Ovatko kolesterolilääkkeet vain keino rahastaa? Terveetkin syövät lääkkeitä, joiden tehosta väitellään

Viime kesänä turkulainen Anja, 82, oli uhmakkaalla päällä. Hän oli kyllästynyt jatkuvaan kipuun, jonka kolesterolia alentava lääke, Atorvastatin, aiheutti.

Oikeassa reidessä tuntuva lihaskipu on haitannut vakavasti liikunnallisen Anjan toimintakykyä. Vielä muutama vuosi sitten, ennen Atorvastatinia, hän käveli päivittäin useita kilometrejä. Nykyisin matka pihan poikki roskalaatikolle on kivun takia liian pitkä.

Kesän kapinahengessään Anja lopetti kolesterolilääkkeen syömisen. Varmuuden vuoksi hän kuitenkin ajoitti lopettamisen ajankohtaan, jossa seuraava lääkärikäynti oli muutaman päivän päässä. Kipu ei kadonnut lyhyen tauon aikana.

”En kyllä uskonutkaan sen katoavan. Pelkään, että lääke on ehtinyt vahingoittaa lihasta.”

Kapinallisuus ei ole Anjalle, entiselle opettajalle, tyypillistä.

”Minulle lääkäri on auktoriteetti, asiantuntija, jota tottelen.”

Anja sairastaa sepelvaltimotautia ja on syönyt kolesterolia alentavia lääkkeitä siitä lähtien, kun sai ensimmäisen ja ainoan sydänkohtauksensa 63-vuotiaana. Aluksi kolesterolilääke oli Lescol, eikä sillä ollut sivuvaikutuksia.

Viime kesänä Anja ei tavannut vastaanotolla omaa tuttua lääkäriään, vaan nuoren naispuolisen sydänlääkärin. Tämä kuitenkin reagoi Anjan kipuihin samalla tavoin kuin oma lääkäri. Hänkään ei välittänyt niistä.

”Ajattele sydäntäsi. Ota edes vähän”, lääkäri sanoi Anjalle ja puolitti annostuksen. Kipu ei sillä hellittänyt.

Riskijoukko kasvaa

Anja on yksi yli 660 000 suomalaisesta, jotka syövät kolesterolia alentavia statiinilääkkeitä. Statiinit ovat yksi maailman myydyimmistä lääkkeistä ja sitä ne ovat myös Suomessa. Kauppaniminä on esimerkiksi sellaisia kuin Zokor, Crestor tai Lipitor.

Statiinilääkkeet tulivat Suomessa markkinoille 1980-luvun lopussa. Vuosituhannen vaihteessa statiinien kohderyhmää laajennettiin niin, että lääkinnän piiriin otettiin myös terveet ihmiset.

Alettiin puhua ennaltaehkäisevästä lääkitsemisestä. Reseptejä kirjoitettiin kaikille, joiden katsottiin olevan riskiryhmässä.

Lääkitsemisen huumassa on unohtunut se, että useissa tutkimuksissa on todettu, että korkea kolesteroli ei nosta varsinkaan ikääntyneiden naisten riskiä saada sydänkohtausta. Muun muassa professori Timo Strandberg havaitsi tämän jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Sama todettiin myös niin sanotussa Framinghamin tutkimuksessa, joka on nykyisen kolesterolitutkimuksen kivijalka. Framinghamin pikkukaupungin asukkaita vuosikymmenten ajan seurattaessa ilmeni myös, että kolesterolin lasku lisäsi ikääntyneiden naisten sydänkuolleisuutta.

Suomessa lääkärit käyttävät sairastumisriskin arvioinnissa apuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulta löytyvää Finriski-laskuria.

Laskuri on yksinkertainen ja kenen tahansa käytettävissä. Kun syötät siihen omat taustatietosi, se kertoo selkeinä prosentteina, mikä todennäköisyys sinulla on saada sydäninfarkti, aivohalvaus tai molemmat seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suurena riskinä pidetään lukua, joka on 10 ja 14,9 prosentin välillä.

Pelkkä ikä siirtää valtaosan ihmisistä suuren riskin ryhmään.

Vaikka terveen, tupakoimattoman 65-vuotiaan miehen verenpaine- ja kolesteroliarvot olisivat normaalit, eikä hänellä olisi diabetesta saati perimän kautta tulevaa sydäntautiriskiä, mies saattaa saada lääkäriltä statiinilääkereseptin.

Jos tämä terve mies tupakoisi, hän voisi saada statiinilääkkeitä jo 59-vuotiaana.

Tällaisella riskikartoituksella 11 prosenttia suomalaisista on saatu syömään statiinilääkkeitä.

Lääkeyhtiöt nettosivat statiineilla Suomessa vuonna 2014 yli 77 miljoonaa euroa. Kaikki suomalaiset veronmaksajat osallistuivat 2014 statiinilääketeollisuuden tukemiseen 35 miljoonalla eurolla, sillä tuon summan Kansaneläkelaitos maksoi näistä lääkkeistä korvauksina.

Suomessa 40 prosenttia statiinilääkkeiden syöjistä on yli 70-vuotiaita. Nämä 276 000 eläkeläistä tukivat statiiniteollisuutta vuodessa yli 15,7 miljoonalla eurolla.

140 syö, yksi hyötyy

Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen on tuonut julkiseen keskusteluun sen, että iso osa nykyisistä hoitomuodoistamme on tehottomia ja siksi turhia.

Ennaltaehkäisevä lääkitys on hänen mielestään hyvä esimerkki tällaisesta, koska se on tehotonta ja kallista.

Hän arvioi, että ehdoton valtaosa statiinilääkkeistä käytetään ennaltaehkäisevästi.

”Ainoa tehokas tapa ennaltaehkäistä sydäntauteja on elintapojen muutos. Kaikki muu on näpertelyä.”

Lääkkeen tehokkuutta kuvataan niin kutsutulla nnt-luvulla (englanniksi number needed to treat). Luku kertoo, kuinka monen henkilön täytyy syödä lääkettä tietyn ajan, yleensä viisi tai kymmenen vuotta, että yksi henkilö hyötyy lääkkeestä.

Riippumaton tutkijaryhmä teki meta-analyysin ennaltaehkäisevän statiinihoidon tehosta.

Meta-analyysissä yhdistetään usean eri tutkimuksen aineisto, jotta tutkittavasta kysymyksestä saadaan vahvempaa näyttöä ja voidaan tehdä luotettavampia johtopäätöksiä kuin yksittäisen tutkimuksen pohjalta. Tutkimus julkaistiin yhdessä maailman arvostetuimmista lääketieteellisistä julkaisusarjoista, British Medical Journalissa, kolme vuotta sitten.

Tutkimus osoitti, että ennaltaehkäisevän statiinihoidon nnt-luku on 140. Tämä tarkoittaa sitä, että kun 140 henkilöä syö lääkettä viisi vuotta, yksi henkilö välttää sydänkohtauksen tai aivoinfarktin. 139 siis syö lääkettä turhaan.

Melko tehotonta siis. Ja kallista.

Mitä statiinien menekille tapahtui tutkimuksen julkaisun jälkeen?

Ei mitään. Surkeat teholuvut eivät ole lainkaan vähentäneet statiinien käyttöä.

Miksi?

Teollisuuden tuella

Ajatus ennaltaehkäisevän statiinilääkityksen hyödyttömyydestä ei ole virallisesti tunnustettua. Suomessa Käypä hoito -suositukset pitävät statiineja hyödyllisinä myös ennaltaehkäisyssä.

Sydänliiton ylilääkäri ja sydäntautien erikoislääkäri Mikko Syvänne toimii korkean kolesterolin hoitosuosituksia antavassa Käypä hoito -työryhmässä.

”Statiineilla on kiistaton teho silloin, kun hoidettavat potilaat on valittu mielekkäästi ja heidän elämäntapansa ovat kunnossa”, Syvänne sanoo.

Statiinien hyödyn kyseenalaistavaa tutkimusta on kuitenkin ilmestynyt jo pitkään.

Tutkija, dosentti Jussi Halleen työskentelee lääketeollisuudelle tutkimuspalveluja tarjoavassa laboratoriossa. Hän on seurannut vuosikymmenen ajan sitä, miten statiinien tehon ja turvallisuuden kyseenalaistava tutkimus jää pimentoon.

Halleenin mielestä on mahdollista, että valtaa pitävät kolesteroliasiantuntijat saattavat johtaa ihmisiä tietoisesti harhaan.

”Lääketeollisuus käyttää joka vuosi miljardeja lääkkeiden markkinointiin. Huomattava osa tästä rahasta käytetään avainasemassa olevien asiantuntijoiden ja lääkäreiden voiteluun ja muuhun toimintaan, jolla mustasta tehdään valkoista”, Halleen sanoo.

Statiinisuositukset laatineista Käypä hoito -työryhmän yhdestätoista jäsenestä kuusi kertoo saaneensa taloudellista tukea lääkeyrityksiltä joko luennointi- tai asiantuntijapalkkioina sekä koulutus- ja kongressikuluina. Esimerkiksi Mikko Syvänteen työskentelyä on tukenut yhdeksän eri lääkeyhtiötä.

Käypä hoito -työryhmä kertoo nettisivullaan olevansa riippumaton toimija.

Rahakasta manipulointia

Jussi Halleenin mukaan lääketutkimuksia manipuloidaan monin menetelmin.

Yleinen käytäntö on nykyisin se, että tutkijalääkärit allekirjoittavat sopimuksen, joissa tutkimuksen rahoittava lääkeyritys päättää, julkaistaanko tuloksia ylipäätään ja jos julkaistaan, niin miltä osin.

Itse koeasetelmat tehdään sellaisiksi, että halutun tuloksen saaminen helpottuu. Jos tulokset eivät sittenkään miellytä, niistä vaietaan.

Halleenin mielestä yksi ongelma on lääketeollisuuden harrastama asiantuntijoiden manipulointi.

”Hoitosuosituksia laativien asiantuntijoiden ymmärrys kolesterolista ja statiineista näyttää perustuvan lääketeollisuuden myyntimiehiltä saatuun koulutukseen, jossa tuodaan esille ainoastaan lääkkeiden kannalta myönteiset tutkimukset. Näyttää siltä, että asiantuntijat eivät ole lainkaan perillä vastakkaisista tutkimuksista. Jos niitä tuo esille, asiantuntijat leimaavat ne huuhaaksi tutustumatta niihin, vaikka niissä olisi kuinka kiistaton näyttö kolesterolilääkkeitä vastaan”, Halleen sanoo.

Tanskalainen lääketieteen professori Peter Götzsche on koonnut kirjassaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus pitkän listan oikeudenkäyntejä, joissa eri lääkeyhtiöitä on tuomittu satojen miljoonien, jopa miljardien korvauksiin laittomasta markkinoinnista, asiantuntijoiden lahjonnasta, lääkehaittojen peittelemisestä, virheellisten tuoteselosteiden laatimisesta, lääkkeen markkinoinnista muuhun kuin hyväksyttyyn käyttöön.

Götzsche ei ole kuka tahansa oman pesän likaaja vaan muun muassa arvostetun Pohjoismaiden Cochrane-keskuksen perustaja.

Cochrane-keskukset muodostavat maailmanlaajuisen riippumattomien tutkijoiden yhteistyöverkoston, joka tuottaa ja päivittää tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta.

Suomessa Cochrane-katsauksia käytetään muun muassa terveyspoliittisen päätöksenteon tukena ja hoitosuositusten laatimisessa.

Götzschen johtopäätös on, että markkinointi ja kaupalliset intressit ovat kaapanneet lääketieteellisen tutkimuksen kokonaisvaltaisesti ja kaikkialla maailmassa.

Paha paljastus

Pari vuotta sitten paljastui ikävä asia.

Brittiläinen Cholesterol Treatment Trialists eli CTT on erittäin arvostettu organisaatio, jolla on hallussaan 27 tärkeimmän kliinisen statiinitutkimuksen aineistot.

CTT:n tutkijat ovat tulleet tämän aineiston pohjalta tehdyissä lukuisissa tutkimuksissa ja julkaisuissa siihen tulokseen, että statiinit ovat tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä.

Muun muassa Suomen Käypä hoito -suositukset nojaavat näihin tutkimuksiin.

Kaksi vuotta sitten kuitenkin paljastui, että statiiniteollisuus on rahoittanut CTT:n toimintaa vuosien varrella yli 350 miljoonalla eurolla.

Vielä raskauttavampaa on se, että CTT ei ole tähän mennessä päästänyt mitään ulkopuolista tahoa tutkimaan aineistoa.

”Jokin tässä haisee ja pahasti, jos maailman luotettavimmiksi tunnustetut organisaatiot, kuten esimerkiksi Cochrane-verkosto tai British Medical Journal eivät saa aineistoa arvioitavaksi. En keksi tälle mitään muuta selitystä kuin sen, että statiinit eivät oikeasti toimi niin kuin on väitetty”, Teppo Järvinen sanoo.

Onko CTT-paljastuksesta keskusteltu Käypä hoito -työryhmässä?

”Kyllä se on keskusteltu läpi. Tämä on aika uusi asia, ja toivottavasti tähän saadaan järkevä ratkaisu”, Mikko Syvänne sanoo.

Syvänne toivoo, että luotaisiin säännöt, joilla tulokset voidaan riippumattomasti tarkistaa.

”Tässä pitää kyllä torjua se mahdollisuus, että tarkistus tehdään vääristellen. Tuloksia ei pidä antaa kenelle tahansa pahantahoiselle vääristeltäväksi.”

Sivuvaikutukset ilmestyvät

Kaupallisten intressien ylivalta on haitallista lääkkeiden käyttäjille. Statiinien kohdalla haitta näkyy esimerkiksi niin, että niiden vahingollisista sivuvaikutuksista vaiettiin pitkään.

”Nyt niistä on puhuttu julkisuudessa huomattavan paljon. Suurin piirtein joka neljäs käyttäjä kokee jonkin haittavaikutuksen statiinilääkkeistä”, sanoo statiineja kannattava Mikko Syvänne.

Syvänne syö itsekin statiineja.

Lääkeyhtiöt ovat viime vuosina joutuneet lisäämään statiinilääkepakkauksiin tietoja sivuvaikutuksista. Selosteissa kerrotaan statiinien saattavan aiheuttaa muun muassa muistihäiriöitä, lihaskipuja ja diabetesta.

Lihaskipu, josta Anja kärsii, on kaikkein yleisin statiinien sivuvaikutus.

Anjan Atorvastatin-lääkkeen pakkausselosteessa lukee muun muassa:

”Et ehkä voi käyttää Atorvastatin-tabletteja, jos sinulla on ollut toistuvia tai selittämättömiä lihassärkyjä tai -kipuja, tai jos olet yli 70-vuotias.”

On kuin Anjan lääkärit eivät olisi vaivautuneet lukemaan pakkausselostetta.

Itsearviointia

Voiko Anja – tai kuka tahansa – itse arvioida, kannattaako statiinilääkettä syödä, vaikka lääkäri sitä suosittelisi?

Teppo Järvisen mielestä kyllä voi ja juuri niin pitäisikin tapahtua.

”Jokaisen pitää itse miettiä, mitä pitää korkeana riskinä. Sitä ei kukaan voi toiselle sanella. Sen jälkeen tulisi miettiä, paljonko tämän riskin pitäisi laskea, että olisi valmis syömään lääkkeitä.”

Sitten pitää vielä pohtia, onko valmis kestämään mahdolliset sivuvaikutukset, ja kuinka paljon on valmis maksamaan tästä kaikesta.

”Tässä on kokoajan kyse siitä, että lääkkeellä yritetään ehkäistä sitä, että jotain pahaa ei tapahdu. Se on täysin eri pelikenttä kuin lääkkeet, joilla hoidetaan sairautta”, Järvinen muistuttaa.

Anjan mielestä tuollaisia asioita on vaikea päättää itse. Hänen tyttärensä ovat kannustaneet Anjaa lopettamaan statiinien syömisen, mutta Anja ei ole uskaltanut tehdä niin.

”Tottelen auktoriteettia, lääkäriä.”

Anja ajattelee realistisesti, että kuolema tulee, söipä lääkkeitä tai ei.

”Sen olen kuitenkin huomannut, että kun jalkaan oikein sattuu ja kävely on vaikeaa, sydämeenkin sattuu enemmän.”