Ydinvoima palasi Pariisin ilmastokokouksessa energiapolitiikan keskiöön – mitä siitä seuraa?

Pariisin ilmastokokouksessa YK:n ilmastopaneeli IPCC ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolustivat ydinvoimaa. Perustelu oli, että sähköntuotanto aiheuttaa neljäsosan kasvihuonekaasujen päästöistä. Ydinvoima ei tuota kasvihuonepäästöjä. Siksi se on hyvä keino torjua ilmastonmuutosta.

Mielipideilmasto ydinvoimaa kohtaan jäätyi 2011 Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Viime vuosina reaktoreita on suljettu enemmän kuin rakennettu uusia. Siksi Pariisin avausta voi pitää merkittävänä.

Ydinvoima ei aiheuta kasvihuonepäästöjä, mutta uraani aiheuttaa muita ympäristöongelmia. Maailman ydinvoimalat tuottavat vuosittain 10 000 kuutiometriä korkea-aktiivista ydinjätettä, jonka varastointiin tai loppusijoitukseen ei ole löydetty yleispätevää vastausta.

Suomi loppusijoituksen edelläkävijä

Toinen avoin kysymys on, kuka maksaa laskun, kun vanha ydinvoimala jonain päivänä puretaan? Toistaiseksi erot valtioiden välillä ovat suuria jopa EU:n sisällä, muusta maailmasta puhumattakaan

Suomi on ensimmäisenä maana ratkaissut kysymyksen ydinjätteen loppusijoituksesta. Ydinvoiman tuottajat on myös velvoitettu maksamaan ydinjätehuoltorahastoon, jonka avulla ydinjätteestä koituvat ympäristöhaitat on tarkoitus kattaa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman rahaston taseen loppusumma on 2,4 miljardia euroa. Tästä rahasta 600 miljoonaa on sijoitettu Suomen valtion obligaatioihin. Sähköyhtiöt ovat lainanneet loput, 1,7 miljardia, vakuuksia vastaan.

Jos Suomessa sattuisi ydinvoimaonnettomuus, sekä Fortumilta että TVO:lta pitäisi löytyä 800 miljoonaa euroa sukanvarresta.

EU:n ydinjätedirektiivistä tehtiin viime elokuussa ensimmäinen maakohtainen selvitys. Loppuraportin on määrä valmistua lähiaikoina. Ensi vuonna Euroopassa hiotaan ydinenergian uusia yhteisiä askelmerkkejä. Siinä voisi olla Suomen mahdollisuus olla aloitteellinen ja ottaa pitkästä aikaa paikka Euroopan kovassa ytimessä.