Kuka suomalainen saa seuraavan Nobelin? Markku Kulmala vai Pekka Haavisto?

Tukholmassa on tiedossa joulukuun 10. päivä loisteliaat juhlat. Silloin tämän vuoden nobelistit istuvat gaalaillallisilla yhdessä Ruotsin kuninkaallisten kanssa. Joukossa on myös yksi suomalainen nobelisti, taloustieteilijä Bengt Holmström. Voisiko seuraavakin suomalainen nobelisti olla taloustieteilijä?

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen esimies, professori Juuso Välimäki epäilee tätä.

”En pidä todennäköisenä palkintoa taloustieteessä lähitulevaisuudessa, sillä mielestäni muilla suomalaisilla taloustieteilijöillä ei ole Nobel-tason meriittejä vielä tällä hetkellä.”

Hänen mielestään Suomessa tosin on kyvykkäitä nuoria tieteentekijöitä.

”Hyvällä onnella he voivat tulevaisuudessa yltää palkittavien tasolle. En halua nostaa nimiä esiin tässä vaiheessa, mutta toivottavasti muutaman vuoden lisänäyttöjen jälkeen meillä voi hyvinkin olla ilmeisiä ehdokkaita.”

Nobel-komitea kysyy vuosittain eri puolilta maailmaa, myös suomalaisilta professoreilta ja tieteentekijöiltä, keitä he ehdottaisivat Nobelin palkinnon saajiksi.

”Tällä tavalla komitea saa nimiä. Samat nimet toistuvat vuosi vuoden jälkeen. Nobel-komitea myös edellyttää, että ehdottajat pitävät tieteen palkinnon saajiksi ehdottamansa nimet salassa eivätkä puhu niistä muille”, Biokeskus Suomen johtaja, professori Marja Makarow sanoo.

Makarowin mukaan Suomessa on tieteenaloja, kuten syöpätutkimus, ihmisgenetiikka, nanoteknologia tai populaatiobiologia, jotka ovat niin korkealla tasolla, että Nobel voisi irrota.

”Ehdotuksia on toki tehty, mutta ne eivät ole menneet vielä läpi.”

Makarow uskoo nuoriin tieteentekijöihin, jotka ovat menestyneet viime vuosina hyvin Euroopan tutkimusneuvoston rahoituspäätöksissä.

”Tutkimusrahan saajat ovat ehdotonta huippua”, Makarow sanoo.

Lääketieteen salat

Ragnar Granit sai lääketieteen Nobelin 1967. Hän oli syntynyt Suomessa ja oli Suomen kansalainen vuoteen 1941, mutta muutti sitten Ruotsiin ja otti Ruotsin kansalaisuuden. Häntä voidaan kuitenkin pitää suomalaisena nobelistina. Olisiko pian aika saada toinen lääketieteen Nobel?

Professori, Suomen tiedeseuran pysyvä sihteeri Carl G. Gahmberg on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen.

”Fysiologian tai lääketieteen palkinnon jakaa Karoliininen instituutti. Siellä on 50 hengen professoriryhmä, joka päättää asiasta. Suomessa on useita erinomaisia tutkijoita, mutta niin on muuallakin. Tiedän, mistä päättävissä elimissä keskustellaan, mutta minulla on vaitiolovelvollisuus, joten en halua nimetä henkilöitä mahdollisiksi palkinnonsaajiksi”, Gahmberg sanoo.

Edellisestä kemian palkinnosta on kulunut 71 vuotta. Vuonna 1945 A. I. Virtanen palkittiin kemian Nobelilla.

Aalto-yliopiston kemian laitoksen johtaja Kari Laasonen muistuttaa, että kovissa tieteissä, kuten kemiassa ja fysiikassa kilpailu on kovaa ja että Suomen tiede on vain alle yhden prosentin maailman tieteistä, joten palkinto ei voi kovin usein osua Suomeen.

”Kemiassa ei juuri nyt ole palkintoa näköpiirissä, vaikka meillä onkin nimekkäitä tieteentekijöitä, kuten esimerkiksi Markku Leskelä ja Maarit Karppinen. ”

Fysiikan lait

Voisiko fysiikasta tulla seuraava Nobel?

”Aivan mahdotonta sanoa”, vastaa Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen johtaja, professori Matti Kaivola.

Hänen mielestään on tosin fysiikan alueita, joilla suomalaiset ovat kunnostautuneet, kuten esimerkiksi kylmäfysiikka, jonka kehittäjä Olli Lounasmaa (1930–2002) oli aikoinaan lähellä Nobelin palkintoa.

”Hänen perintönsä on jatkunut toisenlaisessa muodossa. Fysiikan lajeista nanofysiikka ja kvanttiteknologia voisivat olla lajeja, joista Nobel voisi joku päivä tulla, mutta kilpailu on todellakin kovaa. Tutkijoiden kannattaakin olla hyvin verkostuneita, pitää lähteä reippaasti kammioistaan puhumaan omista töistään.”

Kaivola viittaa Suomen tiedeakatemian Helsingin Sanomille ( 12.10. 2016) keräämään listaan tieteen huipuista. Listalla on myös kolme hänen johtamansa laitoksen tieteentekijää, Risto Nieminen, Jukka Pekola ja Olli Ikkala.

”He ovat kyllä ehdottomasti ansioituneita tieteentekijöitä.”

Kirjoja ja rauhaa

Kirjallisuudenkin Nobelin palkinnosta on kulunut jo monta vuosikymmentä. Sen sai vuonna 1939 Frans Eemil Sillanpää.

”Minulla ei ole pienintäkään käsitystä, kuka Suomesta voisi saada seuraavan kirjallisuuden Nobelin”, sanoo Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuustieteen professori Jyrki Nummi.

”Olen aikoinaan ehdottanut Paavo Haavikkoa, joka olisi sen kyllä ansainnut. Voisinhan minä tietysti ehdottaa vaikka Antti Tuuria, mutta olen varma, ettei hän ole kovin noteerattu.”

Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhan palkinnon 2008. Kuka muu sen voisi saada?

”Rauhanvälityksen alueella meillä on merkittäviä henkilöitä esimerkiksi Pekka Haavisto, mutta tarvitaan iso konflikti, jonka hän ratkaisisi onnistuneesti. Haavisto on tähän saakka keskittynyt lähinnä Afrikan konflikteihin, jotka ovat olleet sekavia, mutta hänellä olisi potentiaalia selvittää myös dramaattisempia konflikteja”, erikoistutkija Pertti Joenniemi Tampereen yliopistosta sanoo.

Professori, Suomalaisen tiedeakatemian esimies Kirsi Tirri ennustaa, että seuraava Nobel tulee fysiikasta.

”Hyvä ehdokas olisi esimerkiksi Markku Kulmala, joka on akatemiaprofessori sekä Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori. Hän on ilmakehän koostumusta ja ilmaston muutosta tutkivan kansallisen ja pohjoismaisen huippuyksikön johtaja. Kulmala on eniten viitattu suomalainen tieteentekijä.”

Tirri korostaa, että tie Nobelin palkinnon saajaksi on pitkä. Se edellyttää tinkimätöntä tieteellistä työtä. Oman alan ajankohtaisuus on usein se tekijä, joka erottaa palkitun muista hyvistä ehdokkaista.

Tirri näkisi mielellään Nobelin palkinnonsaajana myös suomalaisen huippututkijanaisen.

”Myös pehmeämmät tieteenalat tulisi huomioida. Ihmiskunta tarvitsee huippututkimusta sekä kovissa että pehmeämmissä humanistisissa tieteissä sivistyksen edistämiseksi”, Tirri sanoo.