Halpabussihaloo
Onnibus hämmentää kolmen euron matkalipuillaan. Linja-autoalalla on nyt meneillään täysi sota.
Onnibus valtaa alaa linja-autoliikenteessä. Kuva: Rami Marjamäki.
Kun ylitarkastaja Seija Siitonen sai viime marraskuussa eteensä uuden hakemuksen Porin ja Tampereen väliselle bussireitille, hän ei voinut arvata, mitä siitä seuraisi.
Kyseinen liikennelupahakemus ei ollutkaan reittiä vuosikaudet hoitaneelta yhtiöltä. Sen oli lähettänyt aivan uusi toimija.
Pirkanmaan ely-keskuksella oli kiire, koska reittiliikenne piti saada jatkumaan keskeytyksettä vuodenvaihteesta. Kuulutus ehti olla julkisesti nähtävillä vain puolitoista viikkoa, kun sopiva hakemus tuli. Normaali kuulutusaika olisi ollut kolme kuukautta.
Uuden toimijan reittiliikennelupa hyväksyttiin 2. joulukuuta 2011. Luvanhaltija otti pian sen jälkeen nimen Onnibus Oy.
Halpabussit tulivat Suomeen vähin äänin, ylitarkastaja Siitosen työpöydän nurkalta. Mutta kun Onnibus alkoi myydä kolmen euron bussilippuja, syttyi sota.
Uudet ideat
Onnibusin lupahakemuksen takana oli Pekka Möttö, kolmannen polven bussiyrittäjä. Hänen isoisänsä oli ajanut jo 1930-luvulla Viipurista Sortavalan kautta Kiteelle kulkevaa bussireittiä. Sotien jälkeen Lauri Möttö Ky oli joutunut keskittymään Kiteen tilausliikenteeseen.
Nuorena Pekka Möttö opiskeli kauppatieteiden maisteriksi. Hän oli ajatellut itselleen ihan toisenlaista työuraa, kunnes päätyi sattumien kautta sukuyhtiön johtoon. Hän toi yhtiön mukanaan Tampereen paikallisliikenteeseen.
Möttö, 44, ajaisi varmaan vieläkin Teiskon reittejä, ellei hänelle olisi viime marraskuussa soittanut muuan Lauri Helke. Helke oli kolmekymppinen diplomi-insinööri, jolla oli ideoita.
Eikä mitä tahansa ideoita, vaan sellaisia, joilla mullistettaisiin koko linja-autoliikenne Suomessa.
Helke oli juuri sanonut itsensä irti VR:n suunnittelupäällikön työstä. Hän sattui tietämään, että Porin ja Tampereen välisen bussireitin luvat tulisivat hakuun loppuvuodesta 2011.
Sen jälkeen olisi tie auki.
Kaasu pohjaan
EU:n palvelusopimusasetuksen seurauksena linja-autoliikenteen yksinoikeussuojat purkautuvat koko maassa. Suurin osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy 30.6.2014, viimeiset vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kaikki piti vain tehdä niin halvalla kuin suinkin. Ensimmäinen bussi tuotiin Kiteeltä, Lauri Möttö Ky:n vanha auto. Logo suunniteltiin Latviassa, verkkokaupan koodaus ostettiin Intiasta.
Sunnuntaina 1.1.2012 Suomen ensimmäinen halpabussi aloitti liikennöinnin. Kun auto lähti Tampereelta kohti Poria, ratin takana oli Lauri Helke. Pekka Mötön lisäksi kyydissä istui kolmisenkymmentä linja-autoharrastajaa.
Autossa oli karnevaalimeininki. Oltiin tekemässä historiaa.
Täysin varoittamatta linja-autoalalla oli uudenlainen toimija. Perinteiset bussiyhtiöt ryhtyivät ankariin vastatoimiin.
Pikkurahalla
Pikavuoroissa lippuja jopa 2 euron hintaan! Tarkan tiketti, osta omasi!
Syksyllä Oulusta Jyväskylään alkaen 3 euroa. Osta lippu Oulun halpabussiin: saat kaksi Onnibus-matkaa kaupan päälle.
Lauri Helke (oik.) haluaa tehdä Pekka Mötöstä Suomen halpabussikeisarin. ”Susiturkki vain puuttuu”, Helke sanoo. Kuva: Rami Marjamäki.
Linja-autoliikenteessä käydään nyt armotonta hintasotaa. Suurten liikennöitsijöiden Expressbus-yhteenliittymä on alkanut myydä pikavuoroihin lippuja jopa kahdella eurolla, kun Onnibusin hinnat alkavat kolmesta eurosta.
Alusta asti kaikki ovat kyselleet, miten ihmeessä tällainen puskista tuleva yhtiö pystyy aloittamaan näin rajun hintakilpailun.
Otetaanko halvat hinnat kuljettajien selkänahasta? Veteleekö naruja taustalla joku näkymätön pääomasijoittaja? Ajetaanko reittejä epäilyttävällä kalustolla? Ovatko halvat hinnat pelkkä mainostemppu toiminnan alkuhuumassa?
Mikään noista ei pidä paikkansa, vakuuttavat Pekka Möttö ja Lauri Helke.
Halvan huumaa
Halpabussit eivät ole uusi keksintö. Stagecoach-yhtiöillä on ollut Brittien saarilla Megabus-niminen halpabussiyhtiö vuodesta 2003, ja Sir Brian Souter on vienyt menestyskonseptinsa myös Yhdysvaltoihin.
Lähempääkin löytyy onnistujia. Nor-Way Bussexpress kasvoi nopeasti suureksi Norjassa, Ruotsista löytyy Swebus Express, Saksasta Berlin Linien Bus, Puolasta Polski Bus.
Kaikkia yhdistävät halvat liput, viime hetken tarjoukset, tehokas verkkomyynti ja räväkkä markkinointi.
Lauri Helke tuntee eri toimintamallit hyvin. Hän on harrastanut joukkoliikennettä pienestä asti ja tehnyt diplomityönsä joukkoliikenteen järjestämistavoista Tampereella, erinomaisin arvosanoin.
Kun Helke soitti Pekka Mötölle, hän tarjoutui ensin vain ajamaan bussia, koska oli tehnyt sitä opiskeluiden ohessa neljänä kesänä.
Miehet päätyivät lounaalle. Möttö tajusi tilaisuutensa tulleen.
”Se oli tuhoisa lounas. Äitini sanoi silloin marraskuussa, että hullu hyppää ja hölmöt jäävät katselemaan.”
Talkoohengessä
Idea oli suorastaan hämmentävän yksinkertainen. Perustetaan markkinointiyhtiö, joka hakeutuu yksinoikeuksista vapautuville reiteille yhdessä halukkaiden bussiyrittäjien kanssa.
Onnibusin franchising-sopimus ei maksa yrittäjälle mitään. Tosin bussin teippaukseen menee tuhannen euroa, kuljettajan pitää sonnustautua Onnibus-paitaan ja omaksua tietyt rutiinit.
Yrittäjä kertoo Onnibusille hinnan, jonka reitin ajaminen maksaa. Siihen se lisää katteensa, esimerkiksi 10 prosenttia.
Pekka Möttö ajoi Onnibusin autoja ensin Lauri Helken kanssa talkoomeiningillä. ”Ajateltiin, että jos hölmöillään, tehdään se ainakin itse.” Kuva: Rami Marjamäki.
Siihen pisteeseen asti riskit ovat yrittäjällä: jos matkustajia ei tule, yrittäjän housut kastuvat. Mutta ylimenevästä osuudesta yrittäjä ja Onnibus panevat voiton puoliksi.
Idea on saada busseihin niin paljon matkustajia, että he kaikki voittavat. Kovin kilpailija on yksityisautoilu.
Lippujen hinnoittelu taipuu kysynnän mukaan. Ensimmäiset liput maksavat kolme euroa, sitten jo kuusi, kymmenen… Mitään alennuksia ei ole, eläkeläiset siis maksavat saman kuin työssäkäyvät. Tosin sotaveteraanit matkustavat ilmaiseksi.
Summat riippuvat matkan pituudesta ja matkustajamääristä. Esimerkiksi Helsingistä Onnibus-matkan keskihinta on tällä hetkellä yksitoista euroa, Porista seitsemän.
Jos Onnibus olisi epäonnistunut, yrittäjät olisivat lähteneet nopeasti eikä Onnibusin kassaan olisi tullut euroakaan.
Siinä tapauksessa Helke ja Möttö olisivat nyt jumissa Porin ja Tampereen välillä.
”Laskimme, että 300 000 euroa on maksimitappio, jos ei tule yhtään matkustajaa. Laki on sellainen, että reittiä pitää hoitaa vähintään kaksi vuotta, vaikka bussi kulkisi tyhjillään”, Möttö kertoo.
Sen verran kovalta riskiltä halpabussifirma tuntui, että ensimmäisen kuukauden miehet ajoivat bussia keskenään.
”Aloitimme talkoohengessä”, Helke kertoo. ”Tämä on ollut sellaista mies ja kitara -hommaa. Mutta alusta asti kannattavaa.”
Muurien ulkopuolella
Uusia yrittäjiä on liittynyt Onni Allianssiin vähitellen. Atro Vuolle Oy aloitti Helsingin ja Tampereen välillä 4. kesäkuuta. Samana päivänä lähti myös Mikko Rindell Oy liikennöimään Helsingin ja Turun välillä.
Yrittäjät vakuuttavat, että halpabussin ajaminen todella on heille kannattavaa.
”Ensin en ajatellut riskejä ollenkaan, kun näin vain mahdollisuuksia. Meitä kohtaan Onnibusin malli on erittäin reilu. Kuljettajia on pitänyt palkata lisää”, Mikko Rindellin toimitusjohtaja Rauno Rindell kertoo.
Uudempina tulokkaina Keskimatkat Oy on alkanut ajaa Turusta Ylläkselle ja Mennään Bussilla Oy Jyväskylästä Tampereen kautta Turkuun.
Ongelmia on aiheuttanut Matkahuolto, joka tarjoaa rahti-, aikataulu- ja terminaalipalveluita. Esimerkiksi Keskimatkat ei päässyt sen aikatauluihin Lapissa. Ja mistä muualta ihmiset nuo bussit löytäisivät, elleivät aikatauluista.
”Kun saimme reittiliikenneluvan joulukuussa 2010, Matkahuolto päätti silloin alkuvuodesta, ettei päästä meitä aikatauluihin. Keväästä asti mietimme liittymistä Onnibusiin, ja nyt teimme sen”, Keskimatkojen toimitusjohtaja Petteri Keskinen kertoo.
Linja-autoliiton jäsenet omistavat Matkahuollon. Silti pienillä yrittäjillä ei ole siellä valtaa, Pekka Möttö kertoo.
”Ei voi hyväksyä, että pieni eliitti käyttää julkisin varoin rakennettuja terminaaleja yksinoikeudella. Se tarjoaa täysin kohtuuttoman kilpailuedun”, Möttö sanoo.
Tampereelle matkaava Onnibus ei päässyt Helsingissä Kampin terminaaliin, joten se ottaa asiakkaat kyytiin Kiasman pysäkiltä. Tampereella Onnibus ajaa kaupunginmuureja kierrellen Hervantaan.
Asiakkaita on silti riittänyt.
Samaan aikaan halpabussien markkinavaltaus on närästänyt Linja-autoliiton suuria jäsenyhtiöitä. Kun jääviysepäilyt heräsivät Onnibusia kohtaan, tuli kilpailijoiden paikka iskeä.
Jääviysepäilyt
Lauri Helken vaimo Hannamari Helke sattui olemaan Onnibusin perustamisen aikaan liikenne- ja viestintäministeriössä töissä. Hallitusneuvoksena hänen vastuullaan olivat nimenomaan joukkoliikenteen uudelleenjärjestämiseen liittyvät asiat.
Eikö ole epäilyttävää, että vaimo on laatimassa uutta joukkoliikennelakia samalla, kun aviomies perustaa aivan uudenlaisen yrityksen sitä koskevalle toimialalle?
Linja-autoliitto kanteli asiasta ministeriöön. Kantelu meni kuitenkin nurin.
”Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa, ettei Hannamari Helke ole virkatehtävissään toiminut moitittavalla tavalla eikä ministeriön tiedossa ole mitään seikkoja, jotka osoittaisivat Hannamari Helken toimineen puolueellisesti”, vastauksessa lukee. Allekirjoittajina ovat liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ja kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
”Emme ole tyytyväisiä ratkaisuun”, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo.
”Meillä ei ole Onnibussia vastaan mitään yhtiönä, mutta virkamiesten toiminnasta olemme valittaneet, koska siellä on menettelyissä tehty virheitä.”
Myös Pirkanmaan ely-keskus on saanut osansa, koska Onnibusin hakemus meni eteenpäin puolessatoista viikossa eikä kolmessa kuukaudessa. Asiaa käsitellään seuraavaksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
Ylitarkastaja Seija Siitonen kertoo, että hän ei tiennyt mitään Lauri Helken ja Hannamari Helken yhteydestä, kun Onnibusille myönnettiin reittiliikennelupa. Eikä sillä olisi voinut olla hänen mukaansa edes mitään vaikutusta päätökseen.
”Olemme itsenäisiä päätöksentekijöitä suhteessa liikenne- ja viestintäministeriöön”, Siitonen sanoo.
”Minun omatuntoni on tältä osin puhdas.”
Kaksoisroolit
Hannamari Helke siirtyi keväällä ministeriöstä Tampereen kaupungin palvelukseen. Hän toimii tilaajaryhmän hallintopäällikkönä ja on samalla Tampereen kaupungin joukkoliikennejuristi.
Lauri Helke myöntää, että hänen vaimonsa asema voi pistää ulkopuolisen silmään.
”Sen takia Onnibus ei voi myöskään osallistua kilpailutuksiin Tampereella. Mutta en halua, että vaimollani ei olisi oikeita töitä. Hän on pätevä ja korkeasti koulutettu.”
Toisaalta Lauri Helke on itsekin julkisella puolella palkkatyössä. Hän toimii osa-aikaisena liikennejärjestelmäinsinöörinä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä.
Helken sivutoimilupa Onnibusia varten on kuitenkin kunnossa.
”Ideoita on paljon ja aikaa vähän. Totuus on, ettei meidän pitäisi Pekan kanssa ajaa näitä busseja vaan keskittyä oikeisiin asioihin”, Helke sanoo.
Toinenkin Onnibusin osakkaista on töissä Tampereen kaupungilla: Onnibusin tietojärjestelmistä ja verkkokaupasta vastaava Roope Petteri Rantala työskenteli kesään saakka Tampereen joukkoliikennetoimistossa. Sieltä hänet siirrettiin Tampereen Logistiikkaan selvittämään vammaispalvelukuljetuksia, juuri Onnibus-yhteyden takia.
Onnibusin neljäs osakas on Pekka Mötön veli Pertti Möttö. Omistus on jaettu tasan näiden neljän miehen kesken, joten heidän toimiaan syynätään vielä suurennuslasilla.
Pekka Möttö tietää, että lokaa tulee lentämään jatkossakin.
”Tämä on vielä suhteellisen herrasmiesmäistä. Jos olisimme Venäjällä, meitä ei enää olisi. Bussit roihuaisivat varikolla.”
Maattomien kapina
Mötön mukaan Onnibus on sytyttänyt alalla ”maattomien kapinan”. Suomessa on 1 200 linja-autoyrittäjää, joista vain noin 350 on jäsenenä Linja-autoliitossa.
Pekka Mötön mielestä liitto on päässyt toimimaan Suomessa aivan kuin se olisi valvova viranomainen. Reittilupapäätökset on tehty liiton lausuntojen perusteella.
”Suomessa on alle 20 perhettä, jotka ovat pitäneet hallussaan tätä alaa”, Möttö sanoo.
Kilpailuvirasto tutkii parhaillaan Linja-autoliiton ja Matkahuollon toimia. Viime syksynä kummankin pääkonttoriin tehtiin näyttävät ratsiat.
Kilpailuviraston apulaisjohtaja Valtteri Virtanen kertoo, että tutkinta on edelleen kesken.
”Kyse on suuresta kokonaisuudesta, sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Arvioisin, että tutkinnan valmistuminen menee kevättalveen.”
Linja-autoliitto suhtautuu kartellitutkintaan tyynesti. Toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen vakuuttaa, että he ovat toimineet viranomaisten kanssa yhteistyössä.
”Jos tätä katsoo kartellina, tämä on viranomaisten vahvistama, sanoisiko, kartelli”, Kääriäinen sanoo.
Linja-autoalan liikevaihto Suomessa on noin miljardi euroa vuodessa. Vuonna 2010 vakio-, kaupunki- ja pikavuoroliikenteen osuus siitä oli 600 miljoonaa euroa.
Ei ihme, että tästä sodasta on tulossa pitkä ja vaikea.
Halpa tulevaisuus
Nyt kun Pekka Möttö ja Lauri Helke ovat vauhdissa, heitä näyttää olevan vaikea pysäyttää. Onnibusin kuljettajille on esimerkiksi tulossa iPad-laitteet, joilla hoidetaan lippuasiat ja joiden GPS-yhteyden avulla asiakkaat pystyvät paikantamaan bussit.
Kuluvan vuosikymmenen lopulla Onnibus on valmis kilpailemaan myös raide- ja raitiotieliikenteessä, kun kilpailu siellä vapautuu. Yhtiön sivutoiminimeksi on rekisteröity Onnirail. Lisäksi Onnibus touhuaa Turun matkakeskushankkeessa.
Ja kun isojen kaupunkien joukkoliikenneluvat vapautuvat, he ovat mukana siinäkin.
”Kun Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu vapautuvat, niissä on mahdollista tehdä isoa rahaa. Siinä vaiheessa tämä alkaa kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia”, Lauri Helke sanoo.
”Tähän asti kaikki on mennyt suhteellisen helposti. Edessä on vielä kilpaillumpia reittejä ja suurempia vaikeuksia. Mutta rospuutto pitää vain kestää.”
Paljon on kiinni siitä, uskaltavatko maattomat todella lähteä kapinaan.
”Emme voi laajentua, jos emme saa halukkaita yrittäjiä mukaan.”
Onnibusin tavoitteena on olla kesään 2014 mennessä markkinajohtaja Suomen kaukobussiliikenteessä.
Kolmella eurolla.
Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 39/2012.