Kuvittelitko, etteivät miljonäärieläkeläiset enää pääse veroja pakoon Portugalin aurinkoon? Kyllä pääsevät

Kaksi vuotta sitten Suomessa alkoi kohu Portugalissa eläkepäiviään viettävistä veropakolaisista.

Nollaveron mannekiineiksi nousivat miljoonamiehet ja -naiset kuten Keskon vuorineuvos Matti Halmesmäki, Nokian Renkaiden Kim Gran ja Onvest-konsernin pääomistaja Maarit Toivanen-Koivisto.

Kansa suuttui. Rahvas ei ollut tietoinen, että kun siirrät kotipaikkasi Portugaliin ja haet siellä erityistä verostatusta, ei yksityisestä työsuhteesta saadusta eläkkeestä tarvitse maksaa veroa. Maa myöntää verovapauden vielä kymmeneksi vuodeksi.

Se on eläkeläiselle ikuisuus.

Markkinarako

Verokeinottelua kauhisteltiin niin tehokkaasti, että se houkutteli koko joukon eläkeläisiä tekemään isoisten esimerkin mukaan.

Portugalin aurinkorannalla odot- ti suomalaisessakin liike-elämässä menestynyt Teppo Raitis. Hän oli keksinyt markkinaraon ja perustanut jo vuotta aiemmin Algarveen yrityksen nimellä Portugalin Elintasoparatiisi.

Yritys alkoi järjestellä verottomuuden esittelymatkoja Portugaliin 1300 euron hintaan.

Netissä yritys houkutteli eläkeläiset matkaan maiden välisiä elinkustannuksia vertaillen.

Muuta eläkkeellä Portugalin Algarveen, nauttimaan matalista elinkustannuksista sekä 0-verosta Eurosi Suomessa voi hyvinkin olla kolme euroa Portugalissa! Ilman loskaa ja kaamosta. Miltä kuulostaa 300 prosentin korotus eläkkeeseen!?

Auringon ja hyvän ruoan lisäksi suomalaisille eläkeläisille tarjottiin myös samassa paketissa yksityiskohtaiset ohjeet nollaverotuksen toteuttamiseksi. Eikä tarjolla ollut hyvää vaan parasta.

Käytössänne on myös Suomen parasta lakiasiain osaamista mitä tulee Suomen ja Portugalin väliseen verosopimukseen!

Mutta kaikki ei mennyt ihan kuin Teppo Raitis ajatteli: Suomessa isokenkäiset veronkiertäjät saivat kansan raivon partaalle. Osansa tuosta sai myös Teppo Raitis, ja bisnes alkoi tökkiä, muuttui hys hys -toiminnaksi.

”Ryhmämatkat ja kiertoajelut ovat nyt jäissä, koska ilmapiiri muuttui niin kateelliseksi. Jouduimme kutsumaan asiakkaitamme etunimillä, kun emme tietäneet, keitä ryhmään oli soluttautunut. Oliko siellä toimittajia tai viranomaisia?” Teppo Raitis muistelee.

”Olemme pahoillamme, että kohu osui kaikkiin Portugalissa eläkepäiviään viettäviin suomalaisiin, vaikka kyse oli vain muutamasta veropakolaisesta”, Raitis viestittää Algarven aurinkotuolistaan.

Suomi iskee takaisin

Kohun hiljentämiseksi valtiovarainministeriö päätti ryhtyä toimiin ja tukkia eläkeläisen mentävän porsaanreiän. Vuonna 1970 solmittua kahdenkeskistä verosopimusta Suomen ja Portugalin välillä ryhdyttiin kiireesti uusimaan.

Portugali ei tietenkään innostunut uuden sopimuksen rustaamisesta. Eläkeläisten nollaverosopimus takasi maalle lentokonelasteittain maksavia asukkaita. Suomen oli kuitenkin painettava päälle, sillä kansalaisten veronmaksumoraali horjui.

Alettiin neuvotella, neuvotella ja neuvotella.

”Tämä vain siksi, että Suomi saisi 3 000 euron eläkkeestä napattua 500 euroa eli vuokrarahat. Jos Portugalin tarjoama veroetu lähtee, samalla lähtee moni eläkeläinen täältä takaisin Suomeen ja Suomen sosiaaliturvan pariin”, Teppo Raitis kauhistelee.

Hän sanoo huomanneensa, että Suomessa arvostelu on kohdistunut kaikkiin Portugaliin muuttaneisiin eläkeläisiin.

”Jopa korkeassa asemassa olevat poliitikot ovat sanoneet, että Portugaliin muuttaneita eläkeläisiä pitää karttaa. Muutama vuorineuvos tuli toki verotuksen vuoksi, mutta 98 prosenttia tänne muuttaneista eläkeläisistä on aivan tavallista kansaa”, Teppo Raitis tietää.

Viime keväänä silloinen valtionvarainministeri Aleksander Stubb kertoikin leveän hymyn saattelemana, että Portugali vahvisti sitoutumisensa uuteen verosopimukseen. Samalla myös eläketulojen verotuksesta oli saatu neuvottelutulos.

Kansa rauhoittui, asia oli hoidettu kuntoon, porsaanreikä tukittu.

Eipä sittenkään.

Byrokratian vastaisku

Viime keväisen neuvottelusopimuksen jälkeen alkoivat valmistelut sopimuksen allekirjoittamiseksi. On tehty eri kieliversioita ja varmistettu niiden sisältöjen samankaltaisuus. Sopimuksen allekirjoittajaa on puitu hallituksessa ja presidentin esittelyssä.

Nyt tämä kaikki on tehty, enää puuttuu allekirjoituksen ajankohta.

Kuka allekirjoittaa uuden Suomen ja Portugalin välisen verosopimuksen ja milloin, neuvotteleva virkamies Minna Ojala valtionvarainministeriöstä?

”Se allekirjoitetaan aivan lähiaikoina. Ministeriö kommentoi sopimusta vasta, kun se on julkinen. Allekirjoitettu sopimus on vielä hyväksyttävä molempien maiden parlamentissa. Vasta tämän jälkeen sopimus tulee voimaan ja sovellettavaksi”, Minna Ojala vastaa.

Aihe on Suomen viranomaisille kiusallinen, ja se selittää niukkaa kommentointilinjaa. Teppo Raittiin kontaktit Portugalissa ovat avoimempia.

”Tietojeni mukaan sopimus astuu voimaan vasta vuonna 2018. Siitä sopimuksesta ei Suomi paljon hyödy, sillä verot maksetaan ensin Portugaliin. Joillekin saattaa jäädä jotakin pientä maksettavaksi Suomeen”, Teppo Raitis arvioi.

Nyt Portugalin Elintasoparatiisi -yritys tarjoaa palveluitaan Suomesta saapuville omatoimimatkailijoille. Tietopaketin hinta on 300 euroa.

”Tervetuloa vaan. Kerromme mielellämme päivän puolitoista Portugalin tarjoamista eduista. Asuminen on halpaa, Atlantti viilentää kesän ja leudontaa talven. Niin veroasioista…Kyllähän niistäkin voidaan keskustella.”

Peruuttamaton etu?

Portugalin parlamentilla ei ole kiire vahvistaa verosopimusta, ja niin pitkään, kun vanha verosopimus on voimassa, on mahdollista tehdä 10 vuoden verottomuussopimuksia.

Voiko Suomi sitten puuttua Portugaliin muuttaneen eläkeläisen, esimerkiksi alussa mainittujen vuorineuvosten saavuttamaan etuun taannehtivasti?

”Se on Portugalin veroviranomaisten asia. Suomella ei siihen ole sanottavaa”, valtiovarainministeriön Ojala vastaa.

”Ei taannehtivaa lainkäyttöä harjoitettu kuin Neuvostoliitossa. Ei Suomi niin voi toimia… tai miksei voi”, tiivistää Teppo Raitis Portugalin auringosta.

”Koko tämä soppa on kateuspopulismia.”

puheenaihe