Venäläispoliitikkojen vierailuja Suomeen rajoitettu viimeksi 1940-luvulla
Nämä viisi pointtia kertovat siitä, että Suomen ja Venäjän suhteissa ei ole kyse enää pelkistä yöviileistä.
Seuraukset venäläispoliitikkojen maahantulokielloista Etyj-kokoukseen ovat luultua vakavammat.
1. Tulokielto
Suomen hallitus päätti EU-rintamassa suoraselkäisenä seisten pitää kiinni muuan muassa Venäjän duuman alahuoneen puhemies Sergei Naryskinin maahantulokiellosta. Venäjältä pistäytyi vain yksi edustaja ETYKin muistelukokouksessa. Tilanne on maiden suhteissa uusi: Vuoden 1944 jälkeen ei venäläispoliitikkoja ole estetty tulemasta tänne vierailulle.
2. Vastapakotteita
Putinin lähipiiristä esitetyt vaatimukset puunvientikiellosta Suomeen ovat alkusoittoa. Ruuveja riittää. Helsinki–Vantaalle laajennettava miljardin euron lentopaviljonkihanke jää vaille käyttöä, jos Venäjä hidastaa tai katkaisee Finnairin Siperian ylilentosopimukset.
3. Koplaus
Fortumin tilanne on kriittinen. Sen Uralin takainen yli 4 miljardin euron investointi voi muuttua Vladimir Putinin yhdellä ukaasilla kannattamattomaksi – ja arvottomaksi. Kun Fennovoiman ja Rosatomin yhteishanke ilmeisesti kopsahtaa pian kiville, eikä uutta rakennettavaa Loviisaan tule, Venäjä kokee itsensä julkisesti häväistyksi. 1960-luvun lopulla Suomi myöntyi lopulta tilaamaan ydinvoimalan ja sähkövetureita Neuvostoliitosta, koska – pääministeri Mauno Koiviston sanoin –”asiat alkoivat heiluttaa meitä”. Heiluttamisesta voisi olla kyse, kun syksyllä esimerkiksi uutisoitaisiin ratsiasta ja kotietsinnästä Fortumin Moskovan toimistoon.
4. Diplomatia
Suomen Moskovan suurlähettiläs kutsuttiin puhutteluun, minkä senkin Suomi tulkitsee merkiksi tilapäisestä suhteiden viileydestä. Venäläiset viestivät tasan päinvastaista. Osapuolet puhuvat nyt keskenään eri aiheista. Presidentti Sauli Niinistön asia äskeisellä Moskovan vierailulla oli Krim – Putinin Loviisan ydinvoimalat.
Mistähän pääministeri Juha Sipilä (kesk.) voisi keskustella kollegansa Dimitri Medvedevin kanssa? Ilkka Kanervan matkahaave viedä Etyjin rauhanviestiä Putinille on nyt haudattu.
5. linjaerimielisyys
Suomen yksimielisyyttä korostava ulkopolitiikka näyttää nyt olevan halki. Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) edustivat maahantulokannassaan toista linjaa kuin opposition nokkamiehet tai esimerkiksi ulko- asiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.).