Professori: Korkea kolesteroli ei ole sairaus

Korkea kolesteroli ei ole sairaus. Siksi kolesterolilääkitys ei ole sairauden hoitoa vaan ennaltaehkäisyä. EIkä edes kovin tehokasta, sanoo tutkija.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Korkea kolesteroli ei ole sairaus, mutta silti moni syö siihen lääkkeitä.

Korkea kolesteroli ei ole sairaus. Siksi kolesterolilääkitys ei ole sairauden hoitoa vaan ennaltaehkäisyä. EIkä edes kovin tehokasta, sanoo tutkija.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Yli 660 000 suomalaista syö kolesterolia alentavia lääkkeitä eli statiineja. Ne ovat myydyimpiä lääkkeitä niin Suomessa kuin maailmalla.

Suomessa statiineja syötiin vuonna 2014 yli 77 miljoonalla eurolla.

Turhaanko?

”Korkea kolesteroli ei ole sairaus”, sanoo tutkimusprofessori Elina Hemminki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Korkea kolesteroli on kehon normaalista toiminnasta poikkeava ilmiö, samoin kuin esimerkiksi kohonnut verenpaine tai nopea syke. Nämä ilmiöt saattavat ennakoida ja edesauttaa sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin, mutta silti jokainen kyseisistä oireesta kärsivä ei sairastu.

Suomessa on muutamia sukuja, joissa geenivirhe aiheuttaa poikkeuksellisen korkeaa kolesterolia. Nämä tapaukset liittyvät familiaaliseen hyperkolesterolemiaan, FH-tautiin.

”Äärimmäisen korkeasta kolesterolista voidaan ajatella, että se on jo sairaus, koska kyse on hoitoa vaativasta tilasta.”

Geenipoikkeaman kantajia on Suomessa noin kymmenen tuhatta. Silti statiinilääkkeitä syövät sadat tuhannet.

Ei tyrkytystä

Moni luulee hoitavansa statiineilla sairautta, vaikka hoitaa niillä vain sairastumisen riskiä, eli ennaltaehkäisee.

Miksi on tärkeää ymmärtää ero sairauden hoidon ja ennaltaehkäisyn välillä?

Muun muassa siksi, että ennaltaehkäisy lääkkeettömillä keinoilla on paljon tehokkaampaa.

”Hyvä ruokavalio ja liikunta eivät ole vain tehokkaampia tapoja alentaa kolesterolia vaan ne estävät monia muitakin sairauksia kuin sydänongelmia”, Hemminki sanoo.

Onko kyse ennaltaehkäisystä vai sairauden hoidosta vaikuttaa siihen, miten lääkäri ohjeistaa potilasta. Ainakin sen pitäisi vaikuttaa.

”Ennaltaehkäisyssä lääkärin pitäisi varoa tyrkyttämästä omia mielipiteitään potilaalle. Kun on kyse sairauden hoidosta, lääkäri voi tuoda aktiivisemmin esiin omaa käsitystään”, Hemminki kuvaa.

Olipa kyse ennaltaehkäisystä tai sairauden hoidosta, potilas punnitsee aina itse, ottaako hän lääkityksen vai ei.

Reinon riski

Kuinka paljon statiinit alentavat riskiä sairastua?

Otetaan esimerkiksi iäkäs henkilö, jolla on ollut jo kerran sydänkohtaus. Kutsutaan häntä Reinoksi. Reino hyötyy tutkimusten mukaan enemmän statiineista kuin hän, joka ei ole koskaan saanut kohtausta.

Statiineilla yritetään estää Reinoa saamasta uutta sydänkohtausta.

Reinolla on korkea riski saada sydänkohtaus, koska hän on sellaisen kerran jo saanut.

Korkeaksi riskiksi sanotaan esimerkiksi 20 prosentin todennäköisyyttä saada uusi kohtaus. Jos Reino ei muuta elintapojaan millään tavalla, mutta alkaa syödä statiineja, hänen riskinsä saada sydänkohtaus laskee 16 prosenttiin.

Eli: ilman kolesterolilääkkeitä Reinolla on 80 prosentin todennäköisyys selvitä ilman uutta kohtausta. Jos hän syö statiineja, hänellä on 84 prosentin todennäköisyys välttyä uudelta sydänkohtaukselta.

Reino voi itse arvioida, aleneeko riski hänen mielestään riittävästi siihen nähden, mitä sivuvaikutuksia statiinit mahdollisesti aiheuttavat.

Surkeat hyötyluvut

Toinen tapa, jolla statiinien tehoa voi havainnollistaa, on niin sanottu nnt-luku. Luku kertoo, kuinka monen henkilön täytyy syödä lääkettä tietyn ajan, esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta, jotta yksi hyötyy.

Kuvitellaan Liisa, jolla ei ole koskaan ollut sydänkohtausta. Liisan tapauksessa nnt-luku vaihtelee tutkimuksesta riippuen. Yhden tutkimuksen mukaan 96 Liisan pitäisi syödä viisi vuotta statiineja, jotta yksi Liisa välttäisi sydänkuoleman. Toisessa tutkimuksessa saatiin vielä huonompi luku: 139 Liisaa söisi lääkettä turhaan viisi vuotta, jotta yksi hyötyisi.

Tällaiset havainnollistavat keskustelut lääkärin vastaanotolla auttaisivat potilasta päättämään, haluaako aloittaa ennaltaehkäisevän lääkityksen vai ei.

Niitä ei taideta kovin laajalti käydä.

X