Raivotautivaara: Älä usko katukoiran rokotuspapereita – todistuksia väärennetään

Tutkijat ovat huolissaan raivotaudin leviämisestä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Katukoiralla ei välttämättä ole riittävää suojaa raivotautia vastaan.

Tutkijat ovat huolissaan raivotaudin leviämisestä.
Teksti:
Johanna Jantunen

Romaniasta, Balkanin alueelta ja Unkarista Norjaan tuoduilla koirilla on vakavia puutteita raivotautirokotusten suhteen, kertoo Ruotsin kansallisen eläinlääketieteellisen instituutin (SVA) tekemä tutkimus, joka julkaistiin hiljattain arvostetussa Veterinary Record -lehdessä.

Kaikki tutkitut 75 koiraa oli todistusten mukaan rokotettu vähintään 21 päivää ennen Norjaan saapumista. Kuitenkaan yli puolella koirista vasta-ainearvot eivät olleet riittävät. Neljällätoista koiralla arvot olivat niin alhaisia, että heräsi epäilys siitä, oliko niitä rokotettu lainkaan.

Tutkijat varoittavat raivotautiriskin kasvamisesta ulkomailta pelastettujen katukoirien maahantuonnin myötä.

Voisiko raivotautia levitä myös Suomeen? Tuodaanko meillekin koiria, joiden rokotustodistukset ovat väärennettyjä?

Useita tarkastuksia

Omistajan tulee huolehtia monenlaisista asiakirjoista, jotta hän saa tuotua uuden lemmikkinsä kotimaahansa. Norjalainen tutkimus paljasti, että todistuksiin ei kuitenkaan aina ole luottamista.

”Välillä tulee tietoon tapauksia, joissa todistuksia on väärennetty. Näitä on tullut erityisesti Keski-Euroopasta”, ylitarkastaja ja eläinlääkäri Anna-Stiina Antola Evirasta kertoo.

Koska ei voida sanoa, onko lähtömaassa rokotteen antanut eläinlääkäri laillistettu ja rokotukset riittäviä, koirien terveys tarkastetaan huolellisesti.

”EU:n sisältä tuodulta koiralta vaaditaan EU-lemmikkieläinpassi, ja EU:n ulkopuolelta tullessa puolestaan sekä EU-mallinen terveystodistus että eläinlääkinnällinen rajatarkastus EU:n alueella”, Antola sanoo.

Eläinlääketieteellisen rajatarkastukseen tuloa saatetaan pelätä, mutta se on Antolan mielestä turhaa.

”Tarkastus on erinomainen keino varmistaa, että kaikki paperit ovat kunnossa.”

Ongelmia esiintyy laittomien tuontitapausten ja salakuljettamisen yhteydessä, kun kaikkia vaadittuja vaiheita ei ole käyty läpi.

Palautus, lopetus tai karanteeni

Korkean raivotautiriskin maita Euroopassa ovat muun muassa Albania, Montenegro, Makedonia, Serbia ja Ukraina.

Riskimaista tuoduille koirille vaaditaan rokotustodistuksen lisäksi raivotautivasta-ainetesti. Eläintä ei saa tuoda maahan, jos vasta-ainetta on liian vähän.

”Jos eläin jää kiinni tullissa, se joko palautetaan tai lopetetaan”, Antola kertoo.

Viime vuonna tulli ryhtyi toimenpiteisiin 478 koiran kohdalla. Viime vuoden aikana tulli tarkasti kaikkiaan lähes 17 000 koiraa.

Jos taas eläin on jo päätynyt Suomeen ja puute huomataan vasta jälkikäteen, Evirassa tehdään palautuspäätös, omistajan kustannuksella. Koira voidaan myös tarvittaessa asettaa kuuden kuukauden mittaiseen karanteeniin.

”Raivotaudilla on pitkä itämisaika, ja sen vuoksi karanteeni kestää huomattavan kauan.”

Vuoden 1989 jälkeen Suomessa ei ole esiintynyt kotoperäistä raivotautia. Tämän jälkeen raivotautitapauksia on todettu kaksi, molemmat ulkomailta tuoduista eläimissä.

Viimeisin raivotautitapaus on vuodelta 2007, jolloin Intiasta tuotu koiranpentu sairasti raivotautia.

X