Sisäministeriön Päivi Nerg: ”On tullut viestejä siitä, että poliisia kohtaan saatetaan hyökätä”

Elämä on opettanut Päivi Nergin selviytymään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Elämä on opettanut Päivi Nergin selviytymään.
(Päivitetty: )
Teksti: Milla Ollikainen

Ajankohtaisohjelmiin ilmestyi viime syksynä vakava nainen. Pakolaiskriisi oli ulottunut ennen kokemattomalla tavalla Suomeen, ja toimittajilla riitti kysyttävää Päivi Nergiltä.

Siitä lähtien sisäministeriön kansliapäällikkö on pitänyt yleisön ajan tasalla välillä päivittäinkin muuttuvasta tilanteesta. Nerg on muun muassa puolustanut poliisin toimintaa ja ottanut tiukan kielteisen kannan katupartioihin.

Mielikuva Nergistä vakavana virkamiehenä murtuu, kun hän astuu ministeriön neuvotteluhuoneeseen. Hän vaikuttaa puheliaalta, ja kertoo mielellään lapsuudestaan pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa, ja urasta, joka on tuonut hänet sisäministeriöön.

Siinä vaiheessa Nergin ääni tosin ohenee, kun hänen oman tarinansa päähenkilö on 15-vuotias isän menehtyessä.

Silloin tytär oli kirjaimellisesti kuihtua.

Isoisä oli ministeri

Suolahden keskustassa sijaitsi 1960-luvulla Kansallis-Osake-Pankin konttori. Samassa talossa asui pankinjohtaja Lasse Vesterisen perhe.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Vesterinen oli kanttori, mutta oli ison perheen myötä päättänyt siirtyä parempipalkkaisiin hommiin. Neljä lapsista asui 1960-luvulla vielä kotona, kolme jo omillaan, ja yksi oli kuollut pienenä.

Joskus konttorin ollessa suljettu johtajan lapset pääsivät autioon pankkisaliin juoksemaan. Mutta kun kotona vierailivat pankkivalvojat, oikea Suolahden herrakerho, piti lasten olla hiljaa ja pöydän koreana.

Päivi oli perheen toiseksi nuorin lapsi, mutta kotona asuvista ainoa tyttö, joten hänen osakseen lankesi äidin avustaminen tarjoilussa.

Kodin arvomaailma oli perinteinen: koti, uskonto ja isänmaa – paino viimeisellä. Elettiin hyvää aikaa: Suolahden suuri työllistäjä Rauma-Repola kasvoi ja kaikkialla rakennettiin. Ja Nergin oma isä oli työnsä puolesta monessa mukana.

”Isä oli hyvin diplomaattinen, hän yritti välttää ristiriitoja ja löytää niihin ratkaisuja.”

Politiikasta isä ei ollut kiinnostunut toisin kuin Päivi Nergin isoisä Vihtori Vesterinen. Hän oli Maalaisliiton kansanedustaja ja ministerinä useissa hallituksissa ennen ja jälkeen sotien. Nergin setä Paavo Vesterinen toimi keskustan kansanedustajana 1970–80-luvuilla.

Veljensä poliittista uraa Päivi Nergin isä ei ehtinyt nähdä, sillä hän kuoli äkillisesti 63-vuotiaana. Isän piti juuri jäädä eläkkeelle ja koko perheen muuttaa Keuruulle. Asuntokin oli jo ostettu. Teini-ikäinen Päivi sai tiedon isänsä kuolemasta Sveitsiin, missä oli kesän au pairina.

”Isän kuolema on muovannut mua aivan mielettömästi.”

Sureva teinityttö kävi Keuruulla lukion ja kirjoitti ylioppilaaksi hyvillä arvosanoilla.

Samalla hän ajoi itsensä loppuun.

Anoreksiaa ei tunnistettu

Päivi Nerg ymmärsi vasta paljon myöhemmin sairastaneensa anoreksiaa isänsä kuoleman jälkeisinä vuosina. Syitä laihtumiseen etsittiin muun muassa kilpirauhasesta, ja umpisuolikin leikattiin. Anoreksiaa ei tunnistettu.

”Mutta jos nyt katsoo ylioppilaskuvaa, niin jokainen pystyy asian siitä näkemään.”

Tervehtyminen alkoi lukion jälkeisenä välivuonna Sveitsissä, missä Nerg asui siskonsa luona ja työskenteli juustolassa. Hän saattoi viimein purkaa pahaa oloaan siskolleen – lapsi oli suojellut äitiään omalta murheeltaan.

Juustolatöissä heräsi kiinnostus alaan, ja Nerg lähti opiskelemaan elintarviketaloutta. Valmistuessaan maisteriksi 1980-luvun puolivälissä hän oli myös jo aviovaimo ja äiti.

Seuraavat kymmenen vuotta Nerg työskenteli lihanjalostusteollisuudessa. Ensin laboratorioesimiehenä, sittemmin laatu- ja henkilöstojohtajana.

Hän kuului 32-vuotiaana pörssiyhtiön johtoryhmään liha-alan ensimmäisenä naisena.

”Elin lapsuuteni poikien keskellä ja ympärilläni on aina ollut paljon miehiä. Kukaan mies ei ole koskaan kampittanut minua.”

Mutta kyllä kampitettukin on – tai ainakin yritetty. Muistellessaan nimitystään kansliapäälliköksi Päivi Nergiä puistattaa vieläkin.

”Minusta tehtiin broileri”

”Virkanimitys suututti opposition”, uutisoi Helsingin Sanomat syyskuussa 2012.

Hallitus oli juuri nimittänyt Päivi Nergin sisäministeriön kansliapäälliköksi ministeri Päivi Räsäsen (kd) esityksestä.

Nerg oli työskennellyt valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana kolme vuotta ja sitä ennen yli kymmenen vuotta Kuopion yliopistossa, missä hän oli johtanut muun muassa Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistämistä.

Kuopiossa näkyvässä tehtävässä toiminutta naista haviteltiin ehdokkaaksi eri vaaleihin monta kertaa. Nerg lähti lopulta eduskuntavaaleihin 2007 kristillisdemokraattien ehdokkaana.

”Kaikki puolueet kysyivät. En halunnut ison puolueen leimaa otsaani, ja kristillinen arvomaailma on minulle tärkeä”, Nerg sanoo puoluevalinnastaan.

Hän oli kristillisdemokraattien jäsen käytännössä vain vaalikampanjan ajan. Jälkikäteen ajatellen sekin oli liikaa. Nergin nimitystä kansliapäälliköksi pidettiin yleisesti poliittisena. Lisäksi tuotiin esille hänen toimintansa Kansan Raamattuseurassa.

Nerg on yhä pöyristynyt nimitystään seuranneesta keskustelusta.

”Minusta tehtiin poliittinen broileri, vaikka olin tehnyt hienon työuran. Olen sanonut kaikille, että älkää hullut lähtekö politiikkaan, ellette ole varmoja, että se on loppuelämän ura.”

Kohua kovempi paikka Nergin työuralla tuli kolme vuotta myöhemmin. Elokuussa 2015 ministeriöön alkoi tulla tietoa turvapaikanhakijoista, joita putkahteli poliisilaitoksille eri puolilla maata.

”Muistan aina sen tunteen, että tämä ei ole hallinnassa, nyt ihmisiä tulee. Normaalisti kansliapäällikkö ei tee operatiivista työtä, mutta oli laitettava kädet saveen.”

Se tarkoitti esimerkiksi iltapuhelua Tornion kaupunginjohtajan kanssa siitä, mistä löydetään tilat turvapaikanhakijoiden järjestelykeskukselle. Sen avulla akuutein tilanne saatiin hallintaan, jotta tiedettiin, ketä maahan tulee ja missä he ovat. Seuraava askel oli tulijoiden sijoittaminen eri puolille Suomea.

”Siitä tuli eniten kitkaa, ettei niistä ehditty keskustella. Aikaa ei vain ollut.”

Poliisiin kohdistuu uhka

Suomeen saapuu tällä hetkellä 20–30 turvapaikanhakijaa päivässä, valtaosa itärajan yli. Länsirajalla tulijoiden määrä tyrehtyi Ruotsin ja Tanskan tiukennettua valvontaansa. Sen ansiosta tilanne on Suomessa nyt hallinnassa, mutta Eurooppaan tulee edelleen 5 000 turvapaikanhakijaa joka päivä.

”Keväästä tulee haasteellinen: miten Eurooppa selviää, tuleeko yhteistä taakanjakoa?”

Itärajan vuotamiseen haetaan Venäjän kanssa diplomaattista ratkaisua. Vielä tällä hetkellä Suomeen pääsyä odottavien määrä lasketaan sadoissa, mutta Nerg muistuttaa, että Venäjä on antanut kielteisen oleskelulupapäätöksen 1,5 miljoonalle ihmiselle.

”Suorin reitti Eurooppaan on Suomen kautta.”

Turvallisuuden kannalta sisäministeriön ykköshuolenaiheena on se pieni osuus tulijoista, jolla voi olla yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siihen nähden vastaanottokeskusten sisäiset tai kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden väliset konfliktit ovat ”arkipäiväisempiä” ongelmia, jotka tosin sitovat paljon voimavaroja.

Yksi uusi ongelma on poliisiin kohdistuvan väkivallan uhka, joka kytkeytyy ääri-ilmiöihin.

”Ensimmäisiä viestejä on tullut siitä, että poliisia kohtaan voidaan hyökätä. Poliisin auktoriteetin ei saisi antaa murentua”, Nerg sanoo.

Uhkista huolimatta Nerg toivoo, että pakolaiskriisiin löytyy inhimillinen, eurooppalainen ratkaisu, ja sille Suomeen sopiva sovellus. Hänen pitää esimerkiksi Kanadan toteuttamaa pakolaisten valikointia arveluttavana, ja Tanskan päätöstä turvapaikanhakijoiden omaisuuden takavarikoinnista liioitteluna.

”Jos jokainen maa lähtisi valikoimaan, ketä autetaan, ei se toimisi Euroopassa. Vaikka meidän pitää löytää malli, joka on hyvä Suomelle, me emme saa olla liian itsekkäitä. Suomi ei voi olla kantamatta vastuuta pakolaiskriisistä.”

Tällaisia asioita ei voi lausua saamatta niskaansa vihaista palauteryöppyä. Erityisesti turvapaikanhakijoiden epäiltyjä seksuaalirikoksia kommentoidessaan Nerg tietää, että sanoi hän mitä tahansa, se on jonkun mielestä väärin. Netin vihakirjoituksia hän ei lue lainkaan.

Työpaineita Nerg purkaa urheilemalla. Kunhan kelit paranevat, hän pyöräilee taas 16 kilometrin työmatkansa edestakaisin.

Niin hän teki joulukuun puoliväliin saakka myös viime syksynä. Moni huoli jäi pyörätien varteen jonnekin Erottajan ja Espoon välille. Se auttoi pitämään pään kylmänä kriisin vaikeimpinakin hetkinä.

X