”Maallinen oikeus teki hulluja päätöksiä” - Katkera riita miljoonaomaisuudesta jakaa Porin helluntailaiset

Porilaisen ravintolan lounaspöytään istahtaa pastori Pertti Järvinen. Paikalliset muistavat miehen takavuosikymmeniltä punaisen ralli-Volvon kuskina ja suuren autoliikkeen johtajana.

Johtaja Järvisen maailma muuttui kertarysäyksellä vuonna 1980, kun hän tuli uskoon.

”Kiitos Isä jokapäiväisestä leivästä…”

”Kaverit huomauttavat, että Järvisen kanssa on muuten mukava käydä syömässä, mutta sen ruokarukous on turhan äänekäs”, pastori Järvinen naurahtaa.

Osa Järvisen uskonveljistä sanoo, että pastori on tullut kalliiksi helluntailaisliikkeelle. Mokannut hän ei ole – päinvastoin. Maallinen oikeus on miehen toimet tutkinut ja todennut hänen olleen oikeassa.

Oikeastaan kolminkertaisesti oikeassa.

Pihalle heitetty

Elokuun viimeisenä sunnuntaina Porin keskustassa sijaitsevan Helluntaikirkon jumalanpalvelukseen on saapunut satakunta kuulijaa. Palveluksen edetessä käsiä nousee kohti taivasta, seksuaalisesti hyväksikäytetty nainen saa armon, kolehdinkerääjät lähtevät liikkeelle.

Musiikin myötä estradille nousee helsinkiläinen pastori Waltteri Haapala. Nuori saarnamies aloittaa osuutensa kysymyksellä Mikä on seurakunta.

Kuulijat istuvat mietteliäinä ja tovin kuluttua saarnamies vastaa itse:

Seurakunta ei ole rakennus vaan me ihmiset, Jumalan perhe. Seurakunta ei ole yhdistys, ei yhteisö vaan me olemme kaikkivaltiaan Kristuksen ruumis maan päällä.

Porin Helluntaiseurakunnan komea kolmikerroksinen kirkko valmistui vuonna 1979. Tänne ei kuitenkaan omistajataholla, pastori Pertti Järvisellä laumoineen ole enää asiaa, mies on pistettu kirkostaan pihalle. Järvisen mukaan kirkko ei ole ollut enää vuosiin Helluntailähetys ry:n kokoontumispaikka.

”Olemme kokoontuneet jäsentemme kodeissa, eri seurakuntien ja yhdistysten kerhotiloissa, kahviloissa ja ruokapaikoissa. Sadat uskonveljet ja -sisaret ovat menettäneet hengellisen kotinsa”, pastori Järvinen tuskailee.

”Ideologisesti erilainen Porin Helluntaiseurakunta lakkautti yhdistyksemme Porin Helluntailähetys ry:n vuonna 2010. Helluntaiseurakunta otti käyttöönsä omaisuutemme: muun muassa kirkkorakennuksen, leirikeskuksen ja arvokkaan irtaimiston. Kysymys on toiminnastamme ja 80 vuoden ajalta kerätystä varallisuudestamme”, Pertti Järvinen kertoo.

Sanontaa ”uskovaisten tavara on yhteistä” hoetaan pilke silmäkulmassa, mutta tämä kuulostaa jo mahdottomalta – suojaahan jo perustuslakikin Suomessa omaisuuden.

Kaappaus vai valtaus?

Helluntaikirkon takaoven avaa pastori Järvisen kiistakumppani, eri helluntailaisyhteisöjen hallituksiin vuodesta 1996 kuulunut Porin Helluntaiseurakunnan puheenjohtaja Seppo Salonen.

Valokuvaajaa Salonen ei halua paikalle.

”En halua valokuviin, sillä olen saanut jo tarpeeksi lokaa silmilleni Facebookissa.”

Kun pastori Järvinen puhuu omaisuuden laittomista haltuunottajista, tarkoittaa hän heistä ennen kaikkea Salosta.

Siis miten Salonen vastaa syytöksiin?

”Järvisen motiivi saattaa olla kosto. Jouduimme epäämään häneltä 2000-luvun alussa avioeron takia vankilalähetin työt”, Seppo Salonen vastaa. Hän kiistää väitteen satojen uskovaisten joutumisesta hengellisesti heitteille.

”Päinvastoin. Toimintamme on laajentunut viime vuosina varsinkin nuorisotyön puolella”, Salonen puolustautuu.

Helluntailaisuus on Suomen suurin kirkon ulkopuolinen uskonnollinen herätysliike. Suurin osa liikkeestä on itsenäisiä, pastori Järvisen tunnustamia yhdistysmuotoisia paikallisseurakuntia.

”Pohjoismaissa on aina vallinnut selvä paikallisten seurakuntien linja ilman keskitettyä hallinnollista organisaatiota. Helluntaiseurakunnat ovat olleet ikään kuin soluja, joita ei mahtikäskyillä ole määräilty”, pastori Järvinen sanoo.

Salosen mielestä kysymys ei ole oppiriidasta, vaan Järvisen yhden miehen ristiretkestä.

”Me haluamme vain keventää ja keskittää päätöksentekoa. Ne jotka tekevät, myös vastaavat juridisesti teoistaan”, Salonen vastaa.

Leivättömät pöydät

Helluntaikirkon lavalla Waltteri Haapala saarnaa riitelyn turhuudesta. Hän ottaa vertauksen oman kotinsa lastenhuoneesta, jossa riita roihahtaa yhdestä legoukosta.

Korotan ääntäni ja kysyn lapsiltani, mikä ihme nyt on. Hyllyllä on 209 legoukkoa, ja te riitelette siitä yhdestä. Meillä uskovaisille tapahtuu usein samoin, syyttelemme, että tuo toinen saa enemmän kuin minä.

Saarnamies Haapalan oppi riitelyn turhuudesta ei ole uponnut Porin hengelliseen maaperään. Kaupungissa on helluntailiikkeen sisällä riidelty raadollisesti vuodesta 2010 lähtien.

Oikeudessa riitaa on käsitelty jo kolme kertaa. Oikeuden pöytäkirjat ovat karua luettavaa: uskovaiset syyttävät toisiaan muun muassa asioiden vääristelystä, soluttautumisesta, omien etujen ajamisesta ja omaisuuden kaappaamisesta.

Liekö pastori Haapala perehtynyt uskonveljiensä riitaan, kun hän päättää saarnansa katse kattoon luotuna:

Jumala ravitse seurakuntaa, anna johdolle viisautta, annetaan huolet Jumalan hoidettavaksi.

Loppukesän säteet siilautuvat kirkkosalin ikkunoista, kun kuulijat kumartavat ja toistavat saarnamiehen perässä:

”Aamen, aamen, aamen ikuisesti”.

Hartaiden kuilu

Suomen Helluntaikirkko perustettiin vuonna 2002. Tuolloin pastori Järvisen nyt edustaman joukon Porin Helluntailähetys ry:n johto otti kaksoisjäsenyyden ja liittyi Helluntaikirkon Porin jäsenseurakuntaan.

Heti perustamisensa jälkeen Helluntaikirkko alkoi vallata varakkaita helluntailaisyhdistyksiä jäsenikseen.

Porin yhdistys ja sen 750 jäsentä oli yksi näistä valtauskohteista, ja ensimmäinen yritys käynnistyi vuonna 2010.

Kokous oli kaoottinen. Porin Helluntailähetys ry lopetettiin kannatetuista vastaehdotuksista välittämättä ja yhdistyksen omaisuus ja toiminta siirrettiin Helluntaikirkon Porin jäsenseurakunnalle, pastori Järvinen kirjoittaa oikeudelle lähettämässään yhteenvedossa.

Viimeistään tämän kokouksen jälkeen Helluntaiseurakunta jakaantui lakkauttamista vastustaneihin yhdistysläisiin ja lakkauttamista kannattaviin seurakuntalaisiin.

Pastori Järvinen valitti kokousmenettelystä Satakunnan käräjäoikeuteen. Oikeus totesi vuonna 2012, että kokous oli mitätön neljällä eri perusteella. Yksikin peruste olisi riittänyt mitätöimään kokouksen päätökset.

Vaasan hovioikeus vahvisti Satakunnan käräjäoikeuden tuomion vuonna 2014.

”Silti Helluntaikirkon Porin jäsenseurakunta yhdisti kirjanpidon, pitää tiloja hallussaan sekä ottaa vastaan yhdistykselle osoitetut avustukset ja testamentit”, Järvinen näyttää Helluntaiseurakunnan tasekirjasta.

Seppo Salonen on ilmiselvästi kiusaantunut selittäessään:

”Helluntailähetys ry:n kiinteistöt eivät ole siirtyneet meidän nimiin, koska emme ole tehneet yhdistyksen lopettamisilmoitusta patentti- ja rekisterihallitukseen.”

Kiistan oikeudenkäyntikulut ovat kohonneet tähän mennessä jo lähes 100 000 euroon. Laskua Salosen johtama Porin Helluntaiseurakunta on maksanut osin vakuutuksella, osin Helluntailähetykseltä kaappaamallaan varallisuudella.

Nyt seurakunnalla on kuitenkin huutava rahapula.

Kuka lainaisi?

Seuraavana, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina sanankuulijat ovat valmistautuneet Porin Helluntaikirkon ehtoollisjuhlaan.

Alkurukouksen jälkeen seurakunnan vanhemmiston jäsen Timo Toivanen ilmoittaa, että seurakunnan on otettava iso laina.

”Tämä tapahtuu Järvisen toiminnan takia. Vaihtoehtoina on joko pankkilaina tai jos joku seurakunnasta voi lainata, niin ottakoon yhteyttä”, Timo Toivanen ilmoittaa.

Ehtoollisjuhlassa vallitsee syvä hiljaisuus, kun vanhemmiston jäsen Toivanen käy läpi seurakunnan taloustilannetta.

”Kirkkorakennuksen vessojen remonttiin upposi 25 000 euroa. Budjetti ylittyi 5 000 eurolla, mutta tulos on hieno. Kiinteistöveroa on maksettava 6 200 euroa. Kuun lopussa erääntyy vielä työeläkemaksut 8 400 euroa”, Toivanen luettelee.

Oikeudettomasti haltuun otetun omaisuuden hoito siis maksaa. Todellinen syy siihen, että lainaa tarvitaan, ei ole suinkaan seurakunnan juoksevissa kuluissa, vaan oikeudenkäyntimaksuissa, jotka surutta kaadetaan ”Järvisen toiminnan” piikkiin.

Mutta ilon kautta – ikävien maallisten asioiden jälkeen kirkkoväki siirtyy laulaen taivaan iloihin.

He saapuvat juhlimaan idästä ja lännestä. Ei Pohjolan jäät, eivät helteiset säät kulkua lannista. Pois mereltä myrskyjen, pois polulta kyynelten.

”Hullut” oikeuspäätökset

Maallinen oikeus ei hävinnyttä Salosen johtamaa osapuolta lannistanut vaan se päätti kutsua ylimääräisen yhdistyksen kokouksen koolle. Uusi kokous pidettiin 6.4.2014.

Nyt kokouksessa äänestettiin. Ehdotus Helluntailähetys ry:n lakkauttamisesta ja sen omaisuuden siirtämisestä Porin Helluntaikirkon jäsenseurakunnalle voitti selvästi.

Pastori Järvinen valitti menettelystä taas Satakunnan käräjäoikeuteen.

Hallituksella ei ollut toimivaltaa kutsua kokousta koolle, koska yhdistys ei ollut päässyt valitsemaan itselleen hallitusta kuuteen vuoteen, Järvinen perusteli valitustaan.

Heinäkuun alussa pastori Järvinen otti kolmannen voittonsa, kun Satakunnan käräjäoikeus päätti, että myös vuoden 2014 kokous oli mitätön.

Lainvoiman oikeuden päätös sai syyskuun alussa.

Oikeuslaitoksen mukaan vanhemmisto on päinvastoin toiminut väärin lakkauttaessaan Helluntailähetys ry:n toiminnan ja ottaessaan sen mittavan omaisuuden käyttöönsä.

Salonen vastaa, että käräjäoikeuden päätöksen perustelut olivat niin hullut, että niiden kanssa ei voinut elää.

”Oikeuden päätöksessä yksilön etu meni yhteisön edun edelle. Toimintamme lähtökohta on, että yhdistys on ollut lakkautettu vuosien 2010 ja 2014 välisen ajan.”

Riita myrkyttää

Porin Helluntaikirkossa lavalle nousee tulisieluinen saarnaaja, pastori Petri Harjula, joka siirtää maiset murheet sivuun ja lupaa uskoville ihanan tulevaisuuden taivaissa.

Siellä pääset eroon tupakasta, säryistä ja ihmissuhdeongelmista. Kristallivirran äärellä olet Jeesuksen kanssa.

Ehtoollisjuhlan edetessä kirkkoväki nousee kunnioittamaan seurakunnan pitkäaikaisen jäsenen siirtymistä ikuisuuteen. Hiljaisen hetken päättää rukous:

Kunnioitamme Lahjan muistoa. On vain yksi nimi, jonka kautta on pelastus. Yksi nimi on ylitse muiden – Jeesus. Halleluja.

Sanoiko kolmas kerta, kolmas oikeuden päätös, toden?

”Oikeudenkäynnit ovat olleet myrkkyä seurakunnalle. 99 prosenttia jäsenistämme ei halua riidellä”, Seppo Salonen vakuuttaa.

Kaksi kirkon narikassa seisovaa järjestysmiestä vahvistaa Salosen kommentin.

”Toivottavasti riita poistuu päiväjärjestyksestä nopeasti. Tässä täytyy puhua kieli keskellä suuta, mutta seurakunnan toiminta on hyvällä mallilla.”

Vielä paljastuu yksi kiemura viimeisen päälle riideltyyn kuvioon.

Porin jäsenseurakunta erosi Helluntaikirkosta toukokuussa 2014 ja perusti uuden uskonnollisen yhdyskunnan. Samaan rekisteriin kuuluvat mm. Jehovan todistajat, mormonit, islamilaiset yhdyskunnat ja Bahai-yhdyskunta.

”Osaa jäseniämme ärsyttää kirkko instituutiona. Halusimme palauttaa rauhan seurakuntaan, erosimme Helluntaikirkosta ja perustimme uuden Helluntaiseurakunnan”, Seppo Salonen perustelee päätöstä.

Järkevät ihmiset

Ehtoollisjuhlan loppuhuipennuksen lähestyessä pastori Harjula siunaa kaikki ihmiset aina porilaisista maahanmuuttajiin ja maaperät Porista Keniaan.

Hurmos nousee ja pastori panee parastaan.

Ehtoollisella saamme haistaa ja maistaa Kristusta, tuntea ja koskea Kristusta viiden aistiportin kautta. Meidän ei tule koetella Herran kärsivällisyyttä. Puhun teille kuin järkeville ihmisille. Halleluja.

Pastori Järvinen ja Helluntailähetys ry:n puheenjohtaja Seppo Salonen tapasivat ns. sovintokeskustelun merkeissä oikeuden viime päätöksen saatua lainvoiman.

Järvinen sanoo ehdottaneensa sovintoa. Salonen taas kokee Järvisen uhkailleen häntä rikosoikeudellisilla toimilla.

”Sanoin sovintokeskustelussa, että jos epäilykseni vahvistuvat, se voi johtaa rikosoikeudellisiin toimiin”, Järvinen sanoo.

Seppo Salosella on vain yksi ratkaisu: neljättä kertaa oikeuteen ei lähdetä.

”Lokakuun puolivälissä kutsutaan yhdistyksen kokous koolle. Se valitsee uuden hallituksen, joka päättää sitten, miten Helluntailähetys ry:n kanssa toimitaan.”

Ehtoollisjuhlan päätteeksi pastori Harjula kutsuu kaikki kuulijat tervetulleeksi Jumalan pöytään. Vakavat miehet mustissa lähtevät kiertämään kirkkosalia leivän ja viiniastian kera.

Leipä on gluteeniton ja astian keskiosassa on vaihtoehto, alkoholiton viini, julistaa pastori Harjula.