Suomalainen mysteeri: Onko pääministerillä erioikeus kunnanvaltuutettuna asua muualla kuin kotikunnassaan?

Pääministeri Juha Sipilä on linjannut, ettei hänen asumisensa kuulu kenellekään. Kyllä kuuluu. Siis missä hän asuu?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kempeleen valtuutettujen listan kärjessä komeilevat pääministerin kasvot.

Pääministeri Juha Sipilä on linjannut, ettei hänen asumisensa kuulu kenellekään. Kyllä kuuluu. Siis missä hän asuu?
Teksti:
Hannu Toivonen

Hyvin hoidetulla pihanurmella on jalkapalloja, lasten polkupyöriä ja keinuja. Keskellä kohoaa lipputanko.

Talon postilaatikossa lukee Haapakoski.

Sisältä kaikuu nuoren aikuisen naisen kirkas ääni portille asti.

Kohti ovea ja kolkuttamaan. Ovi aukeaa. Lapsia näkyy nyt jo paljon enemmänkin. Nuori nainen astuu esiin sisätiloista ja säikähtää. Hänen meikittömiä, kauniita kasvojaan kehystävät pitkät vaaleat hiukset.

Nainen esittäytyy lastenhoitajaksi. Hoidossa on hänen mukaansa tenavia muidenkin kuin isäntäväen perheestä.

Kun nainen hermostuu jonkin verran, epäluulon täyttämää tunnelmaa on työläs keventää.

”Asuuko täällä Jarno Haapakoski?” kysyn ystävällisesti.

Säikähtänyt nainen vastaa:

”Kyllä asuu. Mutta isäntä ja emäntä ovat nyt töissä.”

Avoin kutsu

Keinäsentie, Kempele.

Osoite on tuttu vuoden takaisista uutiskuvista. Täällä on kaunis ja suuri, keltainen puutalo, pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja hänen puolisonsa, rouva Minna-Maaria Sipilän asuintalo.

Kuuluisuuteen talo nousi vuosi sitten Sipilän ilmoitettua, että hän luovuttaa Kempeleen kotitalonsa ulkomaalaisten turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Tieto uutisoitiin eri puolilla maailmaa, myös Irakissa, muualla Lähi-idässä ja Aasiassa. Kempeleessä asiasta lävähti uutispommi, jonka osa naapurustosta koki räjähtävän silmille asti.

Euroopan halki Suomeen vyöryi yli 30 000 turvapaikahakijaa Lähi-idästä. He anoivat turvapaikkaa vasta Tornion raja-asemalle päästyään.

”Kokematon pääministeri oli sekoittanut yksilö-Sipilän ja pääministerin roolit keskenään. Poliittisesti se oli virhe, kun hallitus samanaikaisesti pähkäili saman ongelman parissa. Ainakin osa tänne tulleista turvapaikanhakijoista ajatteli, että pääministerin ele kuvasti koko Suomen linjaa”, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

Suomi kiristi turvapaikkapolitiikkaansa nopeasti. Useimmat turvapaikanhakijat saavatkin nyt kielteisen päätöksen hakemukseensa.

Media on haastatellut päätöstään odottavia turvapaikanhakijoita. Pettymystä purkaessaan moni on kertonut, ettei olisi tullut Suomeen ilman Sipilän ilmoitusta.

Ei vastaanottoa

Sipilä perui tarjouksensa talvella 2016. Turvallisuussyihin vedoten hän kertoi, ettei voikaan luovuttaa taloaan kolmen tai neljän turvapaikanhakijaperheen tai 20 pakolaisen käyttöön, kuten oli suunnitellut.

Tarina jatkui myynti-ilmoituksella. Sipilä möi talonsa Keinäsentiellä ”lähipiirilleen”, ja ”miehelle, joka on töissä hänen energiayhtiössään”.

Sipilän läheisiä bisneskumppaneita on kaksi: veroprofessori Heikki Niskakangas ja sijoittaja, hallitusammattilainen Ari Haapakoski. Heistä Haapakosken nimi näkyy energiayhtiön hallituslistassa, mutta ei palkollisena.

Sen sijaan toinen Haapakoski, Jarno, toimii energiayhtiö Volterin toimitusjohtajana.

Kivenheiton päässä, Koivikkohaka 9:ssä, on Volter Oy:n pienvoimala. Se on Juha Sipilän luomus, jonka kyljessä sijaitsee kuulu ekokylä vuodelta 2009.

Kieltokyltit ja huutomerkein varustetut varoituskolmiot kiinnittävät huomiota Volterin edustalla: Luvaton oleskelu voimalan alueella kielletty. Yksityisalue.

Soittoyritykset toimitusjohtajalle ovat olleet tuloksettomia. Haapakoski on toistuvasti katkaissut puhelun kuultuaan, mitä asiaa toimittaja haluaa selvittää. Hän ”ei kommentoi yksityisasioitaan, joihin myös pääministeri Sipilä kuuluu”.

Nyt Volterin ovelle astelee nuorehko – ja nopeasti hermostuva – firman suunnittelija ja yksi osakkaista.

Kätellessä käteen miltei sattuu, ja kiihtynyt suunnittelija kieltää erikseen valokuvaajaa ottamasta kuvia.

”Haapakoski ei ole tavattavissa. Kiertäkää talo toisen sisäänkäynnin puolelle, niin tulen kertomaan teille, ottaako hän teidät vastaan.”

Sipilöiden Keinäsentien talon myyntihinta oli 570 000 euroa. Lehtiuutisten mukaan hän myi talosta kolme neljännestä ja jäi yhden neljänneksen omistajaksi.

Haluaisimme tietää, miksi tällainen järjestely.

Hermostunut suunnittelija saapuu pian kertomaan pomonsa ratkaisun.

”Sanon vain, ettei Haapakoski ota teitä vastaan.”

Yksityisasia

Jo vuonna 2014 Sipilä osti Sipoosta 1 480 000 eurolla perheelleen kolmikerroksisen talon. Se sijaitsee Västerskogissa, lähellä Helsinkiä.

Sipilöiden Sipoon talo-ostos uutisoitiin laajasti. Sipoon Sanomien mukaan Sipilä ei suinkaan suunnittele henkikirjojensa muuttamista Kempeleestä Sipooseen.

Sipilä itse kirjoitti Suomenmaa-lehden blogissaan tuolloin:

”Perheemme ykköskoti säilyy tietysti edelleen Kempeleessä.”

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo Seuralle, että kansanedustaja Sipilä on ilmoittanut eduskunnalle asuinpaikakseen Sipoon eli Uudenmaan. Hän myös nostaa eduskunnasta sen mukaista kulukorvausta 1 315,75 euroa kuukaudessa.

”Näin on, vaikka Sipilä valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä”, Rauhio lisää.

Oulun vaalipiirin edustajan kulukorvaus olisi isompi, joten pääministeri siis käytännössä myöntää todellisen asuinpaikkansa olevan nimenomaan Uudellamaalla ja Sipoossa.

Mutta missä Sipilä on kirjoilla nykyään myytyään talonsa Kempeleen Keinäsentieltä?

Arvoitukseen on haettu vastausta kysymällä Sipilältä suoraan.

”Kai minä saan kämppääni vaihtaa niin kuin muutkin”, Sipilä itse totesi lakonisesti asuntoasioista tiedusteltaessa muun muassa Ylen uutisille.

Sipilä siis kokee, että Suomen pääministerin, kansanedustajan ja Kempeleen kunnanvaltuutetun asuminen ja todellinen osoite on yksityisasia.

Vaan kun se ei sitä ole.

Kunnanvaltuutettu Sipilä

Kunnanvaltuuston jäsenyys viimeistään vaatii selvitystä pääministerin tosiasiallisesta asuinkunnasta.

Kun kansanedustaja Carl Haglund (rkp) keväällä muutti Espoosta Helsinkiin, hän samalla ilmoitti erostaan Espoon kaupunginvaltuustosta. Tämä on normaali käytäntö. Kansanedustaja voi olla kirjoilla vaalipiirinsä ulkopuolella, mutta kunnanvaltuutettu ei.

Kuntalain 33. pykälän mukaan ehdokkaalta puuttuu vaalikelpoisuus, jos hänen kotikuntansa ei ole sama kuin vaalikunta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten valossa ehdokkaalla tulee kahden asunnon tapauksessa olla kiistattomien tosiseikkojen myötä kiinteä yhteys siihen kuntaan, jossa hän on ehdolla ja jonka hän on ilmoittanut kotikunnakseen.

Edelleen, KHO:n ennakkopäätöksien mukaan, henkilön oma käsitys kotikunnasta ei ole riittävä. Ratkaisevaa on se, missä kunnassa henkilö tosiasiallisesti asuu perheensä kanssa ja missä hänen työpaikkansa on. Eli mihin hänellä on kiinteä yhteys.

Kotikunnan ei kuitenkaan katsota muuttuvan, jos henkilön asuminen toisessa kunnassa johtuu enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä.

Jotta Sipilä voi olla Kempeleen valtuutettu, hänellä täytyy olla osoite – ja perhe – Kempeleen kunnassa.

Kuntasalaisuuksia

Kempeleessä puhutaan osakehuoneistosta. Sen Sipilä olisi ostanut myytyään talonsa.

Kunnantalon kirjaamosta kieltäydytään kuitenkin vastaamasta Seuran suulliseen ja kirjalliseen tiedusteluun Sipilän tai muiden valtuutettujen osoitetiedoista. Lain vaatimia perusteluja ei anneta.

Myös Väestörekisteristä vastataan sähköisesti, ettei osoitetta voida luovuttaa. Yhtä tietämättömiltä ja silmin nähden pelokkailta vaikuttavat monet Kempeleen valtuutetut ja asukkaat.

Nyt hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta kiinnostuu. Hänen mukaansa kunnan viranomaisilla ei ole velvollisuuksia pitää valtuutettujen osoitetietoja salassa. Voihan valtuutetun osoitetiedolla olla äänestäjän kannalta jopa ratkaiseva merkitys.

Myös kunnallinen demokratia ja avoin yhteiskunta edellyttävät muuta kuin salailua.

”Luottamushenkilöllä ei nähdäkseni ole tässä asiassa erityistä suojaa. Mikään lakiin perustuva säännöstö ei tee osoitetietoja salaisiksi”, Mäenpää sanoo.

Salaisiksi osoitetietonsa voi saada vain ilmoituksella Väestörekisteriin ja vetoamalla turvallisuusuhkaan. Sellainen kuitenkin edellyttää Mäenpään mukaan konkreettisempaa näyttöä, muuten salaaminen on huteralla pohjalla.

”Automaattista salassapitovelvollisuutta kunnalla ei ole edes pääministerin osoitteesta.”

Säätiö kotiosoitteessa

Jotain sentään selviää kysymällä pääministerin puolisolta.

Minna-Maaria Sipilä kertoo, ettei Minna-Maaria ja Juha Sipilä säätiö rs. enää sijaitse Kempeleen Keinäsentiellä, vaan säätiö on ”aina” toiminut ja toimii samassa paikassa, jossa Sipilät asuvat.

Internet-sivullaan www.sipilasaatio.fi ilmoittaa osoitteen olevan Sipoon Västerskogissa.

Arto Sulonen Kuntaliitosta viittaa ensin siihen, onko ilman kiinteää yhteyttä kotikuntaansa valtuuston jäseneksi valittu enää vaalikelpoinen lainkaan.

Sulonenkin, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja, muistaa hyvin Paavo Väyrysen (kesk) jalasmökkijupakan Keminmaalta.

”Jalasmökkinä voi toimia myös kiinteä asuinosake. Kunnan tehtävä on sitten ratkaista, onko kunnanvaltuutetun sidos kotikuntaansa riittävän vahva. Vaalipiirin vaihtaminen on yleistä, kun rehdisti katsotaan, ettei sidosta enää ole.”

Onko Sipilän omistamaksi aavisteltu osakehuoneisto siis moderni versio jalasmökistä väyrysläisin perintein?

”Riittää meille”

Jos ei kunnan kirjaamo osoitetta löydä, kunnantalolla selviää jotain. Hallintojohtaja Virva Maskonen ottaa meidät vastaan Kempeleen kunnantalossa.

”Meillä ei ole pääministeri Sipilän osoitetta, koska tieto on salattu Väestörekisterissä. Rekisteristä ilmenee myös, että Sipilän kotipaikka on Kempeleessä, eli hän on kempeleläinen. Se riittää meille”, Maskonen tähdentää.

Maskosen mielestä on turhanpäiväistä, että Sipilän osoitteesta tehdään numeroa.

Sipilän oma aktiivisuus kunnan asioiden hoidossa ei kuitenkaan näytä kummoiselta.

Vuonna 2015 hän ei osallistunut yhteenkään Kempeleen kunnanvaltuuston kokoukseen. Hallintojohtaja Maskosen selvityksen mukaan se johtui keskittymisestä keskustan puheenjohtajatehtävään ja eduskuntavaalien jälkeen pääministerin virkaan.

Olli Mäenpää kommentoi:

”Tehtävien jatkuva laiminlyönti on jossain määrin kyseenalaista huolimatta varavaltuutettu-järjestelmästä, ja ennen kaikkea kysymys on kai poliittisesta vastuullisuudesta.”

Kuluvana vuonna Sipilä on osallistunut valtuustonsa neljästä kokouksesta kahteen.

Rivitaloratkaisu

Kempeleen torillakin ollaan tietämättömiä Sipilästä. Keinojen loppuessa on otettava konstit käyttöön: taksi tietää.

”Joo, kuulin osoitteesta tuttavaltani, joka asuu Sipilän naapurustossa. Ketunpesä 1, Metsärinteen uusi asuinalue”, vastaa yksi kuljettaja.

Sinne. Jo kohta tien vasemmalla laidalla kohoaa joukko uusia, komeita rivitaloja. Ja osoitekyltissä lukee Ketunpesä 1.

Tämä asunto herättää heti huomiota, vain sen sisäänkäyntiä valvoo kaksi turvakameraa.

Ovikellon soittoon ei vastata, vaikka oveen on kirjailtu: tervetuloa. Sälekaihtimetkin ovat tiukasti kiinni siitä huolimatta, että on iltapäivä.

”Ai asustaako Sipilä siellä? Saattaapa olla, että assuu, ja saattaapa olla, ettei asu. Pane turpas valavontakameran eteen ja hymmyile kauniisti, niin pääset vilimille”, sanoo naapuruston mies.

Seinänaapuri puolestaan toteaa:

”Minä en sano mittään. Sen verran vain, ettei sielä oo näkyny kettään.”

Asunnon parkkiruutukin on tyhjillään.

Kempeleen mannekiini

Keinäsentien talon tarjoaminen turvapaikanhakijoille herätti Kempeleessä valtavaa huomiota, mutta myös Sipilän aikeiden vastustusta. Kerättiin addresseja ja järjestettiin muukalaisvastaisia mielenosoituksia.

Yksi turvapaikanhakija, teon aikaan 17-vuotias poika, tuomittiin 14-vuotiaan kempeleläistytön raiskauksesta vankeuteen. Se lietsoi lisää mieliä.

Sipilän taloonsa suunnitteleman neljän perheen tai 20 turvapaikanhakijan kiintiöön ei ole ylletty koko kunnassa yhteensäkään. Tätä nykyä paikkakunnalla majailee kuusi alaikäistä turvapaikanhakijaa. Hekin tulivat Suomeen Sipilän tekemän talotarjouksen tunnelmissa.

Yksi maahanmuuttajista on nuori mies, 16-vuotias Rahim Laali Afganistanista. Hänen kortteerinaan on Diakonissalaitoksen Kempeleen tukiasunto.

”Kävelin ja taivalsin sotaisasta Afganistanista 11 maan halki Suomeen. Saavuin perille viime marraskuussa. Kempele on mielestäni hyvä paikka, tosin alkuun oli myös vaikeuksia.”

Rahim puhuu ja ymmärtää suomea jo hämmästyttävän hyvin. Hän on selvästi tosissaan.

”Jos saan jäädä tänne, menen kouluun ja opiskelen vaatesuunnittelijaksi. Suomi on hyvä ja rauhallinen maa”, hän lisää.

X