvala oli Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö, siis esimiesasemassa Erkki Tuomea tutkineisiin lääkäreihin.

Seuran tietojen mukaan TTL:n vuonna 2009 antama ohjeistus oli suora seuraus eräästä toisesta tapauksesta, jossa Kirsi Karvala oli vakuutuslääkärinä kumonnut TTL:n – siis omien alaistensa – tutkimustulokset. Erkki Tuomen tapaus antaa ymmärtää, että vanha toimintatapa on ollut käytössä vielä ohjeistuksen jälkeen.

Antti Koivulan mukaan Karvala ei ole enää missään tekemisissä ammattitautidiagnostiikan päätöksiin liittyvissä tapauksissa. Nykyisessä ylilääkärin tehtävässään Karvala johtaa käytännössä koko työturvallisuusyksikön toimintaa.

Kirsi Karvala ei itse suostunut tätä juttua varten haastateltavaksi. Hän lähetti ainoastaan sähköpostin: ”Vakuutuslääkäritoiminnassa yhtenä keskeisenä periaatteena on huomioida esteellisyysnäkökohdat. Jos on syntynyt epäily esteellisenä toimimisesta, on hyvä että asia selvitetään asianmukaisesti siinä instanssissa, jonka prosessia epäillään.”

Hupsista, tuli astma!

Sen jälkeen kun Erkki Tuomen korvausrumba oli törmännyt vakuutuslääkäriin, hän otti yhteyttä Turun yliopiston työlääketieteen professori Tuula Putukseen.

Myös Putus on arvostettu homesairauksien asiantuntija. Hän tutki potilaan ja kävi läpi tämän pitkän potilashistorian Mynämäen tulvasta asti.

”Potilaalla on käsitykseni mukaan kosteusvauriomikrobien aiheuttama ammattiastma ja allerginen, krooninen kurkunpääntulehdus”, Putus kirjoitti lokakuussa 2012, pari kuukautta ennen kuin Tuomen työsuhde päättyi.

Putus on edelleen sitä mieltä, että Erkki Tuomen työkyvyttömyys aiheutui ammattitaudista. Putus kritisoi vahvasti tapaa, jolla homesairaita käsitellään Suomessa.

”Ihmisten annetaan sairastua. Heidän terveydentilaansa seurataan erilaisilla tempuilla, ja laskutetaan siitä vielä. Sitten todetaan, että hupsista, taas tuli uusi astma.”

Professori puistelee päätään kuullessaan, että yhdeksän kymmenestä ammattiastmasta hylätään vakuutusyhtiöissä.

”Eikö ole siivotonta!”

”Olen alkanut miettiä, että kannattaako meidän ylipäätään tehdä ammattitautidiagnooseja, kun ne enimmäkseen johtavat siihen, että kaikille tulee paha mieli”, Putus sanoo.

Hänen mukaansa ammattitaudin korvauksista päätetään enimmäkseen juridisin perustein.

Kosteusvauriot alkoivat yleistyä Suomessa 90-luvun puolivälin jälkeen. Hoitoon alkoi tulla potilaita, joista moni oli työskennellyt opetus- tai hoitoalalla tai sosiaalipuolella.

”Asiantuntijalääkärit kutsuttiin koolle ja kriteerejä kovennettiin. Silti tapauksia tuli liikaa”, Putus sanoo.

Hänen mukaansa suuri astmadiagnoosien hylkäysprosentti johtuu siitä, että vakuutusyhtiön sana painaa vuosi vuodelta enemmän. Siinäkin mielessä on omituista, että Työterveyslaitoksen henkilökunta voi työskennellä samaan aikaan vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.

”Vielä 80-luvulla ei olisi tullut kuuloonkaan, että istutaan kahdella jakkaralla.”

Putuksen mukaan kehitys on heikentänyt Työterveyslaitoksen asemaa.

”Ennen Työterveyslaitos ohjasi vakuutuslaitosten toimintaa. Nyt se on päinvastoin. Jonkinlainen vakuutuslääkäreiden kollegio ilmoittaa, että tästä eteenpäin astman pahenemisvaiheita ei korvata ammattitautina. Työterveyslaitoksessa tyydytään tähän. Siellä ei enää kirjoita sellaisia lausuntoja, koska he tietävät, ettei niitä korvata.”

Laki ei muutu, mutta sen soveltamistapa muuttuu. Se johtaa lääkäreiden ammattikunnan sisällä vastakkainasetteluun.

”Ikäviä kokemuksia on paljon. Ja ikävä kyllä ne menevät henkilökohtaiselle tasolle. Nykyään kyse on siitä, uskotko kaveria, uskotko potilasta vai uskotko juristia. Tästä on tullut teologiaa”, Tuula Putus sanoo.

Hänestä Suomessa olisi loistavat mahdollisuudet puuttua homesairauksiin ennaltaehkäisevällä tavalla – jos toimeen tartuttaisiin.

”Nykyään moni altistuu jo lapsena. Heillä on valmis herkkyys, kun he tulevat työelämään. Sitten he sairastuvat ja ovat ihan raatoja jo 30-vuotiaina. Minusta meillä ei ole tähän varaa.”

Keskustelu ongelmien ennaltaehkäisystä on ollut Tuula Putuksen elämäntyö.

”Sitä on käyty jo 25 vuotta ja käydään aina vaan uudestaan.”

Kerran vielä

Vielä 11 vuoden jälkeen oma potilashistoria saa haastemies Erkki Tuomen, 66, mietteliääksi. Koko prosessi on vienyt oikeuden palvelijalta uskon oikeusvaltioon.

”Pidän menettelyä erityisen ala-arvoisena nimenomaan siksi, että se on tapahtunut oikeushallinnon toimialalla, jolta tulisi voida odottaa korostettua oikeudenmukaisuutta.”

Tuomi harkitsee vakuutuslääkärin esteellisyyskysymyksen viemistä oikeuskanslerille.

Ehkä korvaushakemukset voi saada vielä kerran vireille.